Nämä se poisti ja jätti asentamatta:
linux-headers-5.19.0-29-generic:amd64 <none>
linux-headers-5.19.0-29:all <none>
ubuntu-desktop:amd64 <none>
ubuntu-desktop-minimal:amd64 <none>
modem-manager-gui:amd64 <none>
update-manager:all <none>
ubuntu-release-upgrader-gtk:all <none>
libayatana-appindicator3-1:amd64 <none>
remmina-plugin-vnc:amd64 <none>
remmina-plugin-secret:amd64 <none>
remmina-plugin-rdp:amd64 <none>
remmina:amd64 <none>
libappindicator3-1:amd64 <none>
gir1.2-snapd-2:amd64 <none>
libavahi-ui-gtk3-0:amd64 <none>
libfreerdp-client2-2:amd64 <none>
libminiupnpc17:amd64 <none>
libnatpmp1:amd64 <none>
mobile-broadband-provider-info:all <none>
modem-manager-gui-help:all <none>
python3-debconf:all <none>
remmina-common:all <none>
transmission-common:all <none>
golang:amd64 <none>
golang-1.19:all <none>
golang-doc:all <none>
golang-go:amd64 <none>
golang-1.19-go:amd64 <none>
golang-1.19-doc:all <none>
golang-src:all <none>
golang-1.19-src:all <none>
Poisti mm. update-managerin! Huomasin asian kun transsmission oli kadonnut...
Näkyy lokista näin:
grep "not-installed" /var/log/dpkg.log
linux-headers-5.19.0-29-generic:amd64 <none>
linux-headers-5.19.0-29:all <none>
ubuntu-desktop:amd64 <none>
ubuntu-desktop-minimal:amd64 <none>
modem-manager-gui:amd64 <none>
update-manager:all <none>
ubuntu-release-upgrader-gtk:all <none>
libayatana-appindicator3-1:amd64 <none>
remmina-plugin-vnc:amd64 <none>
remmina-plugin-secret:amd64 <none>
remmina-plugin-rdp:amd64 <none>
remmina:amd64 <none>
libappindicator3-1:amd64 <none>
gir1.2-snapd-2:amd64 <none>
libavahi-ui-gtk3-0:amd64 <none>
libfreerdp-client2-2:amd64 <none>
libminiupnpc17:amd64 <none>
libnatpmp1:amd64 <none>
mobile-broadband-provider-info:all <none>
modem-manager-gui-help:all <none>
python3-debconf:all <none>
remmina-common:all <none>
transmission-common:all <none>
golang:amd64 <none>
golang-1.19:all <none>
golang-doc:all <none>
golang-go:amd64 <none>
golang-1.19-go:amd64 <none>
golang-1.19-doc:all <none>
golang-src:all <none>
golang-1.19-src:all <none>
Poisti mm. update-managerin! Huomasin asian kun transsmission oli kadonnut...
Näkyy lokista näin:
grep "not-installed" /var/log/dpkg.log
Vastaukset 71
Vanhimmat
Ehkä luit käyttöohjeen?
Pääteintoilu ei aina kannata!
VAROITUS
Tämä opas on tarkoitettu käyttäjille, jotka haluavat ymmärtää dpkg :n komentorivivaihtoehdot ja
paketin tilat ovat yksityiskohtaisemmat kuin mitä dpkg --help tarjoaa .
Sitä eivät saa käyttää pakettien ylläpitäjät, jotka haluavat tietää kuinka dpkg asentuu
heidän pakettejaan. Kuvaukset siitä, mitä dpkg tekee paketteja asentaessaan ja poistaessaan
ovat erityisen riittämättömiä.
