Tutkijat havaitsivat, että tietynlainen ruokavalio auttoi pienentämään riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Tietyt ruoat voivat auttaa pienentämään riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, raportoidaan European Heart Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksista uutisoi Health-sivusto.
Terveyttä edistävään ruokavalioon kuului paljon kokonaisia hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja, pähkinöitä, kalaa ja täysrasvaisia maitotuotteita.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ruoat-voivat-pienentaa-sydan-ja-verisuonitautien-riskia-syotko-jo/8749896#gs.5oh4ou
Tietyt ruoat voivat auttaa pienentämään riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, raportoidaan European Heart Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksista uutisoi Health-sivusto.
Terveyttä edistävään ruokavalioon kuului paljon kokonaisia hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja, pähkinöitä, kalaa ja täysrasvaisia maitotuotteita.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ruoat-voivat-pienentaa-sydan-ja-verisuonitautien-riskia-syotko-jo/8749896#gs.5oh4ou
Vastaukset 41
Vanhimmat
Hernekeittokin valmistuu kohta, eikö voitais tehdä jo lohta? Jou!
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18029840D
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Kakkostyypin diabeteksen suurin riskitekijä on lihavuus ja tuskin tuollaisella dieetillä lihoo.
Myös täysjyvävilja on terveellistä niin sydäntautien kuin diabeteksen kannalta. Sitä vaan kulutetaan maailmalla hyvin vähän.
Ei ole täysjyvävilja mitenkään hyvä diabeteksen kannalta, glykeeminen indeksi suht korkea siinä kuitenkin. Muuten noi suositellut ravintoaineet ihan ok mutta hedelmiä ei liikaa kannata diabeetikon popsia. Kunnolla hyviä rasvoja eli maitorasvaa, oliiviöljyä,kookosrasvaa,kalaöljyä ja hiilihydraatteja melko vähän.
Noista luettelon aineista ei saa tarpeeksi välttämättömiä rasvahappoja.
Mikä ompi se salaperäinen välttämätön rasvahappo? Palijonko sitä on kitusiin vetää? Mitä siitä tiedetään?
Karppauksesta ei ole havaittu hyötyä kakkostyypin diabeetikoille mutta LCHF-dieetti nostaa LDL-kolesterolia keskimäärin 44%. Oletko edes diabeetikko ja tiedätkö LDL-kolesterolisi?
Hyviä matalan glykeemisen täysjyvätuotteita ovat perinteinen kaurapuuro, bulguuri, täysjyväpasta ja ohrasuurimot.
Aloita vaikkapa tästä: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Välttämätön_rasvahappo
Valitsemalma pähkinät oikein niin saa.
Harvinaisen vakuuttavaa linkkiä????
Diabetesliittomme sisarjärjestö Amerikan ADA on hoitosuosituksissaan myöntänyt, kun ei enää ole voinut tutkimusnäyttöä kieltääkään, että vhh ja keto ovat tyypin 2 diabeetikoille sopivia ruokavalioita ja on hyväksynyt ne suositusruokavalioidensa joukkoon. Järjestön käytännön toiminnassa tämä ei kuitenkaan millään tavoin näy.
20 g:ssa saksanpähkinää on 1,8 mg alfalinoleenihappoa. Kun sitä suositellaan 1,3 mg:aa ravinnon 10:tä megajoulea kohden, niin se riittää turvaamaan riittävän saannin eneregiatasolla 1,8 / 1,3 * 10 = 13,8 MJ, joka vastaa 3300 kcal:a. Pähkinät keräävät raskasmetalleja, joten niitä ei kannata ahmia. Itseasiassa Ruokavirasto suosittelee maksimimääräksi 115 g:aa.
Kirjoitusvirhe tuli Ruokaviraston suositukseen. Ruokavirasto suosittelee maksimimääräksi 15:tä grammaa päivässä, ei 115:tä.
Miksi sen pitäisi näkyä? Karppaaminen ei ole mitenkään poikkeuksellisen tehokas laohdutuskeino ja se auttaa kakkostyypin disbeteksessä kuten muutkin laihdutustavat, ei sen enempää.
Juu, runsaampi määrä on parempi mutta tarve on 2 g per päivä ja sen saa 25 g saksanpähkinää.
