Miten suuri veneen tulisi olla, jotta hommassa olisi jotain järkeä?
Voisiko purjeveneen rakentaa 1,5 senttiä paksusta teräksestä?
Anonyymi-ap
581211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Voi rakentaa . 30 metriä .
Ei siinä ole järkeä minkään kokoisena.
Juu, on meneillään juurikin tuollainen projekti. Se on mitaltaan 200 jalkaa, koska on purjelaiva. Mv-miehenä varmaan ymmärrät , että se on paaaljon busteria isompi
Suuri laiva. Titanic oli tehty tuollaisesta.
Katsot vaan tai laske, että, on varalaitaa riittävästi ja mieluiten, niin, että tilavuus kasvaa laidan noustessa.
Varo wasa laiva ilmiötä
Mitään järkeä ei ole, mutta saahan vaikka 35-jalkaisen tehtyä tuollaisesta. Runkokuori ilman kantta painaa n. 6 tonnia eli 5 tonnia enemmän kuin lasikuidusta. Kansi ja jäykisteet päälle niin ylipainoa on ehkä 7 tonnia. Kyllä sen silti saa kellumaan ja purjehtimaan.
Aikoinaan eräs laivanrakennuksen insinööri rakensi teräksestä uppoamattoman itseoikaisevan valtamerikelpoisen purren. Mittoja en muista mutta itämerellä kovassa kelissä se ei noussut aaltojen mukana vaan puski niistä kaikista läpi.
Niinpä, paljon on rakennettu teräsveneitä mutta kyllä kai kaikista on ainakin pyritty tekemään itseoikaisevia, mikä ja kuka niitä kallistuneita veneitä muukaan oikaisisi kuin se oikaiseva momentti? Siinä kuvioon tulevat sellaiset käsitteet kuin aluksen uppouman painopisteen ja koko aluksen painon painopisteen keskinäinen sijainti jne.
Uppoamattomia teräsaluksia ei ole rakennettu, vaikka toisaalta, esim. Titanicin piti sellainen olla...Kyse on vain siitä, paljonko vaurioita tms. alus sietää uppoamatta mutta kaikki uppoavat kun oikein huonosti käy!
Suuret alukset eli suuret laivat jossain määrin puskevat aaltojen läpi mutta ylensä se on niinkin, että merikelpoiset 20-30- metriset alukset ovat koviakin keinumaan ja heilumaan, ei sen kokoluokan aluksilla mitenkään vain mennä suoraviivaisesti aalloista läpi, mitäköhän legendaa olet lukenut ja mistä?
Tuo juttu oli muistaakseni 30 vuotta sitten TM:ssä kuvien kera. Alus oli rakennettu vähän saman tyyppiseksi kuin öljynporauslauttojen pelastusveneet eli täysin suljettavaksi vesitiiviiksi kapseliksi ja siinä oli suljettavia vesitiiviitä laipioita. Kansirakenteet olivat suunniteltu epäsymmetrisiksi, jotta oikaisumomentti olisi mahdollisimman suuri. Suunnittelukriteereinä oli suuri omavaraisuus ja kaikkilla teknisillä ratkaisuilla oli varajärjestelmiä. Alus oli alle parikymmentämetrinen ja painoi muistaakseni 70 tonnia. Kunnon hiivarissa ylipainoinen alus ei noussut aaltojen mukana vaan sukelsi niiden läpi ja vauhti käytännössä pysähtyi. Kaveri oli suunnitellut lähtevänsä aluksella pallonkiertoon, mutta jostain syystä suunnitelma ei toteutunut...
Muistan melko hyvinkin tapauksen, mies oli joku merimiesamiksen opettaja tms.
Melko epöonnistunut hankehan se oli.
Itseoikaisevia veneitä on tehty, ei siinä mitään uutta. Nykyään se asia vaan toteutetaan masssiivsesta painosta vähän tinkimällä samalla rakentamalla kansirakenteet ilmatiiviiksi ja kun alus on kaatunut, juuri suuren kansirakenteisiin jääneen ilman on tarkoitus kääntää alus takaisin pystyyn. Em. tavalla painosta tinkimällä tietenkin myös uppouma on pienempi ja siten samalla koneteholla saavutetaan suurempi nopeus jne. Noita on nykyisin esim. vaativiin olosuhteisiin meripelastuskäyttöön tehty. Esim. meillä käytössä olleet perinteiset lähinnä puiset kalastustroolarit ovat tolkuttoman hitaita koska niiden uppouma on niiden pituuteen nähden niin valtavan suuri mutta niitähän ei ole tietääkseni Itämerellä juurikaan nurin saatu vaikka moottorikin on pysähtynyt. Juuri ne heiluvat allokossa hullun koiran lailla ja juuri ne ovat merikelpoisia. Merikelpoisuus tietenkin edellyttää muutenkin kunnossa olevaa tekniikkaa ja myös kansirakenteiden lujuutta tms. Eräästäkin troolarista irtosi ohjaushytti tuulessa merellä ja kolmeko miestä siinä meni kuolemaansa sen hytin mukana, alus ei siis ollut aivan merikelpoinen!