KUVAUS
dpkg on työkalu Debian-pakettien asentamiseen, rakentamiseen, poistamiseen ja hallintaan. Ensisijainen ja paljon muutadpkg:
n käyttäjäystävällinen käyttöliittymä on aptitude (1). dpkg itse ohjataan kokonaan kautta
komentoriviparametreja, jotka koostuvat täsmälleen yhdestä toiminnosta ja nollasta tai useammasta vaihtoehdosta. The
action-parameter kertoo dpkg:lle , mitä tehdä, ja valinnat ohjaavat toiminnon käyttäytymistä
jollain tavalla.
dpkg:ta voidaan käyttää myös dpkg-deb (1) ja dpkg-query (1) käyttöliittymänä . Luettelo
tuetut toimet löytyvät myöhemmin TOIMENPITEET -osiosta. Jos tällainen toiminta on
kohtasi dpkg vain suorittaa dpkg-deb tai dpkg-query sille annetuilla parametreilla, mutta ei
niille välitetään tällä hetkellä tietyt vaihtoehdot, jotta taustat tarvitsevat sellaisia vaihtoehtoja
soittaa suoraan.
"Ehkä luit käyttöohjeen?"
Mikä se käyttöohje on siihen, että kun käyttöjärjestelmä tekee "taustalla" poistoja?
Jos et vielä emmäärtänyt niin: dpkg:n ohje ja miten se toimii ja miten sitä käytetään.
Miksi hakkaat päätettä jos et osaa!
Miksi vastailet väärään paikkaan?
Jälkikäteen jossittelijat ovat ärsyttäviä.
Sitä ei kannata tehdä tänään täälläkään.
remmina, liittyy etäpöydän käsittelyyn, jospa sinulla ei ole asennettuna työpöydän jakamisohjelmaa, joten niiden asentaminen jätettiin päivityksen ulkopuolelle.
golang, taas liittyy Go-ohjelmointikieleen, jospa sinulla ei kyseistä ohjelmointikieltä ole asennettuna, yleensä on asennettu koska järjestelmäkin sitä tarvitsee, mutta Ubuntu on niin Ubuntu, ettei mistään voi olla varma.
Voihan olla että kyseiset paketit on tunnistettu asennetuksi snap- tai flatpak- pakettina, eivätkä juuri nyt tarvitse päivitystä.
Mutta ei tuossa nyt mitään niin hälyyttävää ja peruuttamatonta ole tapahtunut etteikö sen korjatuksi saa. Monen monta pakettihallintaa yhdessä järjestelmässä on niin ubuntua niin ubuntua ja se jos mikä edistää järjestelmän solmuun menemistä. Kaikki olisi niin paljon helpompaa kun olisi vain yksi pakettihallinta liittymä.
snap, deb ja flatpak mm päivittyy ihan normaalisti.
Mutta on mahdollista että pääteellä asenettu ohjelma ei kirjoita päivityspolkua.
Tai polku tulee, mutta se ei ole paketissa valittu päälle.
Eli kun asennat ohjelman, jos haluu olla varma, käy kurkkaan päivitys asetuksista onko se siellä ja valittuna.
"Mutta on mahdollista että pääteellä asenettu ohjelma ei kirjoita päivityspolkua.
Tai polku tulee, mutta se ei ole paketissa valittu päälle."
Mitä ihmettä sinä tuolla tarkoitat, vaikuttaa ette ole alkuunkaan ymmärtänyt mistä nämä yllättävät poistot johtuu.
Ubuntu siivoo itseään, ihan normaalia että se ei täyty tauhkasta. Ei Ubuntu pidä vanhoja paketteja mailmantappiin.
Minusta olisi ihan kiva kun Ubuntu kysyisi minulta mitä saa poistaa.
!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
dpkg ei kuulu Ubuntun käytöön!
NIIN! LUE TÄÄLÄTÄ!
https://manpages.ubuntu.com/manpages/bionic/man1/dpkg.1.html
Niin, juu, siellä sanotaankin että dpkg - on Debianin pakettimanaker, ja sehän selittääkin jo paljon. Näinhän muistan lukeneenikin jostain että snap-pakettihallinta on varsinaisesti Ubuntun, joten dpkg joutaa pois sotkemasta.