Ravintorasvoista ei ollut mainintaa mutta rypsiöljy on kyllä erinomainen.
Näköjään minulla menivät yksiköt sekaisin. Puhuin milligrammoista, kun olisi pitänyt puhua grammoista...
Saksanpähkinässä on siis 100 g:aa kohden Finelin mukaan 38 g linolihappoa ja 9 g alfalinoleenihappoa, kun taas saman lähteen mukaan rypsiöljyssä on 100 g:aa kohden 22 g linolihappoa ja 11 g alfalinoleenihappoa. Oliiviöljyssä vastaavat luvut ovat 10 g ja 0,5 g.
Jos oma uskonto kieltää rypsiöljyn ja sallii oliiviöljyn, niin alfalinoleenihappoa pitäisi jostain saada lisää, koska oliiviöljyssä sitä ei ole edes nimeksi.
Tämän sivun taulukosta https://www.suomenkasvioljyt.fi/rasvahapot/ puuttuu valitettavasti saksanpähkinä, mutta siitä ilmenee että alfalinoleenihappoa olisi paljon pellavassa, hampussa, camelinassa (= ruistankio), rypsissä, rapsissa ja soijassa.
Rypsissä ja rapsissa on hyvä hinta–laatu-suhde. Parasta rypsiöljyä on maltillisesti lämminpuristettu rypsiöljy, esim. Neito-öljy (parempaa kuin kylmäpuristettu rypsiöljy, koska kylmäpuristuksessa rypsistä saadaan vastoin yleistä luuloa vähemmän polyfenoleita talteen).
”Neito-öljy puhdistetaan suodattamalla ja höyryn avulla. Neito-öljyn valmistusmenetelmä on hellävaraisempi kuin tavallisen rypsiöljyn. Käytämme valmistukseen vain tarkasti valvottua luonnonmukaista menetelmää ja raaka-aineena käytetään ainoastaan hyvälaatuista siementä. Kehittämällämme minimiprosessointimenetelmällä saamme aikaan ensiluokkaista ruokaöljyä, jossa rypsinsiemenen monipuoliset ja arvokkaat ainesosat, kuten antioksidantit, sterolit ja vitamiinit ovat mahdollisimman hyvin tallella. Rypsinsiemeniä lämmitetään miedosti ja siemenet puristetaan kahteen kertaan. Neito-öljy puhdistetaan höyryn avulla, jolloin öljystä poistetaan sen hapettumista edistäviä komponentteja, voimakkaimpia rypsin maku- sekä hajuaineita. Laadullisten analyysien lisäksi jokainen Neito-erä maistetaan korkean laadun takaamiseksi.”
”Neidon synty lähti haaveesta kehittää uusi, rypsin raaka-aineeseen parhaiten sopiva ainutlaatuinen valmistusmenetelmä, jonka tuloksena olisi rypsin parhaat ominaisuudet sisältävä laadukas ja hyvän makuinen öljy.
Viehätys kylmäpuristukseen tulee oliiviöljymaailmasta. Oliiviöljyn puristuksessa käytetään yleisesti kylmäpuristusmenetelmää, jossa pehmeästä oliivin hedelmästä puristetaan öljy lämmittämättä raaka-ainetta. Rypsin siemen on kuitenkin kova ja sen murskaaminen ja puristaminen kylmänä ei ole laadun tae. Rypsin siementä lämmittämällä siitä saadaan kaikki arvokkaat ainesosat talteen ja miedolla puhdistuksella mausta saadaan pehmeän miellyttävä. ”
https://apetit.fi/neito/
Camelinan hinta on nykyään tolkuton ja saatavuus heikkoa niin käytän pääasiassa rypsiöljyä.
Täytyy lorottaa sitäkin hiukan smoothieen, blenderin käyttö on nykyään hankalaa mutta ajattelin viedä nutribulletin töihin.
Camelinaöljyn hinta ei ole noussut juuri ollenkaan, ainakaan Suomen Kasvisöljyt -putiikissa.
Ostin viime vuonna sieltä kaksi kertaa 3 litran pakkauksen camelinaöljyä, ja se maksoi kummallakin kerralla 41 euroa postikulujen kanssa.
Tarkistin hinnan äsken https://www.suomenkasvioljyt.fi/tuote/camelinaoljy-perhepakkaus-3-litraa/ ja se postikulujen kanssa 43 euroa. Kolmen litran kanisteri mahtuu juuri ja juuri jääkaappiin.