Ja niin, kyllä sen ylipainoisenkin aluksen on aallot tunnistettava, muutenhan se olisi sukellusvene. Mieti nyt hetki, jo Itämerellä aallokko voi olla 6-8- metristä, mene siitä sitten läpi...
Kannattaa rakentaa vene laivaraudasta eikä teräksestä.
Rauta on hauraana huono rakennusmateriaali. Itse käyttäisi laivaterästä D36 / DH36.
Kyllä se laivarauta on varmasti ylivoimainen materiaali.
Sillä on myös pitkät perinteet laivanrakennuksessa. Kysyin ukilta (isoisä) 60- luvun alussa miten tuo Orivesi laiva pysyy pinnalla kun se kuitenkin on tehty raudasta.
Ukilta tuli vastaus heti.
”Ne sisävesilaivat ovat tehty laivaraudasta ja siksi ne pysyy pinnalla.”
Tuohon aikaan se oli minusta aivan hyvä selitys ja sen kanssa pääsin monta vuotta eteenpäin.
Ureinwohner
Voihan sitä sanailla mutta laivoja tehdään teräksestä, ei raudasta. Rauta on aidosti kohtuullisen hauras materiaali mutta oikein käsiteltynä ja lisäaineistettuna siitä saadaan erilaisia ja eri käyttötekoituksiin sopivia teräksiä!
Jos raudasta tehdään käsittelemällä laivarautaa niin se on paljon parempaa kuin teräs koska se ei uppoa.
Jäikö levy päälle?
Kyä näin on.
Laivaraudan käytössä on on kuitenkin oltava huolellinen, sillä laivaraudasta tehty alus ei pysy pinnalla, jos raudan molemmat puolet kastuu.
Kipparin on muistettava aina huolehtia, ettei etenkään laivan sisäpuolen pinnat kastu, sillä se on johtanut usein laivan uppoamiseen.
Tästä on saanut alkunsa se tunnettu sanonta, että ” vesi on pidettävä laitojen ulkopuolella”.
Mitäs aloittaja sanoo em loistaviin kommentteihin ? Mikä on seuraava älykäs kysymys?
Miksi haluat rakentaa purren 15mm paksusta teräksestä. Yleensä mietitään minkä kokoisen purren haluaa ja sitten vasta mitoitetaan materiaalit. Vai onko sinulla kasapäin 15mm levyjä ja ajattelit käyttää ne rakentamiseen?
Jos terästä on yhden kasan verran, niin sitten on helppo laskea, kuinka suuren purren voi rakentaa.
Mutta jos on kaksi kasaa niin sitten laskutoimitus vaikeutuu paljon.
No sitten pitäisi ymmärtää kertoa kasan koko eikä vain levyn paksuus.
Ajattelin, että kenties siinä olisi ruostumisvaraa.
Mitenkä se ruostumisvara vaikuttaa veneen kokoon?
Jos tehdään jotain 10- 13 metrinen vene 15 mm teräksestä, siitä tulee jo niin luja ja tukeva että se ei paljon kaaritusta tarvitse, varsinkaan jos vielä pari poikittaislaipiota ja kansi tehdään samaisesta materiaalista.
Tuollaista vahvuutta käytetään kohtuu isojenkin laivojen levytyksenä.
Joo ei tarvitse. Umpilaminaatti on kyljissä alle 10 mm tuossa kokoluokassa ja teräs on toki paljon lasikuitua vahvempaa. Mutta runko siis painaa ainakin 5-kertaisesti sen mitä umpilaminaatista tehty, puhumattakaan kerrosrakenteisesta.