Kyllä Ubuntu ihan nätisti osaa .deb pakettejakin käyttää, koska se on paketoinnin natiiviformaatti. En usko, että paketointiohjelmassa on vikaa, koska se on ollut saatavilla jo yli 20 vuotta. Automaattinen pakettien poisto poistaa paketteja, joita ei ole käytetty pitkään aikaan. En usko, että se on mitään vahingossa poistanut vaan poistolle on löytynyt perustett. Joskus pitää apt-mark:lla merkitä joku paketti pitoon, jos sitä tarvitsee harvakseltaan. Oletko näin tehnyt?
Ei golang-kääntäjä tarvitse olla asennettuna, jos sillä käännettyjä ohjelmia haluaa käyttää. Sama juttu kuin muillakin käännettävillä kielillä. Tulkattava kieli vaatii tulkin olemassaoloa.
"Joskus pitää apt-mark:lla merkitä joku paketti pitoon, jos sitä tarvitsee harvakseltaan."
Nämä ohjelmat jotka vaativat "JOSKUS" tekemään "JOTAKIN" ovat kaikista pahimpia järjestelmän romuttajia, itse asiassa Ubuntu tulisi irtautua maailman reikäisimmästä järjestelmästä kokonaan.
"Joskus pitää apt-mark:lla merkitä joku paketti pitoon, jos sitä tarvitsee harvakseltaan. Oletko näin tehnyt?"
VÄÄRIN
Paketteja ei tarvitse asettaa pitoon sen vuoksi että järjestelmän joku niistä seitesemästä eri pakkaustenhallinta ympäristöistä tekee yllättävän, ei toivotun poiston. JÄRJESTELMÄ ON SUSI jos tuollaisen syyn vuoksi on alettava summamutikassa arpomaan pitoon asetettavia ohjelmia. MIKÄ TEITÄ VAIVAA, ettekö kykene ajatelemaan itseksenne yhtään mitää järkevää syytä tuohon.
Mitä arpomista siinä on? Järjestelmähän ehdottaa, mitä paketteja se voi poistaa automaattisesti. Tämän jälkeen käyttäjä pyytää poistamaan em. paketit - mitään ei poisteta ilman lupaa siis. Em. listalta voi vielä merkitä, mitä haluaa kuitenkin pitää järjestelmässä. Poistolistaa näytetään käyttäjälle joka kerta, kun apt:n ajaa - ei pitäisi olla minkäänlaista ongelmaa havaita, esim. 'apt upgrade':
---
Seuraavat paketit on alun perin asennettu automaattisesti, eikä niitä enää tarvita:
docutils-doc gimp-gmic gir1.2-goa-1.0 libgovirt-common libgovirt2
libgtkmm-2.4-1v5 libimage-magick-perl libimage-magick-q16-perl libpotrace0
libtiff-tools libtpm-unseal1 libtspi1 python3-parallel trousers xchat-common
Suorita 'sudo apt autoremove' poistaaksesi ne.
---
Nyt jos merkkaan apt-mark hold:lla jonkin em.paketeista pitoon, sitä ei poisteta.
-vaihtoehto on, että käytän kyseistä ohjelmaa, jolloin se poistuu automaattisesti poistettavien listalta(eli harvoin käytetty ohjelma voi palata sinne myöhemmin ilman apt-mark:ia).
-apt-mark:n huono puoli on se, että ohjelma ei tämän jälkeen päivity automaattisesti
-yleensä tämäkin on ollut hyvä puoli, eli jos jokin ohjelma ei vaikka toimisi päivityksen jälkeen, voi asentaa vanhemman version ja pitää sen apt-mark:n avulla.
