Pitkästä aikaa bongasin sattumalta pari mielenkiintoista suomenkielistä haastatteluvideota youtubesta:
Onko ihminen laumavaiston orja? | Mikko Ketovuori #314
https://www.youtube.com/watch?v=y1SHauRtB9g
Mikko Ketovuori: Lauma päättää asiat puolestamme
https://www.youtube.com/watch?v=KBgRnb3NNYE
Ketovuori kertoo minusta aika osuvasti että tieteen ja ylipäätänsä kaiken inhimillisen käyttäytymisen paradigmat voivat muuttua ainoastaan kriisitilanteissa ja usein taloudellisten kriisien yhteydessä joista usein seuraa sotia.
Ns. "hyvinä" aikoina ja taloudellisina nousukausina ollaan niin tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan ettei suuria muutoksia haluta eikä sallita oikestaan millään paradigmatasolla.
Ketovuoren kuvailema alunperin taloustietelijä Robert Prechterin esittämän socionomics teorian mukaan ihmisten toiminta perustuu suurimmaksi osaksi laumavaistoon ja että usein myös ns. "tieteelliset" erimielisyydet ja erilaiset koulukuntariidat tieteessä perustuvat enemmän laumatason tunteisiin kuin ns. järkeen.
...
Mielenkiintoinen kysymys on sitten se että mikä syvempi todellisuus on sen laumavaiston taustalla jolloin voidaan spekuloida esim. ns. universaaleilla sykleillä
https://cyclesresearchinstitute.org/cycles-research/general/dewey/
ja ns psykoenergeettisesti myös esim. William Tillerin tutkimaa intention ja varsinkin joukkointention vaikutuksesta fysikaaliseen todellisuuteen
https://tillerfoundation.org/
Myös Rupert Sheldraken morfisten kenttien idea on yhdistettävissä tuohon laumavaiston ideaan varsinkin jos sen yrittää hahmottaa esim. Thomas Beardenin fysikaalisen tason ns. fyysistä tasoa muokkavien "templaattien" idean kanssa joka on hyvin yhteensopivaa sekä Sheldraken että Tillerin tutkimusten kanssa.
Belisario
Onko ihminen laumavaiston orja? | Mikko Ketovuori #314
https://www.youtube.com/watch?v=y1SHauRtB9g
Mikko Ketovuori: Lauma päättää asiat puolestamme
https://www.youtube.com/watch?v=KBgRnb3NNYE
Ketovuori kertoo minusta aika osuvasti että tieteen ja ylipäätänsä kaiken inhimillisen käyttäytymisen paradigmat voivat muuttua ainoastaan kriisitilanteissa ja usein taloudellisten kriisien yhteydessä joista usein seuraa sotia.
Ns. "hyvinä" aikoina ja taloudellisina nousukausina ollaan niin tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan ettei suuria muutoksia haluta eikä sallita oikestaan millään paradigmatasolla.
Ketovuoren kuvailema alunperin taloustietelijä Robert Prechterin esittämän socionomics teorian mukaan ihmisten toiminta perustuu suurimmaksi osaksi laumavaistoon ja että usein myös ns. "tieteelliset" erimielisyydet ja erilaiset koulukuntariidat tieteessä perustuvat enemmän laumatason tunteisiin kuin ns. järkeen.
...
Mielenkiintoinen kysymys on sitten se että mikä syvempi todellisuus on sen laumavaiston taustalla jolloin voidaan spekuloida esim. ns. universaaleilla sykleillä
https://cyclesresearchinstitute.org/cycles-research/general/dewey/
ja ns psykoenergeettisesti myös esim. William Tillerin tutkimaa intention ja varsinkin joukkointention vaikutuksesta fysikaaliseen todellisuuteen
https://tillerfoundation.org/
Myös Rupert Sheldraken morfisten kenttien idea on yhdistettävissä tuohon laumavaiston ideaan varsinkin jos sen yrittää hahmottaa esim. Thomas Beardenin fysikaalisen tason ns. fyysistä tasoa muokkavien "templaattien" idean kanssa joka on hyvin yhteensopivaa sekä Sheldraken että Tillerin tutkimusten kanssa.
Belisario
Vastaukset 4
Vanhimmat
-harvoin yksittäinen ihminen keksii mitään originellia ideaa. Mitä ei olisi vielä keksitty.
-princetonin yliopistossa tutkittiin miten tietoisuus vaikuttaa satunnaislukugeneraattoreihin. Ne antoivat ilmeisesti vähemmän satunnaisia tuloksia kun tietoisuudella vaikutettiin. Mutta tulokset ovat kiistanalaisia.
-usein ihminen ajattelee tekevänsä jotakin omalaatuista mutta se onkin itseasiassa muoti-ilmiö.
Todellisuus on taruasi ihmeellisempää. Kaikki suuret "havainnot" ja keksinnöt kun on yksittäisten ihmisten tekemiä. Edelleenkin uskon, että yksilöt on niitä "löytäjiä". Monet vaikenee. Monia ei oteta tosissaan. Ei kuulu "konsensukseen". Suuria asioita on oivallettu parin ihmisen voimin toisistaan tietämättä lähes samanaikaisesti. Aikansa tietäjiä on mitätöity, ja myöhemmin totuudeksi julistettuja asioita kiistetty. Tieteentekijät on tehneet itsemurhiakin sen takia. Kun lauma ei ole uskonut edes intohimoiseen elämäntyöhön.
Toiset erottaa erityisiä signaaleja kohinasta. Lauma erottaa kohinan. Kollektivinen tietoisuus? Johon kollektivin äly yltää? Vai joukkopsykoosi? Joku karismaattinen vie ja muut vikisee? Tarpeeksi vetävä tarina rahaan ja/tai valtaan? Etuoikeuksiin ja jalustalle? Kukapa primitiivivaistoinen ei tavoittelisi, jos älynlahjoja on rajallisesti?
Kai laumat omalta osaltaan muokkaavat todellisuutta. Mutta kykeneekö laumat tuottamaan ja jakamaan totuutta, vai onko aina yksilöiden tehtävä esitellä totuus.
Laumat taitaa uskoa painostuksen takia helpommin valheen kuin totuuden. Esim. Hitleriä laumat kuulivat sulkien korvat muulta.
Entä Marx. Oliko Marxin lauma valheen ja ryöstömurhan sallimisen tähden yhtenäinen. Vai esittikö Marx aina totuuden.
En jaksa miettiä itse. Nostan ketjun nyt kuitenkin.
Kannattaa välillä osallistua joukkotapahtumiin tai urheilutapahtumiin.
Uskon että niissä pääsee kiinni kollektiiviseen tunnekenttään.
Ja se on aika mukava kokemus välillä.