Paino on hyvästä jos se sijaitsee alhaalla mutta jos runko noin tehtäisiin teräksestä, suuresta painosta kylläkin seuraisi myös suuri uppouma mutta koska painosta iso osa sijaitsisi vakavuuden kannalta liian ylhäällä, tarvittaisiin siksi suuri kölipaino josta edelleen kokonaispaino ja uppuma kasvaisivat, eli päädyttäisiin massiiviseen ja vääjäämättä kömpelöön ja hitaaseen veneeseen, varsinaiseen veneköntykseen.
Jos on riittävän suuri uppouma niin sitten voi purtta käyttää sukellusveneenä ja voi käydä katsomassa Titanicciakin.
Luulisi tuommoisen 15mm riittävän.
No ei se paino hyvästä ole kuin kölin alaosassa. Halvallahan lasikuituveneisiin saisi painoa vaikka laittamalla betonia pilssiin, jos se eduksi olisi.
Titanicin hylky on noin 3900 metrin syvyydessä. Siellä vallitsee suunnilleen 390 bar paine.
Jos ajatellaan valmistettavan 15 mm teräksestä kuutio, jonka kaikki sivut ovat metri kertaa metri, niin jokaiseen neliömetrin kokoiseen sivuun kohdistuu voima joka vastaa noin 3900000 kg eli 3900 tonnin painoa. 15 mm teräslevy on siinä tilanteessa kuin paperia.
Kun kuutionmuotoisessa esineessä on 6 sivua, em. kuutiota kokoonpuristava kokonaisvoima vastaa tällöin 23400000 kg eli 23400 tonnia!
Nyt rikkoutuneesta Titan. nimisestä sukellusaluksesta kerrotaaan mm. että siinä ollut ikkuna oli halkaisijaltaan 60 cm. Millainen voima siihen kohdistui 3900 metrin syvyydessä? kestäsisikö siinä 15 mm teräspelti? Vastaus on helppo, mikä?
Esim. jäänmurtajien pellityksen vahvuus rungon alaosien osalta on yleensä luokkaa 30- 50 mm. Mutta siellä rungon sisäpuolella olevan tukirakenteen massiivisuus vasta kunnioitusta herättävää on jos olet päässyt näkemään.
Minä en ole koskaan nähnyt kuutionmuotoista purje- enkä sukellusvenettä.
En minäkään!
Mutta jos oikein tarkkaan luet kirjoituksen, huomaat etten väitäkään että käyttämäni esimerkkimalli ja -muoto olisi vene tai sukellusvene.
Totta kai voi rakentaa. Riittää kun vene tarpeeksi suuri. Liian pieni ei pysy pinnalla.
Siinä on aloittajalle lähes tyhjentävä vastaus.
Nyt voisi kysyä edellä vastanneelta tiede ihmiseltä, mikä olisi se venekoko joka kelluisi ja olisi rakennettu noista levyistä?
Minun laskemieni mukaan optimistijolla kelluisi aivan hyvin.
Karkean arvion mukaan jollan massa on jossain puolen tonnin hujakoilla ja tilavuus reilu kuutiometri.
Jos malliksi halutaan jollaa enemmän "oikeita" noin 12- mtrisiä purjeveneitä muistuttava niin minimissään sen tulee olla pituudeltaan noin 2,5 metriä. Eli jotta se kannattelisi sekä runkonsa että kölipainonsa ja vielä yhden 100- kiloisen purjehtijan, tuota luokkaa sen on oltava ja silloinkin laitakorkeudeltaan suhteessa siihen "oikeaan" selvästi korkeampi.
Eli kai aika samaan päädyn laskelmissani kuin optaria ehdottanut. Optarin tapauksessakin pitää muistaa että se olisi niin raskaasti eli syvässä uiva että kyllä se ne jollamaiset ominaisuutensa aika tarkkaan menettäisi, varsinkin kun se tasaperä painuisi syvälle alas veteen niin kyllä ei siinä lujaa mentäisi.
15mm levy painaa suunnilleen 120kg/m2. 30 Jalkanen pysyy jo hyvin pinnalla ja kestää varmasti hyvin kovempaakin käyttöä. Ala vaan rakentamaan, niin saat kunnon veneen
Miksi ladata täysin turhaa painoa veneeseen tuolla tavoin. Mitä enemmän se kokonaisuus painaa, sitä enemmän (purjeveneen tapauksessa) kölipainoa se vaatii ja aina vain suuremmaksi muodostuu kokonaispaino ja uppouma ja se tuo lisää turhaa kulkuvastusta eli vähentää vuhtia.
