Kolmivaihemoottorin jännitteen ja virran suhteesta kysyisin.
Näillä tiedoilla lähdetään:
Sähkömoottori on kytketty kolmioon.
Pihtimittarilla mitattuna virraksi saatu jokaisesta moottorille tulevasta johtimesta 2A.
Jotta pystyisin laskemaan moottorin ottaman tehon, pitäisi tietää jännite. Mikä on jännite, koska mukaan tulee tällöin vaihesiirtymä.
Onko jännite tässä esimerkissä 230V?
( hyötysuhdetta ei tarvitse huomioida, koska kysymyksessä on moottorin ottama virta.
Kiitos vastaajille
Näillä tiedoilla lähdetään:
Sähkömoottori on kytketty kolmioon.
Pihtimittarilla mitattuna virraksi saatu jokaisesta moottorille tulevasta johtimesta 2A.
Jotta pystyisin laskemaan moottorin ottaman tehon, pitäisi tietää jännite. Mikä on jännite, koska mukaan tulee tällöin vaihesiirtymä.
Onko jännite tässä esimerkissä 230V?
( hyötysuhdetta ei tarvitse huomioida, koska kysymyksessä on moottorin ottama virta.
Kiitos vastaajille
Vastaukset 5
Vanhimmat
Riippuu aivan siitä, minkälainen on verkko.
Jos verkon pääjännite, eli vaihejohtimien välinen jännite on 230 V, niin sitten se on 230 V.
Jos verkon pääjännite, eli vaihejohtimien välinen jännite on 400 V, niin sitten se on 400 V.
Kun oletetaan, että sinulla on normaali kuluttajajännite, vastus on 230/400V
Jos haluta laskea taas kolmivaiheisen moottorin verkosta ottaman näennäistehon, vaihtoehtoja on kaksi:
230V * 3 * 2A
Tai
400V * 1.73 * 2A
Molemmista vastaus on 1384VA Jos haluat tuon verkosta otetuksi pätötehoksi watteina, kerrot sen vielä kosinilla.
Jos kuitenkin haluat tietää vielä moottorin hyötysuhteen, jaat antotehon verkosta otetulla pätöteholla.
Sitten vielä pitää muistaa, että moottorin arvokilven kosini ja siitä saatava hyötysuhde pätevät vain, kun sitä kuormitetaan arvokilven mukaisella virralla, jännitteellä ja taajuudella. Nyt kun sinulla on se “mitattu virta”, se ei välttämättä ole sama, joka arvokilpeen on painettu ja kosinikin voi olla vähän pielessä.
Ei ole väliä onko moottori tähdessä vai kolmiossa, symetrinen kolmivahekuorma menee aina samalla kaavalla.
...ja kaikkihan tietävät että se arvokilpeen merkitty teho on nimenomaan akselilta saatava antoteho. Uusissa moottoreissa lmoitetaan arvokilvessä jo molemmat tehot.
Tuoss tarvii käyttää loimerin kaavaa. Lyhyesti jännitteen mikrometrinen fuusio jaetaan kahden suuntaisen elektronin lähestymisnopeudella. Lue kaksisuuntainen jännite. Kaavan lopun metrioidi laskelma vastaa saman ohmimäärän taajuusvastetta. Menikö perille vai pitääkö rautalangasta vääntää.