Airo kuitenkin tulee ilmassa takaisin aiheuttamatta vastusta, kun taas potkuri aiheuttaa suuren vastuksen.
Eikö veneiden sähköistyessä kannattaisi luopua potkurista ja rakentaa jonkinlainen sähköinen airojärjestelmä.
Eikö veneiden sähköistyessä kannattaisi luopua potkurista ja rakentaa jonkinlainen sähköinen airojärjestelmä.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Onko siitä jo 200 v kun potkuri todistettiin siipiratasta, eli airoa paremmaksi. Fysiikan lait eivät ole sen jälkeen muuttuneet.
Eihän potkurissa ole mitään virtausvastusta sen pyöriessä koko ajan samaan suuntaan. Järki hoi!
Se koko mötikkä on kuitenkin siellä vedessä, airo ei ole.
Jos todella olisi noin kuten yrität väittää noista airoista niin tuskin olisi potkurilentokoneita vaan niissäkin ilmeisesti jonkinlaiset airosysteemit. 😀
Ilma on ilmaa, vesi on tiheämpää kuin ilma.
Enemmän ne linnun siivet airoja muistuttaa kuin potkuria :-)
Räpytteleviä siipiä on kokeiltu ja niilä on nimikin, ornithoper. Eipä ainakaan tarvitse juoda kahvia tai käydä vessassa sellaisen kyydissä.
Motoroituja soutuveneitä on varmasti tehty, mutta en tähän hätään löytänyt kuin leluja, joita on saatavana useistakin paikoista.
Uusi moottorinalli on julkaistu hiljattain. Siinä on pystyssä peräsimiä muistuttavia lapoja. Sitä voi kai verrata pystyssä oleviin airoihin tai meloihin. Ehkö jossain mielessä jopa purjeisiin - tosin ei taida olla helppo toteuttaa lentävänä.
Aloituksessa siis on ideaa ehkä jopa toteutukseen asti, mutta ei niin, että lapoja notettasiin vedestä.
ABB Dynafin on kuin airot.
Ei se mikään moottori ole. Tuossa lapakulmaa muutellaan optimi työntövoiman saavuttamiseksi haluttuun suuntaan.
Kyseessä on sata vuotta vanha keksintö. Tuohon aikaan ei kukaan ollut kuullutkaan mistään ABB:stä.
Aivan kuten linnun siivetkin, se niin sanotusti uusi potkurikin ovat käytännössä tavallisen potkurin muunnelmia, ei mitenkään airoon verrattavia. ABB on kyllä lisännyt vanhaan Voith-Schneider potkuriin älyä ja tekniikkaa. Mutta potkuri se on, ei mikään airo tai siipiratas.
Kai tiedät, että airo on vipuvarsi, jonka kiintopiste on vesi.
Kiintopisteen on tarkoitus pysyä paikallaan.
Vesi ei pysy soudettaessa paikallaan, toisin kuin kuvittelet.
Mikäli pysyisi ei olisi voimaakaan, sillä voima on veden kiihtyvyyden ja veden massan tulo.
ABB dynafin on lähellä ajatusta.
Airoissa joka toinen liike menee hukkaan, ei tuota mitään.
Ihan sama kuin nelitahtimoottorissa..😂
Kaxtahti rules!
Senhän voin moottorin nostaa siksi aikaa pois vedestä kun potkuri pyörii takaisin alkuperäiseen asentoonsa, eli vastusta ei ole.
Mikä on potkurin alkuperäinen asento?
Onko siis ruuvilla osa kierroksista sellaisia, joilla ruuvi ei uppoa puuhun?
Minä en ole huomannut sellaista.
Tarkoititko ehkä että potkuri pyörisi ensin työntösuuntaansa ja sitten vedestä ylösnostettuna takaisin eri suuntaan? Onko moottorina kuminauha...
Moottori on kytketty suoraan mäntään.
Siis potkuri?
Potkuri.
Se liikkuu edestakaisin. Siksi se pitää nostaa välillä vedestä.
Siis ei pyöri lainkaan.
Huomaahan sen joka kerta kun ruuvia vääntää käsin. Joka kierroksen jälkeen täytyy kouraa siirtää
vastapäivään ruuvarin varressa ilman että ruuvi mihinkään kiertyy.