-pakettienhallinta toimii täysin ennalta arvattavasti ja odotetusti - mitään ei tehdä ilman käyttäjän vuorovaikutusta
Joka ikinen on törmännyt Debianiin perustuvissa jakeluissa tilanteeseen ettei jotain ohjelmaa enää löydy. Olipa se sitten vuorovaikutusta tai ei ohjelmia poistuu käyttäjän tietämättä, eikä mikään ihmekään jos samassa käyttöjärjestelmässä on 7 eri paketittihallintaa käytössä, eivätkä nämä lokeistaan huolimatta ymmärrä toisiensa asennuksia ja poistoja.
Sellainen sekasotku, roskaa järjestelmän parissa viikossa, sellaiseen kuntoon, että huippunopea konekin käynnistyy alun kolmatta minuuttia.
Ja lyhyesti; UBUNTU ON HAITTAOHJELMA, jonka levitys pitäisi välittömästi kieltää.
"-pakettienhallinta toimii täysin ennalta arvattavasti ja odotetusti"
Ei vain pakettihallinta vaan koko Ubuntu toimii ennalta-arvattavasti, siksipä jokainen säilyttää USB-tikulla Ubuntun uudelleen asennusta varten tarvittavan asennusmedian.
"Ja lyhyesti; UBUNTU ON HAITTAOHJELMA, jonka levitys pitäisi välittömästi kieltää."
Wintrollersonille tiedoksi että Ubuntu, kuten muutkaan linuxit, EIVÄT OLE HAITTAOHJELMIA; Windows sen sijaan on juuri haittaohjelma!
Miten saat 7 pakettienhallintaa laskettua? Voitko yksilöidä ne? Yleisesti ottaen, jos asennat snap-pakettina jotakin, et voi poistaa sitä .deb pakettina - eli käyttää poistamisessa dpkg:ta. Jokainen pakettienhallinta osaa kertoa ohjelmat, jotka sen avulla on asennettu: Näin ollen voit käyttää samaa ohjelmaa paketin poistamiseen.
Omakohtaisesti, käytän yhtä pakettien hallintaohjelmaa ja järjestelmä käyttää lisäksi taustalla mm. snap:ia - siitä ei koskaan ole tullut ongelmia: Jos asennat saman ohjelman kahdesta lähteestä, ne asentuu eri paikkoihin ja molemmat ovat käytettävissä. Vaihtoehto on, että taustajärjestelmässä käytetään samaa tietokantaa, jolloin samaa ohjelmaa ei pysty asentamaan(tyhmyyttään) kahta kertaa.
Pakettienhallinnasta on erittäin tehokkaita työkaluja, joilla pystyy kyllä tyhmäilemään eli voi pyytää vaikka asentamaan 16.04:n version ohjelmasta, josta on myös 20.04:n versio - tämä asentaa 16.04:n kaikki kirjastot rinnalle pahimmassa tapauksessa ja asennus toimii, mutta voi rikkoa konfiguraation eli esim. /etc-hakemistossa olevan tiedoston formaatti voi olla muuttunut, jolloin se pitää korjata vaikka käyttämään kahta eri tiedostoa, mikä voi vaatia jopa ohjelman uudelleen kääntämistä. Helpoimmillaan riippuvuuksia on vähän ja mitään ei mene rikki.
Toisaalta, kuka haluaa asentaa vanhan version ohjelmasta, jos uusikin on tarjolla? Jos uutta ei ole tarjolla, vanha versio ei aiheuta luultavastikaan ongelmia vaan sen voi kyllä asentaa. Tästä syystä pakettienhallinta muistaa kysyä ennen tekemisiään "haluatko jatkaa?" - jolloin homman voi vielä keskeyttää, jos arvelee jotain menevän pieleen.
Kaikki mitä kirjoitit on untuvaa virheiden kaunistelua, tuota juuri ei pidä hyväksyä, sellainen ei vaan kuulu vakaaseen suorituskykyiseen ympäristöön.
Tuhlataan muistia, tuhlataan resursseja, tuhlataan aikaa, tehdään kaikki asiat vaikeaksi omaksua.
