Jos siis olet lukenut että koivupinokuutiolla olisi 1600 KWh:n lämpöarvo niin todellisuudessa siitä 20% menee lämpöhäviönä (lämmityksen aikana) ja 10% lämmönsiirron yhteydessä hukkaan. Näin ollen todellinen lämpöarvo jää - kun lämmittää varaavan leivinuunin oikein - noin 1100 KWh:Iin. On luultavaa että lopullinen lämpöarvo voi pudota useimmilla lopulta noin 1000 KWh:iin.
Saman lämpöarvon ILP saa käyttämällä syksyllä 350-400 KWh verran sähköä. Talvella tarvitaan noin 500 KWh sähköä.
Saman lämpöarvon ILP saa käyttämällä syksyllä 350-400 KWh verran sähköä. Talvella tarvitaan noin 500 KWh sähköä.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kuiva polttopuu lajista lähes riippumatta on 4,1-4,15 KWh/kilo. Antanee lopulta kai vajaat 3 KWh lämpöenergiaa per kilo.
Polttopuukauppaa ei tehdä painon mukaan, kuitenkin täällä joku aina esittää "osaamistaan" kirjoittamalla kiloista.
Pointti on kai siinä että kuivan puun lämpöarvo on melkein sama kaikilla. Jos kassissa on 10 kg kuivaa puuta pitäisi se lämpöhäviöiden jälkeen antaa varaavan uunin kautta noin 30 kilowattituntia lämpöenergiaa.
Luin nimenomaan yliopistollisen tutkimuksen jonka mukaan asianmukaisella lämmitykselläkin varaava uni antaa 70% hyötysuhteen. Moni luulee todellakin että pinokuutio havupuuta antaisi yli 1300 kilowattituntia lämpöenergiaa kun todennäköinen lopputulos onkin lopulta reilu 900 kilowattituntia.
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#180467329
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Korjaus: kWh (ei KWh).
Kovin on lauhat talvet syksyyn verrattuna jos energiatarpeen ero on vain 30%.
Ei kirjoitettu energiatarpeen erosta vaan siitä että talvella ILP:n hyötysuhde on 2 ja syksyn lauhemmilla ilmoilla 3.
Ostopuulla ei kannata lämmittää ennen kuin sähkön hinta siirtohintoineen ja sähköveroineen on reilusti yli 20 senttiä kilowattitunnilta talviaikana. Syksyllä kokonaishinnan pitäisi olla yli 30 senttiä mikäli vaihtoehtona on ILP:llä lämmittäminen. Syksyllä ILP :n hyötysuhde on sentään 1:3 eli yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan yleensä noin 3 kilowattituntia lämpöenergiaa.
Riippuu siitä paljonko puu maksaa. Minä kaadan polttopuuni talon tontilta, kaadan karsin ja katkon sähkösahalla ja teen klapeiksi kirveellä. Aika halpaa ja lisäksi kunto nousee.
Annan olla puita hehtaarin tontin metsässä ja pihalla. Onhan tuolla talon tontin metsässä vanhalla pellolla 35cm leppää, haapaa, koivua jopa kiinni toisissaan, kuustakin. Ei viitsi kaadella omalta tontilta ja onhan se luonnollisen näköinen metsä kun ei ole kukaan koskenut, siellä varalla myös jos joskus tarvetta. Muistan kun mansikkapeltojen muovi poistettiin joskus ja sen jälkeen heinittyi ja alkoi tulemaan puiden taimia sinne tänne. On se terveellisempi metsä kuin yksikään harvennettu ja yhden lajin metsä. Tuntuu olevan eläimiä paljon ja lintuja.
Eli ostin puita ja maksoin pyydetyn 15e pinomotti metsien omistajalle, kaadoin paksua puuta metsästä ja vanhan ison pellon läheltä, sieltä täältä mistä halusi että voi poistaa. Stihlillä 026 16" laippa, kaatokiilat 2kpl sivuilla saksalaiset ochenkopf labrador kaatokiilat joita olen käyttänyt pitkään, Tarkat kaatolovet ja suuntaus sekä kiilalla nurin.
