Uutinen asiasta:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f81b08a-1584-4ca0-a8b6-27f028544f56
Harjoituksissa ryntääminen rantaan on näyttävää, koska... paikka on etukäteen tarkastettu.
Milloin todellisessa tilanteessa paikan etukäteen tarkastaminen olisi mahdollista? Eipä juuri milloinkaan. Näyttävyyden sijasta harjoituksissa tulisi pyrkiä todenmukaisuuteen, koska säästää niitä ihmishenkiä tositilanteessa ja varmistaa onnistumisen.
Aluksessa tulisi olla keulututka, ja sen lisänä manuaalinen varajärjestelmä, joiden tarkistus ja kunnostus ennen syöksyveneilyä pitäisi kuulua myös harjoitukseen. Kelluntaliivejä ei tulisi riisua ennen poistumista ja tilanne, jossa tipahdetaan liian syvään sen varaan, tulisi myös harjoitella siten, että varusmies ui matkan, joka tarvitaan ja sitten ryntää. Kelluntavälineen on oltava sellainen, että raskaissakin varusteissa ja väsyneenä uiminen on helppoa. Kelluntavaruste tulee olla helppo riisua, mutta sellainen, että se ei vahingossa tipahda päältä, ja jos tipahtaa, on kiinni varusmiehessä niin, että hän pystyy edelleen käyttämään sitä kelluntaan suht helposti.
Sotilaskouluttajan tulisi ymmärtää, että harjoitusten ei tule olla kovin etukäteen varmistettuja, sillä todelliset taistelutilanteet eivät sitä ole ollenkaan. Sen sijaan mahdolliset onnettomuudet tulee simuloida etukäteen erikoishenkilöstön toimesta ja varusteita kehittää kehitysyksiköiden toimesta. Samoin joukon toimintatavat tulee kehittää kokemusten perusteella.
Syvyyden mittaamiseen ei tarvita kuin narua ja kivi. Narussa valmiina oikealla korkeudella oksa tms, josta heti näkee, meneekö se sukkeloon vai ei. Niitä voi olla useammallakin rannikkojääkärillä valmiina ja veneen pysähtyessä keulassa oleva heti tiputtaa omansa Manuaalinen syvyysmittari voi olla myös veneen keulaan kiinnitettynä niin, että se näyttää syvyyden heti miten pysähdyttyä Vaikkapa vipu, joka laukeaa eteenpäin kun vauhti hidastuu tarpeeksi ja kun se koskettaa pohjaa, täysin mekaaninen ja mahdollisimman yksinkertainen markkeri näyttää värikoodin tai jonkin sellaisen portin luona.
Harjoitusten ei tulisi koskaan muuttua sokeaksi rutiiniksi. Läheltäpiti tilanteet ovat arvokkaita ja ne pitäisi aina huolella analysoida vaikka ne eivät johtaisi mihinkään dramaattiseen. Harjoitusten vetäjien ja valvojien tulisi aina pyrkiä tunnistamaan harjoituksen todenmukaisuutta ja kehittämään harjoitusta sen suuntaan, vaarat etukäteen ennakoiden.
Sotilaskoulutus ei voi olla vain koulun liikuntatunti. Sotilaskoulutuksessa henkilöstö koulutetaan toimimaan äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa ja harjoitusten pitää olla sellaisia, että nimenomaan juuri sellainen toiminta on menestyksellistä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5f81b08a-1584-4ca0-a8b6-27f028544f56
Harjoituksissa ryntääminen rantaan on näyttävää, koska... paikka on etukäteen tarkastettu.
Milloin todellisessa tilanteessa paikan etukäteen tarkastaminen olisi mahdollista? Eipä juuri milloinkaan. Näyttävyyden sijasta harjoituksissa tulisi pyrkiä todenmukaisuuteen, koska säästää niitä ihmishenkiä tositilanteessa ja varmistaa onnistumisen.
Aluksessa tulisi olla keulututka, ja sen lisänä manuaalinen varajärjestelmä, joiden tarkistus ja kunnostus ennen syöksyveneilyä pitäisi kuulua myös harjoitukseen. Kelluntaliivejä ei tulisi riisua ennen poistumista ja tilanne, jossa tipahdetaan liian syvään sen varaan, tulisi myös harjoitella siten, että varusmies ui matkan, joka tarvitaan ja sitten ryntää. Kelluntavälineen on oltava sellainen, että raskaissakin varusteissa ja väsyneenä uiminen on helppoa. Kelluntavaruste tulee olla helppo riisua, mutta sellainen, että se ei vahingossa tipahda päältä, ja jos tipahtaa, on kiinni varusmiehessä niin, että hän pystyy edelleen käyttämään sitä kelluntaan suht helposti.
Sotilaskouluttajan tulisi ymmärtää, että harjoitusten ei tule olla kovin etukäteen varmistettuja, sillä todelliset taistelutilanteet eivät sitä ole ollenkaan. Sen sijaan mahdolliset onnettomuudet tulee simuloida etukäteen erikoishenkilöstön toimesta ja varusteita kehittää kehitysyksiköiden toimesta. Samoin joukon toimintatavat tulee kehittää kokemusten perusteella.
Syvyyden mittaamiseen ei tarvita kuin narua ja kivi. Narussa valmiina oikealla korkeudella oksa tms, josta heti näkee, meneekö se sukkeloon vai ei. Niitä voi olla useammallakin rannikkojääkärillä valmiina ja veneen pysähtyessä keulassa oleva heti tiputtaa omansa Manuaalinen syvyysmittari voi olla myös veneen keulaan kiinnitettynä niin, että se näyttää syvyyden heti miten pysähdyttyä Vaikkapa vipu, joka laukeaa eteenpäin kun vauhti hidastuu tarpeeksi ja kun se koskettaa pohjaa, täysin mekaaninen ja mahdollisimman yksinkertainen markkeri näyttää värikoodin tai jonkin sellaisen portin luona.
Harjoitusten ei tulisi koskaan muuttua sokeaksi rutiiniksi. Läheltäpiti tilanteet ovat arvokkaita ja ne pitäisi aina huolella analysoida vaikka ne eivät johtaisi mihinkään dramaattiseen. Harjoitusten vetäjien ja valvojien tulisi aina pyrkiä tunnistamaan harjoituksen todenmukaisuutta ja kehittämään harjoitusta sen suuntaan, vaarat etukäteen ennakoiden.
Sotilaskoulutus ei voi olla vain koulun liikuntatunti. Sotilaskoulutuksessa henkilöstö koulutetaan toimimaan äärimmäisen vaarallisissa olosuhteissa ja harjoitusten pitää olla sellaisia, että nimenomaan juuri sellainen toiminta on menestyksellistä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.