Miksi firmat hakevat henkilöä, jolla on valmiiksi osaamista ja kokemusta tietystä teknologiasta? Onko uuden teknologian opettelu työn lomassa niin suuri taloudellinen riski työnantajalle, että ei haluta panostaa kouluttamiseen? Esimerkiksi en saanut paikkaa, kun olen tehnyt tietyllä kielellä, mutta en ole käyttänyt työssä tarvittavia kirjastoja.
Entäpä jos firmoissa annettaisiin aikaa opetella asioita?
Anonyymi-ap
341066
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Se on nykyajan ahneutta yrityksiltä.
90-luvun lopulla 2000 alussa firmat kouluttivat tekijöitään huomattavasti enemmän. Vanha työntekijä oli luotettavampi kuin uusi. Ja kurssituksesta sai verotukseen vähennykset.
Tänä päivänä tilanne on päinvastainen. Halutaan vaan että joku tekee ja kun on valmista niin on samantekevää jääkö henkilö taloon.
Ilmeisesti jotain voi vähentää nykyäänkin: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48458/työnantajan-koulutusvähennys2/#3-mitä-edellytyksiä-koulutusvähennyksen-saamiselle-on?
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17975079Y
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Kyllä mun työpaikassa saa opiskella uusia teknologioita niin paljon kuin haluaa: varsinkin iltaisin ja öisin ylitöiden jälkeen.
Mitä työsuojelu sanoo asiasta?
Työsuojelulla taida pahemmin olla sanomista siihen, miten vapaa-aikasi käytät.
Moniko viettää iltoja ja öitä työpaikassaan? Tai vapaa-aikaansa?
Tuossa kuitenkin vihjailtiin, että asioita voi opiskella vapaa-ajallaan muualla kuin työpaikalla.
Olen taas ymmärtänyt, että jos työasioita teetätetään korvauksetta, voi firma saada taloudellisia sanktioita.
Juu ei uusien asioiden opiskelu missään nimessä ole kiellettyä, se on jopa suotavaa.
"Arvostamme harrastuneisuutta" oli ainakin vielä joku aika sitten hyvin yleinen työnhakuilmoituksissa. Ja tässä yhteydessä harrastuneisuus EI tarkoita vaikkapa urheilua, pitsinnypläystä tai puutarhanhoitoa.
Edelleen työhakemuksissa kehoitetaan osoittamaan esim. GitHub profiili, jota ei henkilö urheilemalla, pitsiä nypläämällä tai puutarhaa hoitamalla ole pystynyt kehittämään.
Tottakai firmat hakee valmista työntekijää joka osaa työn jo, se on taloudellisesti järkevää.
Jos et tiennyt niin firmat on olemassa vain ja pelkästään tehdäkseen enemmän rahaa omistajalleen. Ei firmaa kiinnosta jos työntekijä voi huonosti, ei tule palkallaan toimeen tms...potkitaan pois vaan ja otetaan jonosta uusi, ja jos ei ole uutta jonossa niin sitten heikennetään vähän sosiaalietuuksia kaikilta niin kyllä löytyy loputtomasti uusia työttömiä jonosta.
ei siellä jonossa ole jatkuvasti uusia hyviä tulokkaita vuoroa odottamassa. Kyllä kannattavassa yrityksessä koetetaan ylläpitää ihmisten hyvinvointia. Hyvistä koetetaan pitää kiinni etteivät karkaa pois. Se on jatkuvaa tasapainoilua. Jos niin ei olisi niin yrityksellä alkaa varmasti mennä taloudellisesti huonosti. Huono paska laatu ja petetyt aikataulut kaatavat firmoja.
Yritykset hakevat osaajia ja myös sellaisia jotka oppivat uudet asiat nopeasti. Joukossa ei voi olla liikaa hitaita ja ammattitaidottomia. Iso N:llä alkavan firman puhelintuotanto kaatui siihen tosiasiaan.
On siellä, jono yltää aina Intiaan asti. Eipä ne suomalaisfirmat pahemmin yritä pitää osaajista kiinni, esim. maksamalla osaajille kunnon palkkaa. Eikä noi firmat edes kaadu, kun kunta- ja sotesektori pumppaa rahaa IT-taloille tuloksista huolimatta.
myönnä vaan reilusti ettei suomalainen perustason IT ammattilainen tai koodari ole kovinkaan kaksinen osaaja. Harvassa ovat oikeat osaajat. Sen takia kakkaa tulee torven täydeltä.