Vedin vaijerin tai liinan päässä silmukassa tasaiselle pellon viereen lähelle halvalla omalla kopillisella "hyvän uuden jarruttoman h auton perävaunun hintaisella" traktorilla runkojen pään ympäri lenkki, vedät niin kiristyy ja nopea irroittaa. Olisi varmasti tullut tuhansia kg n 3000kg reulun 50hp traktorin perässä pintakaasulla, ketjut olleet vuosia takarenkaissa 13.6-36.
Perälaatikolla työnsin pienempää kasaan pellon reunaan jossa sahalla mittaan ja halkomista maassa isommalla pidempivartisella firkarsilla, sitten on tse tehty terävä pitkävartinen kevyt testattu, suunniteltu halottujen puiden nostoon, vippaukseen, kasaukseen jolla erinomainen nostaa halottu maasta ja vipata kasaan kärryyn, latoa perälaatikkoon jne. Erilainen kuin pitkä pokara, on sellainenkin aina mukana.
Lämpöarvoja ei olla koskaan mietitty antaa puiden palaa.
Kyllä jos on tulisija kotona tai kattila niin kyllä paljon pitää sähköä ostaa että antaa saman lämmön kuin sopivan hitaasti palava iso uunillinen. Liiallinen veto ja humina myös turhaa.
Ajatusten mätäojalle ei näy käsite "hyötysuhde" olevan kovinkaan tuttu.
Kukapa voi mitään sille että aloittaja on se "ajatusten mätämuna".
Saanen kysyä mitä tällä on merkitystä? Ei kai leivinuuni ole maailman ainoa paikka missä osa lämpötehosta menee harakoille? Enemmän olisin huolissani, jos saisin 100% lämpötehosta jäämään sisälle. Tämä vaatisi varmaan nuotion olohuoneen lattialle.
Sen verran vielä, että luvuilla kikkailu ymmärtämättä vertailunsa typeryyttä on yksinkertaisen ihmisen tuotosta. Toivottavasti et ole mikään insinööri tjms.
Takkaan pitäisi laittaa sähkövastukset ja lämmittää pörssisähköllä silloin kun tuulee ja hinta on negatiivinen ja muutoin puulla tms.
Sähkön hinta ei koskaan voi olla alle nollan. Vaikka energia olisikin niin siirto + verot maksavat kesällä liki 20 snt/kWh ja talvella toistakymmentä senttiä. Ero johtuu siitä että koska osa siirtohinnasta on perusmaksua joka on aina sama/kk niin suuremman kulutuksen aikaan siirron hinta/kWh on pienempi.
Älä höpötä joutavia. Siirtohinta +sähkövero on useimmilla alle 8 senttiä kilowattitunnilta.
Sähkön hinta ei ole koskaan negatiivinen koska energian hinnan ollessa nolla se maksaa pitkälti yli 10 senttiä/kWh.
Voi luulla jos ei laske energian eikä siirron perusmaksuja .
Markkinahinnassakin on perusmaksu noin 4 euroa.
Politikot tehneen sellaisia anteliaita lakeja energia firmoille ja ne kerää kansalta veroluontoisesti manit.
Monen politikon vaalikone pyörii näillä maitituilta firmoilta tulleilla rahoilla.
Kokeilkaapa puulla lämmittäjät yksi talvi pärjätä ilman uunin lämmittämistä polttopuulla. Tulette järkyttymään miten sähkönkulutus kasvaa. Mutta varautukaa siihen että on varaa maksaa jättimäiset sähkölaskut.
Kyllä se liekki ja hiillos vaan antaa paljon lämmintä, ajatelkaa jos olisi lämpövastus sitä korvaamassa.
Pakkasella käy laskemassa kota padan täyteen jääkylmää kaivovettä tulet niin kyllä lämpenee nopeasti.
Itsestään selviä "uutisia" taas kerrotaan kansalle.
Polttopuu maksimoi oman hyötyarvonsa kun sitä käytetään sydäntalvella. ILP maksimoi hyötyarvonsa kun ulkolämpötila +7 - +10 astetta. Hyötysuhde putoaa tuosta 1:4:sta vain 1:2 kun alkaa pakkasta olla - 15 astetta.