Kun muutetaan em. hinta 43 euroa puolen litran pulloksi, niin hinnaksi tulee 7,16 euroa.
Prismassa kylmäpuristettu testivoittaja-Borges-neitsytoliiviöljyä maksaa 8,59 euroa (tarkistin hinnan äsken). Viime vuoden toukokuussa se maksoi 5,95, eli hinta on kohonnut vajaassa puolessatoista vuodessa 44 prosenttia, camelinaöljyn vain 5 prosenttia.
Sivumennen sanottuna, soijarouheiden hintakaan ei ole kohonnut yhtään, vaan jopa laskenut 6 snt / 500 g paketti. Toukokuu 2022: hinta 3,05, hinta nyt 2,99.
Pidin viime vuoden kevätpuolella tarkkaa kirjanpitoa, siksi tiedän.
Mietin, että jos lopettaa kalansyönnin, kannattaisiko rypsiöljyn sijasta käyttää camelinaöljyä, jossa on enemmän n-3-rasvaa kuin n-6 rasvaa?
Syön niin vähän kotons että tuollainen 3 l pänikkä on turhan iso ja Prismassa litrahinta oli jotain 40 €.
Minä käyttäisin molempia. Rypsiöljyä paistamiseen, camelinaa muuten.
Toisaalta camelinaöljy on halvempaa kuin lohifileesta saatava rasva.
Lidlisssä lohifilee maksoi tarjouksessa viime viikolla 11,50 €/kg, ja siinä on 13,5 prosenttia rasvaa.
20 g lohirasvaa maksaa siis 1,70 euroa. Caemelinaöljy maksaa Prismassa 8,99 €/250 ml.
250 ml öljyä painaa 225 g, joten 20 g camelinaöljyä maksaa (20/225)= * 8,99 euroa = 0,80 euroa eli 53 prosenttia vähemmän kuin lohen rasva.
Camelinaöljyssä on alfalinoleenihappoa 39 prosenttia. Laskin myös, että jokainen gramma alfalinoleenihappoa toteutettuna päivittäin Prisman camelinaöljyllä maksaa
kuukaudessa (1 / (0,39 * 225) * 8,99 * 365,25 / 12) euroa eli vain 3,11 euroa kuukaudessa eli 10 euron kuukausikustannuksella saa siis joka päivä 10 / 8,99 * 225 / (365,25/12) g = 8,22 g camelinaöljyä, joka sisältää muikeat 3,2 g alfalinoleenihappoa. Tosin minulle ei valkene miksei sitä voisi ottaa rypsiöljystä.
Camelinaöljyssä on järkeä vain jos halua n-3/n-6-suhteen korkeammaksi kuin se rypsiöljyssä on (rypsiöljyssä se suhde on 0,5). Kukaan ei kai maailmassa tiedä ihanteellista rasvahappojen n-3/n-6-suhdetta. Luultavasti elimistömme on tässä asiassa joustava.
Jos haluaa käyttää sekä rypsi- että camelinaöljyä ja siten että n-3/n-6-suhteeksi tulee 1:1, niin kutakin 100 g:aa rypsiöljyä pitäisi ottaa n. 40 g camelinaöljyä.
Norsu lääketieteen olohuoneessa on se tosiasia, että huono verensokerin hallinta on sepelvaltimotaudin yleisin aiheuttaja. Asiaan viitataan lähinnä vain toteamalla, että koska diabeetikoilla on korkea riski sairastua sepelvaltimotautiin, heille on määrättävä statiinit isoina annoksina.
Kuitenkin jokaisen, pienen lapsenkin, pitäisi ymmärtää, että fiksumpaa olisi korjata verensokerin hallinta ruokavaliolla - varsinkin kun hyöty statiineista on vähäinen ja kiistanalainen. Ja siksikin, kun sepelvaltimotauti on vain yksi monista sairauksista, joita huono verensokerin hallinta aiheuttaa.
Tämä vaan ei käy, koska lipidihypoteesi on nostettu uskonnon asemaan.
Suomessa ei ollut juurikaan kakkostyypin diabeetikkoja vuonna 1970 ja meillä oli maailman suurin sydäntautikuolleisuus.
