Kemin yhdistys järjesti tilaisuuden, josta juttua VA-lehdessä:
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/opetussuunnitelmat-liian-yksilokeskeisia/
Juttu ei minusta oikein kerro mistä on kyse. Kemin VA toimii, hyvä juttu. Sisältö esilelmästä jää aika niukaksi: OPSit "eivät kehota riittävän hyvin toimimaan yhdessä, ratkomaan tehtäviä esimerkiksi muutaman oppilaan yhteistyöllä ja kansalaisen roolissa, tai jopa kansalaisjärjestöissä".
(Arvaan tietysti mitä tällä palstalla tapahtuu: Uusi ketju, jossa mainitaan vain että Vasemmistoliiton poliitiko kutsuttiin tilaisuuteen ja mitään muuta ei mainitakaan, ei varsinkaan pohdita ET:n sisältöä siitä kulmasta joka juttuun on otettu.)
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/opetussuunnitelmat-liian-yksilokeskeisia/
Juttu ei minusta oikein kerro mistä on kyse. Kemin VA toimii, hyvä juttu. Sisältö esilelmästä jää aika niukaksi: OPSit "eivät kehota riittävän hyvin toimimaan yhdessä, ratkomaan tehtäviä esimerkiksi muutaman oppilaan yhteistyöllä ja kansalaisen roolissa, tai jopa kansalaisjärjestöissä".
(Arvaan tietysti mitä tällä palstalla tapahtuu: Uusi ketju, jossa mainitaan vain että Vasemmistoliiton poliitiko kutsuttiin tilaisuuteen ja mitään muuta ei mainitakaan, ei varsinkaan pohdita ET:n sisältöä siitä kulmasta joka juttuun on otettu.)
Vastaukset 35
Vanhimmat
Heräsi pelkkiä kysymyksiä. Mitä ymmärtäisit tuossa yhteydessä keskiluokkaisuudella? Keiden tai minkä ryhmän käsitys hyvästä elämästä opetussuunnitelmissa tulisi kuulua? Millälailla käsitykset hyvästä elämästä poikkeavat?
No näinpä, arvailuksi jää. Enkä oikein ymmärrä yhteyttä kansalaisjärjestöihinkään. Sellaisissa toimii ainakin keskiluokkaa ja pienituloisempia; kaikkein rikkaimmista en tiedä tekevätkö itse jotain, rahoittavatko, ei kumpaakaan vai molempia. Tampereen VA:ssa nyt ainakin aika laajalla kirjolla on jäseniä tästäkin näkökulmasta.
Se on tietysti virhe, jos ET:ssä ja yhteiskuntaopissa jäävät järjestöt käsittelemättä. Eihän selitys yhteiskunnasta saa olla pelkkää mekaanista kuvausta eduskunnan äänestysjärjestyksestä ym. byrokratiaa.
Jos oikein muistan, kirkkoon kuuluvilla oli pienemmät tulot kuin uskonnottomilla. Onko uskonnottomien tulojakaumista erillistä tutkimusta kuinka suuri osa on pieni-keski- ja suurituloisia?Ja poikkeaako käsitykset hyvästä elämästä tai siitä kuinka se toteutuu yksilön ja/tai yhteiskunnan toimesta vai mistä?
Minulla taas on jäänyt sellainen muistikuva, että kirkkoon kuuluvilla olisi ollut suuremmat tulot.
Mutta myönnän kernaasti, etten nyt saa mieleeni mistä lähteestä tuo kuva on tarttunut.
Kellään jotain lähdettä?
Kirkon jäsenillä on pienempi palkka, ks. https://vero2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vero/Vero__Henkiloasiakkaiden_tuloverot__lopulliset__seurakunta__Verovuosi 2021/seurakunta_101_2021.px/
Tämä pitäisi toisaalta ainakin ikävakioida. Vaikka 20-vuotiaita eroaa enemmän kuin 40-vuotiaita, niin 40-vuotiallaa on ollut enemmän aikaa erota. Toisaalta 20-vuotiaalla on yleensä pienempi palkka.
Tulonjakauman saa desiileittäin. Sen perusteella ero on kohtalaisen tasainen, ei yllä yhteen desiiliin. Siis, kun otetaan se ei-kirkollisverovelvollinen jota pienempi palkka on tasan 50 prosentilla kaikista ei-kirkollisverovelvollisista, hänen palkkansa on kuitenkin pienempi kuin sillä evlut jäsenellä, jonka palkkaa pienempi palkka on tasan 60 prosentilla kaikista evlut kirkon veronmaksajista.
Puurosella on suurempi palkka ja ehkä eläke ja pskanpuhe kuin sinulla
Eikö kannattsisi ryhdistäytyä ettei jäisi aivan jälkeen?
Jokin aika sitten Jori asiasta kirjoitti.
Entä voidaanko hyvä elämä vakioida? Eri ikäisillä ja elämän tilanteissa.
