google translate
© tarjoaa TSU:n lehdistöpalvelu
Tomskin valtionyliopiston BioGeoKlim-laboratorion tutkijat tutkivat pensaiden peittämiä tundra-alueita. Lämpötilatietojen analyysi osoitti, että näiden alueiden liikakasvun jälkeen maaperä lämpenee ja kuiveutuu.
Tutkimusretkien aikana Tomskin tutkijat kohtaavat yhä enemmän globaalin ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisella alueella - se vihertyy, pensaat kasvavat, TSU:n lehdistöpalvelu raportoi.
"YNAO:n tundran eteläosassa pensaat, pääasiassa leppä, lisääntyvät", sanoo Sergey Loiko, vanhempi tutkija TSU:n BioGeoKlim-laboratoriosta. - Luonnollisissa olosuhteissa pensaiden laskeutuminen tapahtuu maan turpoamispaikalla, kun maan jäätymisen aikana syntynyt paine johtaa kuivikkeen repeytymiseen ja saven puristumiseen pintaan. Tällaisilla "medaljoneilla" leppäsiemenet juurtuvat hyvin. Leppä on erityisen aktiivinen paikoissa, joissa maaperä on mekaanisesti häiriintynyt, esimerkiksi hylätyillä talviteillä ja poronhoitajien leireillä.
Leppän alla leviää kääpiökoivu, erilaisia ruohoja, myös tälle alueelle epätyypillisiä, esim. keihään muotoisia alikypsiä, tyypillisiä Etelä-Siperian metsille. Talvella pensaat säilyttävät lumen, joka peiton tavoin lämmittää maaperää. Maaperään asennettujen lämpötila-antureiden tiedot osoittivat, että lämpötilaero kasvillisilla ja ilman kasvillisuutta voi olla 10-15 astetta.
Helmikuussa Tazovskin alueella lämpötila avoimilla alueilla metrin syvyydessä oli miinus 10-12 astetta, ja pensaiden alla maaperässä se oli nolla. Eli ikiroudan sulamissyvyys kasvaa kolmesta neljään kertaan ja voi olla 400–430 cm, kun taas alueilla, joilla ei ole lumen muodossa olevaa "eristystä", sulamissyvyys ei ylitä 70 cm.
Tiedemiesten mukaan leppän leviämistä edesauttaa osittain myös ihmisen aiheuttaman paineen lasku. Aiemmin alkuperäiskansat käyttivät usein pensaita polttoaineena. Polttimien ja muiden teknisten keinojen tultua käyttöön, ihmisten uudelleensijoittautuessa kyliin polttopuun tarve väheni.
Tutkimuksen aikana TSU:n tutkijat aikovat arvioida pensaiden leviämisen mahdollisuuksia ja laskea jo vangitsemansa alueen. Uudesta tiedosta voi tulla perusta ympäristönhallintateknologioiden luomiselle arktisella alueella.
© tarjoaa TSU:n lehdistöpalvelu
Tomskin valtionyliopiston BioGeoKlim-laboratorion tutkijat tutkivat pensaiden peittämiä tundra-alueita. Lämpötilatietojen analyysi osoitti, että näiden alueiden liikakasvun jälkeen maaperä lämpenee ja kuiveutuu.
Tutkimusretkien aikana Tomskin tutkijat kohtaavat yhä enemmän globaalin ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisella alueella - se vihertyy, pensaat kasvavat, TSU:n lehdistöpalvelu raportoi.
"YNAO:n tundran eteläosassa pensaat, pääasiassa leppä, lisääntyvät", sanoo Sergey Loiko, vanhempi tutkija TSU:n BioGeoKlim-laboratoriosta. - Luonnollisissa olosuhteissa pensaiden laskeutuminen tapahtuu maan turpoamispaikalla, kun maan jäätymisen aikana syntynyt paine johtaa kuivikkeen repeytymiseen ja saven puristumiseen pintaan. Tällaisilla "medaljoneilla" leppäsiemenet juurtuvat hyvin. Leppä on erityisen aktiivinen paikoissa, joissa maaperä on mekaanisesti häiriintynyt, esimerkiksi hylätyillä talviteillä ja poronhoitajien leireillä.
Leppän alla leviää kääpiökoivu, erilaisia ruohoja, myös tälle alueelle epätyypillisiä, esim. keihään muotoisia alikypsiä, tyypillisiä Etelä-Siperian metsille. Talvella pensaat säilyttävät lumen, joka peiton tavoin lämmittää maaperää. Maaperään asennettujen lämpötila-antureiden tiedot osoittivat, että lämpötilaero kasvillisilla ja ilman kasvillisuutta voi olla 10-15 astetta.
Helmikuussa Tazovskin alueella lämpötila avoimilla alueilla metrin syvyydessä oli miinus 10-12 astetta, ja pensaiden alla maaperässä se oli nolla. Eli ikiroudan sulamissyvyys kasvaa kolmesta neljään kertaan ja voi olla 400–430 cm, kun taas alueilla, joilla ei ole lumen muodossa olevaa "eristystä", sulamissyvyys ei ylitä 70 cm.
Tiedemiesten mukaan leppän leviämistä edesauttaa osittain myös ihmisen aiheuttaman paineen lasku. Aiemmin alkuperäiskansat käyttivät usein pensaita polttoaineena. Polttimien ja muiden teknisten keinojen tultua käyttöön, ihmisten uudelleensijoittautuessa kyliin polttopuun tarve väheni.
Tutkimuksen aikana TSU:n tutkijat aikovat arvioida pensaiden leviämisen mahdollisuuksia ja laskea jo vangitsemansa alueen. Uudesta tiedosta voi tulla perusta ympäristönhallintateknologioiden luomiselle arktisella alueella.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.