ILP vapauttaa polttopuun käytöstä keväällä ja syksyllä muttei talvella jos talon asukas vähänkin ymmärtää kustannuslaskentaa.
Uusissa ILP koneissa hyötysuhde 2 on jopa 25 asteen pakkasessa.
ÄLÄ VALEHTELE, kompressorin pitäisi mennä vakuumin åuolelle ja painealueen oltava VALTAVA. Kovalla pakkasella on sähkövastukset käytössä.
Halko palaa sitä paremmin, mitä enemmän pakkasta.
Ei tarvitse mennä åuolelle. On ilmalämpöpumppuja joiden hyötysuhde 25 asteen pakkasessa on 2. Asia ei muutu yhtään vaikka känittäisit kuukauden taukoamatta.
Valmistajan ilmoittama COP on paljon suurempi, kuin testauksien perusteella aikaan saatu COP, joka on hieman päälle 1 ja invertteriohjauksella korkeintaan 1,5. Valmistajan antama COP on viivoittimella vedetty viiva, käytännössä COP romahtaa, kun mennään kompressorin matalapaineasetuksen alarajalle. Lisäksi höyrystimestä pitää sulattaa jäätä.
minä testasin ilp lämmityksen kuukaudessa ja leivarin lämmityksen kuukaudessa eli vain ja ainostaan olivat lämmönlähteinä kuukausi kerrallaan.
leivinuunilla 748 kwh kuukausi, pakkasta n.15 astetta.
ilp 1550 kwh kuukausi pakkasta n.15 astetta.
eli 100prosenttia kasvaa sähkönkulutus jos lopetat uunin lämmityksen.
tämä on ns. perussääntö koska ulkolämpötilat ja ihmisten käytöstavat vaikuttaa siihen
Minkalaisella koneella olet mitannut leivinuunin energian. Oletko normeerannut lukemat lammitystarveluvulla vastaamaan toisiaan.
Kuinka olet mitannut vain leivinuunin alueen lammityksen ILPn kokonaiskulutuksesta. Taitaa ola verrattu koko talon lammitysta ja leivinuuunin lammitysta.
Siis leivinuunihan kattaa helposti koko omakotitalon lämmitystehon.
Vielä kun oisit punninnut puumäärän niin tietäis uunin todellisen hyötysuhteen.
Eli montako kiloa tarve noin 800kwh tuottamiseen.
Käytännössä 4 kW teholla puoli tuntia kerrallaan 400 pesällistä.
Mitä tarvitaan 4 kW tehoon?
Tässäkin ketjussa on paljon alkeellista tyhjän laskentaa, puolen tusinaa hieskoivutukkia ja peräkärry, kaikki irtoaa alle tonnilla ja siinä on vuoden lämmityspuut. Laskut ovat roskaa, kärrykuormalla lämmittää omakotitalon.
Seteleitä polttamalla lämmittää OK ladon. Kustannuksia ei tule, kun ei niihin kiinnitä huomiota.
Yksi kiintokuutio kunnollista polttopuuta sisältää noin 10000 kWh, siitä sitten pois palamis- ja johtumishäviöt. Kiintokuutioon tarvitaan neljä 500 litran tukkia.
Taisin laittaa vähän alakanttiin puun tarpeen, tarvitaan kaksi kiintokuutiota kymppitonniin ja kahdeksan tukkia.
Sitten vielä, kaikissa energiamuodoista syntyy häviöitä eri vaiheissa. Pääoma, tuotanto, siirto ja käyttö nyt ainakin, nämä menoerät lankeavat käyttäjille täytenä. Vesivoiman arvelisin Suomessa olevan lähimpänä vähähäviötä, pitkän käyttöikänsä ja varmuutensa vuoksi.
Taas jotain sössöä, laskin vuotuista tarvetta. Voisi olla kahdeksan tukkia, neljä kiintoa.
Nyt ei kyseessä ole UPM:n minitukki, vaan vihreän liiton kääpiötukki.
500 litran tukkia
Tyypillinen kunnon puu.
Kerro tarkemmin niistä 500 litran tukeista. Mikä on pituus, entäpä halkaisija.