Karppaus ei laske pitkää sokeria pitkällä tähtäimellä, laihdutus laskee.
Ei ole lipidihypoteesia vaan kolesteroliteoria. On myös painovoimateoria.
Minä olen saanut henkilökohtaisessa elämässäni havaita, ettei ainakaan painovoimateoria pidä paikkaansa. Hyppäsin juuri parvekkeelta pää edellä, eikä minulle tapahtunut mitään. Kokeilkaa tekin.
Välttämättömän rasvahappo on sellaista mitä elimistö ei pysty itse valmistamaan ja sitä saa riittävästi kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä päivässä.
"– Tällä hetkellä ohjeenamme on, että tyydyttyneiden rasvojen käyttö lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tutkimus ei tue tätä ajatusta, hän sanoo."
Tyydyttyneiden rasvojen terveyshaittoja ei koskaan ole todistettu. joten ei mitään uutta.
Minulla apoB laski kun vähensin tyydyttynyttä rasvaa ruokavaliossa.
”Syyllinen on kantaja, eivät kuormat: kolesteroli, triglyseridit ja apolipoproteiini B ateroskleroosissa ja sepelvaltimotaudissa.”
https://academic.oup.com/ije/article/48/5/1389/5435920 (engl.)
On aivan samantekevää luokitellaanko voi haitalliseksi ja kasviöljyt neutraaliksi vai voi neutraaliksi ja kasviöljyt hyödyllisiksi. Kasviöljyt ovat kummassakin tapauksessa parempi vaihtoehto.
Ketokarppaus eläinrasvoilla huonontaa reilusti LDL-kolesterolia joka tapauksessa.
Paras todiste on ettei oon mitään dokumenttia. Kuten sinä tuot esille väittämiä joilla ei oo mitään totuus pohjaa.
Jos nyt kommentoisit vaikka tätä: https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/ateroskleroottisen-valtimotaudin-riskin-vahentaminen-ruokavalion-keinoin-ndash-mita-uutta/
LDL-kolesteroli lisää runsaasti verisuoniplakkia.
Kumoat itsellesi epämieluisat väitteet ilman mitään perusteluja.
Tuollaisia perustelemattomia väitteitä ei oikein voi pitää kumoamisena. Kolesterolikieltäjillä kun ei ole minkäänlaisia todisteita teorioidensa tueksi.
Kolesterolikieltäjät Kendrick ja Haricombe vetivät Daily Mailin oikeuteen kun se väitti heitä kolesterolikieltäjiksi ja väärän informaation levittäjiksi. Oikeudenkäynti päättyi pari kuukautta sitten mutta päätöstä odotetaan vielä. Jos syyte ei mene läpi niin kolesterolikieltäjien maksettavaksi jää vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Lienevät isot ja siihen menevät sitten karppauskirjojen tuotot.
https://academic.oup.com/eurheartj/adva ... 35/7285571
Vetoavat siihen, että hiilarirajoituksen haitat olisivat hyötyjä suuremmat, koska sydänriski. Näin siitä huolimatta, että laadukkaissa tutkimuksissa hiilarirajoitus on osoittautunut kaikkea muuta kuin sydänriskiksi:
"Vetoavat siihen, että hiilarirajoituksen haitat olisivat hyötyjä suuremmat, koska sydänriski. "
Pötyä
Riskin suuruus riippuu siitä, millä ne hiilihydraatit korvataan.
Tässä toimiva linkki https://academic.oup.com/eurheartj/advance-article/doi/10.1093/eurheartj/ehad635/7285571 edellä mainittuun artikkeliin.
Oli oikein mielenkiintoinen. Ketokarppausryhmässä tyydyttynyttä rasvaa oli vain 21E% ja kuolleisuus nousi reilusti.
LCHF-dieetillä olevilla tyydyttyneen rasvan määrä pyörinee jossain 30E% kieppeissä.
Joo. Suurin osa karppaustutkimuksista on tehty kasvirasvoilla ja niillä (ja kasviproteiinilla) ei todellakaan ole havaittu haittoja karppauksesta.
Oma kantani on se, että diabeetikko voi koostaa ruokavalionsa aika vapaasti kunhan paino pysyy alhaisena ja ruoka-aineet valitaan terveellisistä. Kuidun ja proteiinin määristä kannattaa tietysti pitää kiinni.