Entä jos ruuvia vääntääkin porakoneella, vastaavaa kuin potkurimoottori....
Voiko ruuvia kiertää myös käsin ilman konetta????
Voi pumppu meisselilä, entisajan keksintö, muttanerokas sellainen.
Siinäkin menee puolet hukkaan kun se pumppu pitää aina palauttaa alkuasentoon ilman että ruuvi kiertyy.
Käsiporaan voi laittaa ruuvauskärjen ja pyörittää tauotta.
Siis ihan samalla tavalla kuin airokin pitää palauttaa lähtöasentoon ennen vetoa. Ei kai se potkuri voi pyöriä loputtomasti vain yhteen suuntaan, eihän airokaan voi :-)) Kun nopeasti nostaa moottorin vedestä kun tämä vastasuuntainen pyörähtely alkaa saa potkurin hyötysuhteen jopa airojakin paremmaksi, jos ei näin tee sehän olisi sama kuin soutaisi ja huoppaisi samaan aikaan :-))
Totta, vintilällä poraaminen on paljon tehokkaampaa kuin vaikka räikkään kiinnitetyllä poranterällä poraaminen. Kun vintilässä poranterä pyörii koko ajan, jää se joka toinen tyhjä paluuliike pois. Näin myös potkurin kohdalla.
Pora on pora ja potkuri on potkuri, eri asioita.
Kun tämä ketju alkoi, niin totesin sen noudattelevan perinteisiä provon tunnusmerkkejä, mutta nyt on kuitenkin lähdetty fysiikan tielle.
Kyllä poralla ja potkurilla on selvä sukulaisuus olemassa.
Mitä tulee turhien edestakaisten liikkeiden välttämiseen, niin siihen sain jo vuosikymmeniä sitten selvän vastauksen kun vertailimme mäntämoottoria ja potkuriturbiinimootoria toisiinsa.
Kun erääseen tuttuun lentokoneeseen vaihdettiin mäntämoottorin tilalle PT6 turboproppi, niin sen nokkaa piti jatkaa metrillä, jotta painopiste saatiin pidettyä kohdallaan.
Lisäksi siinä uudessa moottorissa oli h*** tin paljon enemmän tehoa.
Drag
Tämä juttusatsi pelasti päiväni joten kiitos nykyisille spede pasasille! Oblivion stout...
Tylsyysvaroitus, sisältää faktoja!
Jos veneessä on merihankaimet, niin airon voi tosiaan palauttaa aika pienillä häviöillä lapa vaakasuorassa. Kiinteillä hankaimilla siinäkin on jo tuntuva vastus vastatuulessa. Mutta airon todelliset häviöt syntyvät työtahdilla, airon vedosta jää selvästi pinnassa näkyvät pyörteet.
Soutamisesta tulee känsiä käsiin ja naiset epäilevät runkkariksi.
Soutu on siis hyvä harrastus niin ei tarvitse selitellä enempää. Melonta vielä parempi, voit kertoa naisille että tykkäät ottaa melasta kiinni ja heilutella sitä.
Airot on epäonnistunut keksintö. Mitä muuta kulkupeliä kuin soutuvenettä joutuu ajamaan selkä menosuuntaan?
Selkä menosuuntaan ei haittaa niissä vauhdeissa mitään.
On tehty myös nivelvälitysratkaisuja joissa soutaja voi istua kasvot menosuuntaan. Yksi ko. vene oli joskus esillä Tukholman keskustassa ulkoapäin nähtävässä lasitetussa tilass. Tuosta on aikaa, en enempää muista mutta se tila oli siinä ihan jossain likellä sitä toria jossa on se katutason alapuolinen katutasokin, onko siellä joku Sergelin tori tms.
Ei haittaa edes kävelyvauhdissa, siksi väki tsuppaa takaperin selkä menosuuntaan.
Pyörätuolia pääsee rullaamaan selkä menosuuntaan aina kun tulee este vastaan, esim tavallista korkeampi kynnys. Isot takapyörät edellä pääsee esteen yli paljon helpommin, pienet etupyörät eivät onnistu siinä millään ilman ulkoista apua toiselta henkilöltä.
Joissain pyörätuoleissa on isot pyörät edessä
Pyörätuolilla mennään esteiden yli yleensä keulimalla.