Tuskin se kansallisuus kenestäkään hyvää tai huonoa tekee.
Voihan sitä ajatella ja odotella, että firma antaisi opiskella työajalla, mutta kun se viereisen pulpetin koodari on niin hikari, että se opettelee kaiken vapaa-ajalla, että pääsee muiden edelle. Demoille uusia juttuja ja on paljon nopeampi kuin muut. Ja sehän johtaa valitettavasti siihen, että kaikkien pitää sitten ajan mittaan alkaa tekeen samalla tavalla, opiskella vapaa ajalla ja olla muutenkin yhtä hyviä, muutenhan alkaa vaikuttaa siltä, että firmassa on lusmuja, joista pitää päästä eroon.
Se on vähän niin kuin urakka duuni. On määritelty joku kappalemäärä mikä pitää tehdä tunnin aikana, ja sitten tulee joku hikari joka tekee tuplamäärän tunnissa ja pilaa urakan. Kaikkien pitää jatkossa tehdä tuplamäärä.
kun työpaikkahakmeus tehdään niin siinä pitääin laittaa ne osaamisvaatimukset esille. Monasti ne ovat ehdottoman tiukkojakin jossain kriittisessä asiassa. Etenkin silloin jos uuden oppiminen ei voi tapahtua lyhyessä ajassa,
Tällä alalla on niin kova kilpailu, että aina löytyy joku joka on valmis opettelemaan asiat vapaa-ajalla.
Muutenkin kehitys näyttää menevän siiheen suuntaan, että pysyäkseen kilpailukykyisenä työmarkkinoilla on rivikoodarin uhrattava koko elämänsä työlle.
mitä älykkäämpi ja fiksumpi niin sitä nopeammin oppii uudet asiat.
He jotka ovat hitaampia ja hidasälyisempiä ovat ongelmissa.
Pääkopan sisällä olevalla kompuutterilla on valtava painoarvo .
Jos kompuutteri on liiian hidas niin hakeudu toisiin hommin.
Älä kiduta itseäsi. Aina löytyy itselle sopivampi työ ja ammatti.
Jos pituutesi ei riitä ammattikoripalloilijaksi niin jalkalistojen
naulaajana voit olla alan huippu.
Eli jos firman johto tekee samoja virheitä vuodesta toiseen, eivät ole älykkäitä eikä fiksuja. Tämä tajutkaa nyt kaikki.
koskee meitä kaikkia. Oli sitten herra tahi narri. Ei kyse ole tajuamisesta vaan
omista valinnoista.
Tajua jo, firman johto on aina idiootteja kun kuitenkin toistavat samoja virheitä vuodesta toiseen. Mitä ylempää, sen pöljempää.
Mitä muuta odotaa sisälukutaidottomilta kääntyy ympäri ämpäri kaikki mitä kirjoittaa. Parasta vaihtaa alaa.
Firman johto harvoin erottaa itseään ja ottaa parempaa johtoa tilalle. Johto syyttää omista virheistä alaisiaan ja löytää sieltä syntipukin, joka voidaan erottaa.
Eipä näy tämä suomenSuper kilpailetettu osaaminen missään ei uusia koodi-innovaatioita. Parhaiten tuntuu menevän yhä siellä jossa koodaaja/ohjelmoija opettelee asiat tekiessään.
Mutta kyllä tuo vähän Redherinkiä, että työn antaja pitäisi maksaa osittain työ aiheeseen riippumatonta koodaamisen kursitusta työntekiälle, mitä jos työntekkiä vain päästettäis irti.
erikoistuminen on helpoin tapa pärjätä. Etenkin jos ei ole penaalin terävin kynä. Harva on genius. Pienellä säännöllisellä panostamisella erikoisosaamiseesi pysyt guruna. Jos koetat taklata kaikki koodauskielet ja menetelmät hajotat vain itsesi. Peruspäänupilla on tehtävä tiukkoja valintoja ja löydettävä oma syömähampaansa jolla pysyy leivän syrjässä kiinni. Joskus voi uusiutua, mutta montaa uusiutimiskierrosta ei voi tehdä.
Jokainen uusiutumiskerta syö paljon energiaa.
Niin. Ihan alasta riippumatta työnantajalla on yleensä tarve. Tarvitsee ihmisen joka tulisi tekemään asioita X ja Y ja saa siitä vastineeksi rahaa. Yleensä lähtökohtaisesti sitä rahaa mieluummin annetaan ihmiselle joka osaa tehdä X ja Y kuin sille joka tulee opettelemaan miten niitä tehdä.