Mitä hittoa tulisi jos Windowsissa puolikymmentä rekisterinpito-, lokinpito-, rekisteröitymisiä valvovaa ohjelmaa käynnisteltäisiin resursseja syömään. Ubuttajat eivät vaan tajua miten hemmetin tyhmää on samaa tehtävää teettää monella ohjelmalla joista jokainen vain kilpailee keskenään, se että ohjelmat ovat alustalla valta-asemaa hankkimassa pakottaa ne jättämään huomiotta samaan tehtävään kilpailevaa ohjelmaa. Ajatelkaa nyt kun "Snapd" – on taustalla toimiva demoni, joka ylläpitää kaikkia järjestelmääsi asennettuja Snap–pakettien ajantasalla oloa, suorittaa päivityksen urkkimista 4 tunnin välein, järjestelmä hakee yleensä 6 tunnin välein, Flatpak urakoi tiettävästi 4 kertaa vuorokaudessa.
Missä teidän aivot kun ette ymmärrä ettei tuollainen sotkeminen tuota muuta kuin roskaa järjestelmään, mene nyt tuollsen varaan rakentamaan yhtään mitään. Ainut mielekäs ratkaisu on laittaa Ubuntu levityskieltoon välittömästi.
Synaptic Package Managerin on Ubuntun ainut toimivaksi havaittu pakettihallinta ohjelma.
PPA eli (Personal Package Archive), on Ubuntun heikoin lenkki, tämä pakettihallinta muoto tulisi heti sulkea.
Miksi ei, annetaan kaikkien kukkien kukkia, mutta nämä paketteihallinta ohjelmat (haittaohjelmat) tulisi säilyttää Debianin puolella, sillä se joka Debianin asentaa, se tietää asentaessaan ottavansa käyttöön maailman reikäisimmän Linux jakelun, silloin hölmöily on kunkin omaa syytä eikä niistä virheistä itketä palstoilla julkisesti.
"Ainut mielekäs ratkaisu on laittaa Ubuntu levityskieltoon välittömästi."
Ei Ubuntua tarvitse laittaa levityskieltoon, riittää että lopetetaan windowsin levitys!
Korjataan hieman windows linux on reikäisempi!
Synaptic käyttää taustalla apt:ia, joka taas käyttää taustalla .deb paketteja. Nuo kaikki on siis oikeastaan samaa pakettienhallintaa..
"Mitä hittoa tulisi jos Windowsissa puolikymmentä rekisterinpito-, lokinpito-, rekisteröitymisiä valvovaa ohjelmaa käynnisteltäisiin resursseja syömään. "
Eli et tiedä, miten pakettienhallinta edes toimii? Oletuksena päivityksiä haetaan kerran viikossa, pl. security-päivitykset. Päivitysten haku-kuorma tasataan tunnin ajalle, jotta käyttäjä ei huomaisi taustalla tapahtuvaa päivitystä. Päivittäin tehdään kyllä tarkistus, onko edellisen kerran päivitys jäänyt kesken, jolloin sitä jatketaan tarvittaessa. Oletuksena mitään ei tarkisteta tunneittain - se on kyllä vaihtoehto, mutta pitää aktivoida itse.
"Ainut mielekäs ratkaisu on laittaa Ubuntu levityskieltoon välittömästi."
