Ostan puolenvuoden välein uuden kännykän ja vanhan heitän roskiin.
Kun printteristä loppuu muste, niin ostan tarjouksesta uuden, jonka saa samaan hintaan, kun ne uudet musteet ja vanha roskiin.
Ostelen t-paitoja tarjouksesta ja käytän vain kerran ja sitten roskiin ja uutta tilalle. Ovat niin halpoja, ettei kannata pestä.
Olen ihanteellinen kuluttaja valmistajien kannalta, kun ostan aina uutta enkä anna vanhaa kierrätykseen.
Liiketoiminta ihailee tällaista bisnestä, jossa kulutetaan aina vaan uutta ostamalla ja vanhaa tuhoamalla.
Ympäristö ei tietysti tästä tykkää, mutta liiketoiminta tykkää ja kiittää minua kuluttamisen ihanuudesta.
Kuluttaminen on ihanaa ja olen ottanut sen elämäntehtäväksi, kun on varaa , niin voi kulutella huolettomasti.
Kun printteristä loppuu muste, niin ostan tarjouksesta uuden, jonka saa samaan hintaan, kun ne uudet musteet ja vanha roskiin.
Ostelen t-paitoja tarjouksesta ja käytän vain kerran ja sitten roskiin ja uutta tilalle. Ovat niin halpoja, ettei kannata pestä.
Olen ihanteellinen kuluttaja valmistajien kannalta, kun ostan aina uutta enkä anna vanhaa kierrätykseen.
Liiketoiminta ihailee tällaista bisnestä, jossa kulutetaan aina vaan uutta ostamalla ja vanhaa tuhoamalla.
Ympäristö ei tietysti tästä tykkää, mutta liiketoiminta tykkää ja kiittää minua kuluttamisen ihanuudesta.
Kuluttaminen on ihanaa ja olen ottanut sen elämäntehtäväksi, kun on varaa , niin voi kulutella huolettomasti.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No, johan on kuluttamisen onni iskenyt.
Juu ja kun aloittaja Valehtelee Liikaa, niin kukaan Ei enää usko sinun Höpötyksiä !
Mustesuihkutulostimista: Ei kannattaisi, eräällä valmistajalla "aloituspakkaus" sisältää 15% normaalista mustemäärästä..
No on siellä melkein täysi panos.
Eletroniikka paatti alkaa hajoilla lopussa. Puoliunissa muka hajoittelisin vanhat tietokoneet ja Kaikista puhelimista naytot. Loogisesti ei kauhean jarkevaa koska no oli dataa. Varsinkin kun muutenkaan uskaltanut luottaa edes nettipankkiin JSON salauksella. Mitaan jarjea ei ole elektroniikan hajoittamismuistoissa kun kaikkia sertifikaatteja taynna. 6kk ja pari kertaa kuukauden tauko kaikesta elektronisesta. Vahilla ruuilla. Toki vanhat traumat helpottivat olla ilman nettia vaikka. Eika ihan hirveesti ollut varmuutta cross siteista tai naenko omia kun suomi24 sijaitsee Amazonian cloudilla ja nimetty teatteriksi siis siella minne DNS ohjasi.
Ei ole tarvinnut vuosiin olla oikeassa vaittelyissa kun en ikina leikkisi jtn Don Quijotea mielen tuulimyllyja vastaan taistellessa vaikka Tama palsta kylla ilmeni ihmisien keskusteluissa vaikka toissa joskus. Hopeareunus? Jos hermostuin vaikka aiheesta niin uskalsin sanoa kaiken kovaan aaneen niin etta kaikki tiesivat mita mielta olin. Kaytin joskus Phenomenon nimimerkkia pikkufoorumilla ja muistan kun aanestettiin ettei kukaan uskalla keskustella kanssani tyyliini ja argumentaatiokykyni vuoksi. Ylpeys katoaa kun ymmartaa etta aina on mahdollista miten joku voi kuvittella vaikka etta olisi minua jossain foorumilla ojennellut eika voi tehda mitaan muuta kuin sulkea asian mielestaan. Kaukana ajat kun selvisin jotenkin arkipaivista enka uskaltanut edes lukea internettia koska trigger sanakin saattoi muuttaa hetkeksi kiveksi.
Siihen nähden suoritin aika hyvin. Kun olisi observaatiot halutessa liiankin syvalle porautuvia. Tietoinen paatos pyrkia olemaan loukkaamatta ketaan. Ja saan muistella trauma kerrankin jota en koskaan saanut paatokseen. Toki aina vain enemman alkoi kyseenalaistamaan maailman todellisuutta. Mutta mulle huudeltiin 2020 halloweenina etta kuuluisin sairaalaan jostain joukosta ihan kotipihalla. Kaikkea negatiivista voi valemuistoinakaan pitaa niinku in taahan asti. 4 krt yrittanut saada omaa kamppailua loppumaan. Vahva voi olla suuri man osa ajasta mutta silti jos unissa kuolee jatkuvasti varmaan 10-12 krt viime vuosien aikana niin sieltahan se muukin heijastuu. Itsetuhoisuus. Onneksi ehka tama auttaa samaan ulos systeemista. Kun kaikesta huolimatta yllattavan hyvin ajatukset kasassa. Kauniit ajatukset. 2018 onneksi aloin pitaa itsestani. Yhden kerran oikeassa paikassa oikeaan aikaan niin aloin uskoa hyvyyteen sisallani. Yksi kiitos aidosti sanomalla rohkeasti sen eleeni merkitys ja olen hengissa vain sen takia. Tietoinen yritysta toimia oikein alkoi silloin. Mikaan ihme etta ajatellut tuota ihmista paivittain. Jotkut kohtaamiset merkityksellisia. Mita sita hapeilemaan etta muistan viela vuosia myohemmin. Wonderwall.
Hermostumiset siis livena. Ei alitajunta leikkeja netissa. Teki hyvaa saada tuo paska ulos ajatuksissani. Oli joskus aika kun tarisin peloissa kotonani tyhjaa radiokanavaa kuunnellen. Heh sielta se I Am juttu tuli.