Monesti "avulias Aatu" tulee hyvää hyvyyttään auttamaan, ottaa selkänojasta kiinni, vetää porrasta ylös ja pudottaa ramman naamalleen tuolilta.
Takaperin rappujen nousu tuolilla on helpompaa, jos jalkopäässä on toinen, joka TYÖNTÄÄ, ei nosta tuolin runkoa.
Normaalit kanttikivet jne. mennään ottamalla vauhtia ja keulimalla ylös etupyörät ilmassa.
Terveisin, 30v kokemusta pyörätuolista
No, tuohan on keksitty ha kokeiltu! Sitä sanotaan siipirattaaksi, häviää potkurille hyötysuhteessa 30...60%.
Siipiratas on koko ajan vedessä eikä lainkaan vastaa airoa.
Siipiratas on täsmälleen kuin monta airoa. Aironlapa kerrallaan se menee veteen ja tekeeaironvedon, siitten lapa palaa ilmassa tehdäkseen uuden vedon.
Eikä ole, koska siipiratas aiheuttaa paljon enemmän vastusta kuin ylös nouseva airo. Se on vain hetken optimaalisessa asennossa.
Siipirattaan asento on sellainen että voima kohdistuu vain ohikiitävän ajan tehokkaasti veteen, se asento on niissä hetkissä jolloin rattaan tarkasteltava "siipi" osoittaa suoraan tai lähes suoraan alaspäin jolloin voima suuntautuu taaksepäin eli vie alusta eteenpäin. Pelkästään siipirattaan jättöpuolellaan ylös nostattama vesimassa heikentää melkoisesti hyötysuhdetta.
Siipiratas on hyötysuhteeltaan aivan onneton, hyvin toimivaan airoon sitä ei kestä verrata.
Ajatellaanpa kokeeksi tehdä soutuveneeseen käsivoimin pyöritettävät siipirattaat, ei sillä veneellä paljoa tekisi, ei voi verrata samalla käsivoimalla aikaansaatuun soudun tehokkuuteen!
Helsingissä operoiva Vispilä- niminen siipiratasalus on varustettu lähes 400 kW eli reilun 500 hv koneella ja miten onnettoman hidas se onkaan. Tuolla teholla ja potkurikäyttöisenä sama alus liikkuisi lähes tuplavauhtia, kertokoot se jotain siipirattaan "hyvyydestä".
Tuo on vain vivahde-ero siipirattaan ja airon välillä. Eihän siipiratasta lähellekään akselia upoteta, joten ylivoimaisesti suurin osa voimasta vie eteenpäin. Molempien huonouden perussyy on niiden tuottamat isot pyörteet.
Hyvä vertailukohta airon ja siipirattaan erosta on myös laskuvarjo. Tasomainsella, eli airomaisella levyllä paitsi hallinta olisi mahdotonta, olisi putoamisnopeuskin kohtuuttoman iso. Kupuvarjo on hallittavissa, mutta potkuriin verrattava liitovarjo tuo hyppääjään paljon pienemmällä vajoamisnopeudella maahan.
Hiukan pettynyt olen siihen, että kukaan ei ole vielä keksinyt sanoa, että airoilla on todella paljon parempi soutaa kuin potkurilla.
Ei.
Airolla ei ole pakko soutaa, sillä voi myös "scullata", jos peräpeilistä löytyy sopiva kolo tai hankain. oisko suomenkielinen termi "jungertaa"? Käsi tekee siinä kahdeksikkomaista liikettä.
Elinytkö joku on jo kohta pyörittämässä airoa kuin potkuria ikään? Ja perustelee varmaan propellia paremmaksi. Tervemenoa vaan kovempaan tuuleen kokeilemaan, laittakaa vakuutukset toki ensin kondikseen...
Tässä on jatkokehitelmä. Asensin yällaisen omaan Swan 41:eeni. Tulee purjehdittua enemmän.
https://akkuteho.fi/fi/product/veivari-kauramoottori-free-wheeling/VEIVARI
Joku toinenkin sana oli, jungertaa on ainakin oikea. Toimii yllättävän hyvin, mutta siinähän airo toimiikin potkurin tavoin.
Eipä nosta Venetsian gondolinsoutaja airoaan vedestä. Kyllä se pungertaa mennen tullen.