Toki kannattaa ymmärtää myös sellainen pieni fakta, että vaikka työnilmoituksessa esitettäisiin mitä tahansa vaatimuksia niin se ei tarkoita etteikö kyseistä työtä voisi saada vaikkei ihan kaikkia vaatimuksia täytäkään.
Lähtökohtaisesti kuitenkin on tapana palkata työntekijöitä jotka töitä osaavat tehdä. Sitten jos sellaista ei ole tarjolla niin katsellaan kakkoskorin vaihtoehtoja.
Se että osaa jotin kirjastoja ei tarkoita että osaa ohjelmoida, ei saa x:ää eikä yytäkään, mut eipä kuulu mulle
Onhan se etu sekä työntekijälle että työnantajalle jos työnkuvaan liittyy myös osaamista kehittävää toimintaa, kuten koulutusta. Tämä on win-win -tilanne. Työnantaja voi tarjota hyville tekijöille palkan lisäksi myös osaamista kehittävää aktiviteettiä ja työnantaja saa uusia asioita osaavan työntekijän. Työnantajasta tulee houkuttelevampi ja saa parempaa työvoimaa kun sellainen, että meitä ei kiinnosta yhtään kehittää työntekijöidemme osaamista, että haistakaa vaan jaska!
Sopivaa työntekijää ei voi määritellä sillä, että osaa vaikkapa React-kirjaston. Tai ei ainakaan pitkällä aikavälillä. React-kirjasto on parin vuoden päästä roskiksessa ja kukaan ei sitä enää käytä. Sitten on joku uusi juttu ja työntekijää ei kannata vaihtaa yhtä useasti kuin kirjastoa. Peruskyvykkyys ei ole kirjastossa, vaan se on esim. loogisessa ajattelussa, kyvyssä oppia uusia asioita, kyvyssä innovoida, kyvyssä ajatella nopeasti ja abstraktisti, kyvyssä yksinkertaistaa monimutkaisia asioita, kyvyssä selittää monimutkaiset asiat simppelisti, kyvyssä järjestellä asioita, kyvyssä erottaa oleelliset asiat turhista jne. Näitä ei ole jaava-kirjastoissa.
IT-firmojen puolipäällikkötehtävissä toimivat merkonomit ilmeisesti kuvittelevat, että IT-nörtti haluaa nörtteillä myös vapaa-aikanaan ja sitä kautta tarvittava osaaminen kehittyisi vähän niinq automaattisesti eikä mitään erillistä kouluttamista tarvita. Erityisesti ne tulevaisuudessa tarvittavat uusien teknologiaan osaamistarpeet tulevat tällä tavalla harrastusten ja itseopiskeluiden kautta eikä työaikaa todellakaan tarvitse käyttää mihinkään sellaiseen tuottamattomaan.
On kyllä aika erikoista. Ensinnäkään mikä on todennäköisyys, että työntekijä käyttää vapaa-ajalla juuri työnantajan haluamia tekniikoita ja koodikäytänteitä? Työnantaja ei voi vaatia työntekijän ammattitaidon kehittämistä ilmaiseksi. Luulisi työnantajan ymmärtävän, että ei ihminen opi parhaiten käyttämällä vapaa-aikaansa tekniikoiden opetteluun. Lepo on tärkeää samoin kuin asioiden miettiminen kynällä ja paperilla ilman teknologiaa.
perinteisesti insinööritoimistossa ns. kultapossukerholaiset saavat työajalla opetella omaan tahtiin uusia tekniikoita ja sovelluksia. Heistä tulee hyviä uuden jutun osaajia.
Sitten kun tulee muun porukan aika opetella uutta järjestelmää tai työkalua niin heillä ei ole aikaa perehtyä uuden työkalun kaikkiin ominaisuuksiin. He jäävät auttamatta perusosaajiksi. Mitä opimme tästä. Jos olet päässyt kultapossulaiseksi niin saat aina parempaa palkkaa ja etuisuuksia kuin muu porukka. Kultapossulainen on muita edellä uudessa tekniikassa. Hän syö konvehtirasian tyhjäksi.
Kannattaa katsoa työnhakumielessä sellaisia firmoja, joissa pomo on ollut tehtävässään alle viisi vuotta töissä. Sellaiset firmat ja heidän työntekijänsä menestyvät.