-Teet vain itsestäsi narrin - kukaan ammattilainen ei ota mielipidettäsi tosissaan enää tämän jälkeen
Äntäs nämä kolme, tuskin näissäkään suuria eroja on
aptitude
apt-get
apt
mikä järki on joka ohjelmalle rakentaa omat pakettilähteet, päivitykset ja paketinhallinta ratkaisut, ei siinä ole mitään järkeä.
aptitude on apt-get tehostetulla ristiriitojen ratkaisu-algoritmilla. Jos ei osaa asentaa jotakin apt/apt-get:lla, aptitude ratkaisee yleensä ongelman puolestasi(ja aiheuttaa siinä sivussa ongelmia vaikka asentamalla 22.04:ään koko 20.04:n kirjastokannan). Käyttää .deb paketteja taustalla kuten muutkin, mutta pitää omaa kirjanpitoa paketeista.
apt-get on ubuntun alkuperäinen pakettienhallinta. Käytännössä sitä oppii käyttämään samalla tavalla kuin nykyistä apt:ia. Itse asiassa se on uudelleen kirjoitettu käyttämään apt:ia. Näiden ero oli oikeastaan siinä, että apt:ssa on hiukan kehittyneempiä ominaisuuksia ja se voi toipua virhetilanteista(virrat pois koneesta kesken päivityksen). apt-get ei tällaista kestänyt vaan täytyi poistaa itse väliaikaistiedostot. apt:ssa riittää poistaa lukko-tiedosto, jonka jälkeen homma jatkuu.
aptitude,apt-get ja apt käyttää kaikki samoja dpkg-pakettilähteitä, samoin tekee käsittääkseni dselect. Jos et tiedä, mitä käyttää, niin käytä apt:ia. Kirjanpito siis löytyy dpkg:n kautta pakettikohtaisesti ja noiden pakettityökalujen kautta niiltä osin, kuin niitä on käytetty: dpkg:llä saa siis kaiken hoidettua halutessaan - ei tarvitse tietää millä mikin on asennettu, mutta samalla työkalut menevät mahdollisesti epäsynkkaan kirjanpitonsa kanssa. Työkalut pitävät kirjaa paketeista, dpkg pitää kirjaa asennetuista tiedostoista.
dpkg:tä myös Synaptic käyttää, joten sitä ei kannata silti hävittää!
Näinköhän, Synaptic antaa ohjeita kuinka dpkg aiheutamat kirjanpitovirheet pitää korjata manuaalisesti, ennen kuin Synaptic käyttöä voidaan jatkaa.
Ubuntun SynapticHowto(community docs):
"Synaptic is a graphical front-end to apt"
-näin ollen sitä voi huoletta käyttää apt:n korvikkeena ja se ei aiheuta ongelmia
-ongelmia voi aiheuttaa tekemällä apt:n paketti-lähteiden määrittelyt väärin, sillähän pystyy vaikka päivittämään järjestelmän uudempaan versioon järjestelmästä
-jotkut käyttää tätä hyväkseen asettamalla edellisversion pakettilähteitä ja lataamalla tätä kautta poistuneita ohjelmia
-yleensä tuosta seuraa, että myös vanhat versiot ohjelmista alkaa näkyä pakettilistauksissa ja niitä voi vahingossa asennella, mikä on ongelma, koska uusi järjestelmä ei välttämättä tue vanhoja ohjelmarajapintoja - niitä on voitu poistaa!
-tällainen apt:n väärinkäyttö on tietenkin täysin käyttäjän vastuulla eikä voi mennä vahingossa edes päälle: sitä ei ole mukana konfiguraatiossa.
-ppa-lähteitä on tarjolla muuallakin ja joskus uusimman version saa vain ohjelman valmistajan lähteestä(distro-versio on vakaa, mutta laahaa liikaa jäljessä, puuttuu ominaisuus X, mikä löytyy uudemmasta versiosta)
-jos käyttää ppa-lähdettä distron poolin ulkopuolelta joutuu luultavasti myös asentelemaan distron ulkopuolisia kirjastoja: levytilaa hukkuu, muistin kulutus kasvaa(hiukan samantapainen ongelma, kuin snap:n kanssa ja niinhän se onkin!)
Ei se mitään pask.. ole, enkä minä ole vastuussa noista teidän räpellyksistä.
Mitä siis teit?
Ubunru toimii ihan pelkästään garafiseti mainiosti! Ei tarvi sotkee päätteellä!