Varmasti kaikki ajattelevat hyvään elämään tarvittavan ainakin "riittävän" hyvä terveys ja "riittävän" suuret tulot, mitä se nyt sitten tarkoittaakin kullekin. Sellaista kuntoa että jaksaa tehdä jotain ja rahaa niin ettei sitä tarvitse jatkuvasti hermostuneena laskea ja on jotenkin varaa siihen mitä todella haluaa.
Haluaminen toki kasvanee sitä mukaa kun jotain saa ja ehtii tottua. Kai minun elämäni olisi kovin ankeaa jos olisi tottunut käväisemään lentäen Pariisissa kun siltä tuntuu, ja toisaalta elän kai unelmaa senttejään venyttävän työttömän mielestä.
Hyvä pointti Puuroselta kuitenkin. ET:täkin voi kehittää.
Kansalaisyhteiskunnan käsittelyä voisi lisätä jopa yhteiskuntaopissa.
Eikö kyse ollut aineesta ET joka ei ole sama aine kuin yhteiskuntaoppi? Jospa yhteiskuntaoppiin kuuluisi yhteiskunnassa toimiminen ml. kansalaisjärjestöt ja ET:lle yksilln etiikka, moraali ja hyvän elämän pohdinta. Noin pääasiassa.
ET on entisten taistolaisten kuten Puurosen oppi määrittelemätöntä neuvostopropagandaa
Kyllä, ET:täkin voisi kehittää, mutta myös yhteiskuntaoppia ja ympäristöoppiakin.
Valiiton komlahkon ohjelmia. Ylikosken ja EskoJ Tennilän perhetuttu skpstä vasliittoon, siirtymäkom Puuronen somalien kanssa puuhaillut
Jos tämä olis vitsi naruiasin, woke-mies
Puuronen kirjoitti jatkosodassa vihollismaan kansalaisten venäläisten joutuneen Mannerheimin käskystä ”keskitysleireihin”. Puuronen uhriutui myös itse, kertoen olevansa sisällisodan jälkeen teloitetun punaisen sukulainen
https://www.paivanlehti.fi/vasemmistoprofessori-vaati-poistamaan-mannerheimin-kuvan-opiskelijoiden-kiltatiloista-opiskelijat-pyysivat-anteeksi/
Puuronen on kyllä johtava komasiantuntija, tosin Vasliitto ei saanut Lapista yhtään eduskuntapaikkaa vajaa 600 ääntä sai P
Johtava vasliittolainen Lapissa on Kosovon albaani
Ruotsin Keskustan Centern puheenjohtaja on turkkilainen joten tämä kohtalo odottanee myös Saarikkoa kansanvaihdossa
Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja kun näkee että Vasliitto ja Kepu ovat nopeakatoporukkoja Pohjoismaissa
Aloitteita voi tehdä ja äänestää ehdokkaitaan, mitä politiikkaan tulee. Sitten on muita ryhmittymiä, pienempiä ja suurempi, paljon. Järjestötoimintaako pitäisi opettaa, ja siihen liittyvää mm. taloudellista toimintaa?
Opettaako ET jo kodinhoitoa, auton, pyörän jne. hoitoa ja hankintaa, liikennesääntöjä. Taitaa puuttua noi keskeiset asiat yksilötasolla, ja on vain terveystieto ja yhteiskuntaoppi, matikka, jotka ei kuulu myöskään ET:n.
ET:ssä voitaisiin lukea analyysejä suurista ajattelijoista - uskonnot mukana - ja poliittisista, sosiaalisista, historiallisista asioista ja konsepteista. Noita tieteitä on erikseenkin, mutta niitä ei opeteta peruskoulutuksessa jne. sen enempää ainakaan Suomessa - ulkomailla voi suuntautua mm. sosiaaliselle puolelle peruskoulun päättötodstuksen jälkeen lukiossa, ja lukioon voi myös tulla jatkossa enemmän käytäntöä, eikä varsinaista eroa aina edes tarvita lukion ja amiksen välillä, ja osassa maita painotus on tarkempi, jossa voi olla enemmän tai vähemmän teoriaa, ja valintaa tulee suositus testien kautta, esim. Hollannissa testit on jopa jo aikaisemmin, jossa ne tosin ei taida testata älyä vaan tietoa eri alueilta.
En tainnut ihan saada pointistasi selvää.
Lukioiden ja ammattikoulujen rajaahan on kyllä madallettu mm. kaksoistutkinnoilla. Ja AMK:t tavallaan myös poistavat rajan.
