On yks mies. Ihan mukavan näköinen, mutta ei yhtään mun tyyppiä tai mitään. Siis en katsoisi kadulla häneen kahdesti, jos tulisi vastaan. Enkä tunne häntä, joten ei johdu siitäkään, että olisin ylevä ihminen, joka on ihastunut hänen luonteeseensa. En yksinkertaisesti ole häneen ihastunut. Mut silti haluaisin repiä häneltä vaatteet päältä ja tehdä kaikenlaista. Tulin siihen tulokseen, että tää on taas sellainen feromonijuttu. Kiusallista, kun kyse on työkaverista. Kaipa tää menee ajan kanssa ohi.
Feromonitko
Anonyymi-ap
5592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pantua tulee
Tuskinpa, monestakin syystä.
Tämä. On saattanut joskus käydä näin. Voi hyvää päivää!
Mä en oikeesti ymmärrä näitä, ei oo yhtään mun tyyppiä. Miksi rajoitutte joihinkin tietyn tyyppisiin ja miten edes määritätte tietyn tyyppisen, onko se ulkonäkö, status vai mitä se on. Tykkäämiset ja ylipäätään tunne-elämän asiat ei oo semmosia suoraviivaisia ei oo tai on mun tyyppiä. Itse uskon myös, että ihminen johon ihastut on jossakin syvällä sun sisimmässäs jotenkin sun tyyppiä, suhun vetoava. Sori, mutta en kauheesti usko pelkkiin feromonijuttuihin ihmisillä, vaikuttaa varmaan joo ja ehkä joissain baarijutuissa yhden illan huvituksissa. Mutta miksi oikeestaan kaikkea täytyy miettiä niin suuresti.
Mun oma kokemus on, että vastaan voi tulla ihminen, joka särähtää sisimmässä epäsuotuisasti, mutta tuoksuu sellaiselle, että tekee mieli ottaa raivelista kiinni ja raahata luolaan lisääntymään.
Olen muutaman kerran ottanut tuoksusta vaarin. yhdestä kehkeytyi pidempi suhde
En oo ikinä tuoksun perusteella löytänyt ketään baarista, muilla tavoin kyllä.
Miks ei sais miettiä?