"Ubunru toimii ihan pelkästään garafiseti mainiosti! Ei tarvi sotkee päätteellä!" Mikä helkkarin Ubunru????????
Paitsi, että päätteeltä on n. 100-kertaa enemmän vaihtoehtoja, kuinka asioita hoitaa: Ei ole GUI:n vanki!
Pääte=gnome terminal, se on myös gui. Paina ctrl_alt+F3, niin pystyt suorittamaan komentoja täysin ilman guita. Ctrl_alt+F2 pääset takaisin guiden pariin ;-D
Täytyy nyt muistaa että varmaankin suurin osa garaaffisesti toimivista suorittaa komennot bash -komentotulkissa, ja osalta vielä jää historiaan merkinnät.
Yksi sellainen hyödyllinen seurattava on "Octopi", jonka komennot voi lukea ".bash_history" tiedostosta, saa hyvät esimerkit kuinka asennat ohjelman paikallisesti kääntäen ja kooten, poistat ohjelma, suoritat kaikenlaista mikä kuuluu pakettienhallintaan.
Itsekkin harrastan tuota samaa, mutta graaffisen liittymän teen LAZARUS sovelluskehittimellä, sen helppouden vuoksi.
TERMINAALIA EI TARVI UBUNTUSSA MIHINKÄÄN!
UBUNTUA EI TARVITA MIHINKÄÄN
WINDOWSIA EI TARVITA MIHINKÄÄN!
Puhuisit vain omasta puolestasi, sillä useimmat sen peruskäytön oppivat melko nopeasti, ja tietysti tässäkin asiassa on rannalle jääneitä ruikuttajia.
Jossakin yhteyksissä sanotaan tee näin;
sudo apt remove lazarus; sudo apt autoremove
ja jossakin muualla sanotaan, elä missään nimessä tee näin, ja näissä kirjoituksissa osataan perustella miksi ei ja miksi kyllä, ja loppuen lopuksi kaikesta on otettava sitkeästi itse selvää.
Eikö tälläinen jo kerro että täytyy pysyä kaukana moisesta, tai ettei mitään vakavampaa voi tuollaisen sekotuksen päälle rakentaa.
Uskokaa pojat kun minä nyt sanon Debian ja siihen pohjautuvat ovat alkujaan väärillä raiteilla aloittaneet kehitystyönsä, näitä räpellyksiä ei kannata eikä pitäisi olla tukemassa millään tavalla. Niin monessa kohtaa asiat tehdään väärin, eikä missään näy että olisi aikomuskaan korjata mitään. Ongelma on paljon laajempi kuin että hyväksytään kymmenkunta eri pakkaus, varastointi järjestelmää. Heittäkää Ubuntu jorpakkoon jo nyt niin kehitystiimi aloittaa miettimään missähän nyt on tehty väärin. Älkää helvetti selitelkö virheitä parhain päin vaan korjatkaa ne, pakottakaa korjaamaa.
Kerro sitten mikä on parempi kuin Debian-pohjaiset! Äläkä vaan sano että windows, se on paskimmista paskin!
Windows on maailmanlaajuisen haavoittuvuustilaston sijalla 10, joten on se ainakin luotettavampi kuin maailman reikäisin Debian mutta en minäkään pidä Windowsista nykyisessä muodossaan, joten tällä hetkellä ihmisiä kiinnostaa eniten Arch Linuxiin perustuva jakelu. Alla olevassa DistroWatch taulukossa tarkastelujakson pituus 7 viimeisintä vuorokautta, eikä mielestäni puhu järkevän valinnan puolesta mitään, mutta onpahan suuntaa antava.
1. EndeavourOS (Arch)
2. MX Linux (Debian)
3. Mint (Debian)
4. Manjaro (Arch)
5. Garuda (Arch)
SAIMAAN VALEHTELIJA TAAS VAUHDISSA!