Puuronen ja BorisDDR ovat Ykosken perhetuttuja ja hän voisi kirjoittaa heistä Valehteen tarinoita luokkataistelun edistämisestä Joensuussa ja Oulussa
Lapissa Puurosen puolue vasliitto sai alle 10 prosenttia äänistä ja nolla paikkaa
ja P itse vajaa 600 ääntä. Suurin puolue Lapissa on perusuomalaiset joka sai noin 27 prosenttia äänistä
Valiitossa seikkaievat nykyisin kaiken maailman marginaalit kuten vasliitolaiset ja esim stananapalvojatutkijat, joka nyt ei voi olla mikään tutkimuksen päälinja Suomessa tai Teivaisen Uruguayn nälvintä, pienen kehittyvän etelä-Amerikan valtion panettelu
Kommunisti Puuronen pääsee Ylensivuilla sättimään Halla-ahoa
Ylen kutsumana nälvijänä
https://yle.fi/a/3-5425656
Itä-Suomen yliopiston sosiologi Vesa Puuronen on havainnut suomalaisen vihakirjoittelun kohdistuvan nimenomaan maahanmuuttajiin ja ihmisiin, jotka puolustavat ihmisoikeuksista lähtevää maahanmuuttopolitiikkaa. Vihakirjoitteluksi Puuronen määrittelee sellaisen, josta on löydettävissä kiihottaminen tiettyä kansanryhmää kohtaan.
- Suurin osa nettikirjoituksista on harkitsemattomia, mutta niiden kohdalla pitää ottaa huomioon se, että kirjoitukset voivat rohkaista väkivaltaiseen toimintaan, Puuronen sanoo.
Oliko sinusta asiallista, että Mäenpää joitakin vuosia sitten kiitti Jumalaa kun vastaanottokeskukseen iskettiin polttopulloilla tms?
Mäenpää on kansanedustaja eli kansan valitsema ja en kuulu hänen kannattajiinsa
mutta muslimiveti krukun poikkijehovalaiselta fyrkantilla Åbossa
tällää ei pitäisi olla ollenkaan vastaanottokeskuksia ja niitä pitää vastustaa
Äänioikeusikäiset ovat opiskelleet uskontoa 8 vuotta ennen yhteiskuntaoppia. Se ehkä näkyy vaalituloksissakin.
Eikä tuo ole ainoa ihmeellisyys Suomen kouluissa
Ainoa pakollinen vieras kieli ja itse asiassa ainoa pakollinen oppiaine peruskoulusta yliopistoon on ruotsi
EI SIIS suomi
suomi ei ole pakollinen
vaikka ollaan Suomessa
eli olemme kieliasioissa suossa
VALIITTO EI AJA KIELIVAPAUTTA VAAN VÄITTÄÄ ETTÄ SUKUPUOLIA ON VÄHINTÄÄN KOLME TAI SITÄ ENEMÄN TMS
Tämän lässyn tieteämällä nuori pääsee kansainvälisiin virkoihin ja opiskelemaan ulkomaille pärjää hyvin vaikka ei osaa saksaa eikä ranskaa mutta tietää sukupolien määrä summittain
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/heikkitala/9222-pakollisuus-siina-hiertaa/
Suomen ”kaksikielisyys” on hyvin ohutta ja sen taustakin on varsin omituinen. Kun Kaarlo Juho Ståhlberg laati itsenäisen Suomen ensimmäisen perustuslakiluonnoksen, niin hän kirjoitti siihen suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Luonnos palautettiin ja KJS kirjoitti toiseenkin esitykseen suomen ainoaksi viralliseksi. Ja taas esitys palautettiin jatkovalmisteluun, ja kolmannen kerran KJS jätti suomen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Vasta suomenruotsalaisten ankaran painostuksen jälkeen perustuslakiin tuli virallisiksi suomi ja ruotsi (silloin ruotsinkielisiä oli sentään yli 10 % ja heillä oli hallinnollinen ja taloudellinen valta sekä voitokas sisällissota takanaan).
Mäntysalo
Oliko sinusta asiallista, että Mäenpää joitakin vuosia sitten kiitti Jumalaa kun vastaanottokeskukseen iskettiin polttopulloilla tms?
Mäntysalo on hyväksynyt kommunisteja Valiittoon tietäen niiden rikokset Karjalassa ja Petsamossa ... ne eivät ole puheita vaan tekoja
ja mus limitovat täälläraiskanneet
ja murhanneet ja tekopyhästi Mäntysalo vetelee jotain jumalankiitoksia
siis puheita
Opetussuunnitelmaa voi didaktisesti soveltaa yhteisölliseen suuntaan.
Kehittävää kritiikkiä osuu. Ei johdu ETstä sinänsä, vaan oås:n yleisestä linjasta.
Kriittinen keskustelu on aina paikallaan.
Ihan hyvä huomio. Ops vois ohjata tai kannustaa yhteisölliseen disaktiikkaan.
Myös kritiikkiä tarvitaan. Tämä puute on kaikissa aineissa. Ei eniten ETssä, mutta siinäkin.
Kaikki ops:t ovat. Käytännö opetus ET:ssa on helposti yhteisöllisempää.
Varmaan hyvä huomio kaikistakin aineista. Reaaliaineissa mahdollisuuksia muuhunkin.
Joo, hyvä huomio, mutta se koskee kyllä kaikkia reaaliaineita tai kaikkia aineita. ET:ssä ehkä helpointa päästä parempaan.
Hyviä näkökulmia pohdittavaksi. Kyllähän opetussuunnitelmia aina välillä uusitaan.