Vaikka esim. 30- jalkaisen veneen rakentaisi 15 mm tavarasta noin ilman varsinaisia kaariakin, se runko painaisi paljon enemmän kuin tehtynä perinteisesti jäykistettynä 6- 8 mm teräksestä. Vaikuttaa äkkiseltään että jos jäykisteitä tulee vähän, työtä on vähemmän mutta toisaalta, noin paksun levyn muotoilu sun muu työstäminen on huomattavasti vaivalloisempaa.
Ei kai pieniä teräsveneitä tehdä kun 4-6 mm teräksestä?
Ei niin, mutta nythän täällä joku siirsikin keskuteluun senkin aiheen että minkä kokoinen 15 mm paksusta teräksestä valmistetun (purje)veneen tulee minimissään olla jotta se kelluu?
Nimittäin jos teet vaikka metrin mittaisen pienoismallin 15 mm teräksestä, se ei pysy pinnalla vaikka se olisi täysin vesitiivis...esim. 0,05 kuutiometrin ilmatila ei kykene pitämään pinnalla esim. 0,06 tonnia terästä...
Älytöntä lässytystä.
Lue aloitusviestin kysymys.
Lähinnä vastasin näille, jotka puhuivat 6-8 mm olevan normaalia. Ylipäätänsä alle 35-jalkainen teräsvene on täysin epänormaali ja ei niitä isompiakaan tehdä yli 6 mm normaalisti. Laivat sitten erikseen.
Yleensä laitetaan 5-6-millisestä kyljet. Varmaan pitäisi aluksen olla lähemmäs satametrinen, että tuo olisi järkevää. Mutta sitten on tietysti tilaa oikaista jalat konjakkilasi kädessä.
Ruotsissahan tehtiin 17-metrinen moottorivene 2-millisestä haponkestävästä teräksestä. Veneen nopeus on 60 solmua. Pellit on hyvin tuettu sisäpuolelta.
Voihan sen rakentaa millisestä haponkestävästä, jonka sisäpuolella neljämilliset reikäteräslevyt, jos huvittaa.
On sellaisesta rakennettu valtamerilaivojakin joten miksi ei olisi mahdollista?
Etkö lue sivun aiempia kommentteja? Toistelet jo moneen kertaan todettua asiaa!
Koska mä voin.
Älytön kysymys aiempien älyttömien ohutpeltikommenttien lisukkeeksi.
Tulisi kyllä rumarunko ja hitsarilta vaaditaisiin taitoa kursia kasaan klontit. Äkkiä jäisi räkäsaumat vajaiksi ja heikentäisivät hyödyn yli paksuista levyistä...
Sinulla taitaa olla kokemusta purjeveneen hitsaamisesta 15 mm pellistä.
Paksumpiakin peltejä hitsataan ilman "klontteja" ja "räkäsaumoja", hitsauskin vaatii osaamista.
Ruma runko ei ole yhdyssana mutta ylipaksu kyllä on...meinaako tulla klontteja kirjoitukseen?
Palataan nyt aivan perusasioiden äärelle.
Aloitus vaikuttaa aivan viattomalta provolta, joten vastauksetkin saavat olla sieltä samalta osastolta, mutta miksi emme voisi keskustella asiallisesti ilman henkilöön käyvää nyppimistä.
Jokainen järkevä osallistuja ymmärtää, ettei mitään venekokoista alusta lähdetä tekemään tuollaisesta plootusta.
Voimme kuitenkin sovussa pohtia miten sellainen vene käyttäytyisi käytännössä, jos joku sellaisen valmistaisi.
Näitä siistejä provoja voimme aivan hyvin pureksia, kunnes joku tuo jonkin normaalia elämää sivuavan aiheen käsiteltäväksi, mutta tehkäämme kaikki sovussa.
Terv. eräs yhteistyökykyinen ja -haluinen palstan lukija.
Siis aloittajan kysymykseen "miten suuri pitäisi veneen olla, että hommassa olisi järkeä?" Ei noin tukevan tavaran käyttäminen veneen tekemiseen olisi järkevää missään mielessä.
Kysymys olikin mielestä eikä koosta.
Miten rakennetaan mielestä eikä koosta?
Pöljät,laivarautahan on pasutettua,täynnä ilmakuplia kuin vaahtokarkki.Tottakai se kelluu,kysykää vaikka mun lapsilta,he tietää.
Joko puikko palaa? Pistä välillä päivityksiä homman edetessä, seuraamme mielenkiinnolla projektiasi
Jos on sopiva halli niin kannattaa käyttää MAGia. Puikkoja voi käyttää peräpuikkoina.