Väärin! Windows on taatusti reikäisin. Eikä se fakta miksikään muutu vaikka aina poistatatkin toisten totuudenmukaisia viestejä!
Mikäli poistaa jonkin asennuksen niin paketinhallinta poistaa myös siitä riippuvat paketit niin ettei systeemi mene rikki. Kannattaa aina lukea mitä paketinhallinta haluaa tehdä ennen kuin painaa K nappia.
SAIVARTELUA,
kukaan ulkopuolinen ei voi tietää monenko paketin riippuvuutena jokin listattu nimike on, et edes sinä. Ja koska sekava pakettienhallinta ratkaisu järjestelmässä takaa sen etteivät myöskään pakettienhallinta ohjelmat osaa tulkita toistensa lokeja, ei ole olemassa mitään varmuutta tapahtuuko joku ei toivottu poisto, vaikka kuinka monta tuntia selvittäisit riippuvuuksia jokaisen poistettavan tiedoston osilta.
KUKAAN EI IKINÄ TARKISTA KÄSITYÖNÄ POISTETTAVIEN SIDOKSIA TOISIIN SOVELLUKSIIN. Ja jos tälläistä syynäämistä loppukäyttäjältä vaaditaan, on olemassa Linux jakeluja joissa tuollaista kuukausien urakkaa yhden ohjelman vuoksi ei tarvitse tehdä.
Tuollaisten räpellysten levittäminen täytyy välittömästi kieltää lailla.
Paketinhallinta kertoo mitä paketteja se poistaa jos painaa Y nappia. Ei sitä tarvitse itse pähkäillä.
Painoipa häntä K- tai Y- nappulaa, sinun tulisi ymmärtää mitä teet, ja kuten jo tämänkin nappuloiden luettelu kertoo, et ymmärtäisi asiasta yhtään mitään, ja edelleenkin joka ikinen ohjelman poisto on sinun tekemänä riski saattaa koko järjestelmä uudelleen asennettavaan tilaan.
Järjestelmän on oltava sen verran luotettava ja yksiselitteinen toimissaan, ettei se tyhmälle ala täysin ennen näkemättömiä nimi-listoja esittelemään, korkeintaan huomauttaa tämän jälkeen Firefox selaimen asennuksesta poistetaan luultavasti 88% ja loput jää käsin poistettavaksi, lisäksi GIMP saatetaan toimimattomaan tilaan.
Pahinta mitä voi kuvitella on järjestelmä johon on tuupattu lähes kymmen kunta huonosti toimivaa pakettihallintaa.
Ei y -näppäintä tarvitse painaa, vaan vain hyväksyä päivitykset Asenna -painikkeesta. Sitten tapahtuu mitä tapahtuu...
TÄÄKIN AVAUS ON TROLLAUSTA!
Ei ole, tämä on ollut niin kauan kun muistan yleisessä tiedossa, on aika sinunkin herätä huomaan mistä ne ongelmat todellisuudessa poikivat.
LOPETA JO PASKANLEVITYS!
Minulla ei ole mitään tekemistä Ubuntun kanssa, enkä koske siihen pitkällä kepilläkään, tehän sitä tyrkytätte.
Ja silti vajakki tänne keksit satujasi!
Voi vitun älykääpiöt! Olen käyttänyt ubuntua 2000-luvulta lähtien ja tämä ongelma on 1. Yksinkertainen kysymys, mutta vastaus siihen puuttuu.
Tämä on uusin ubuntu, joten tietenkin se on virheitä täynnä, vielä kun lisäksi on tuo iäti bugisempi gnome shell. Tämä nykyinen gnome on toimiltaa ihan perseestä verrattuna esimerkiksi Unityyn. Tämä nykyinen gnome tekee ubuntussa temppuja, joista vain ilkivallantekijä voisi saada nautintoa.
Pahin on se että ohjelmat kaatuvat vaikka ikkuna on avoinna, niin että et edes huomaa, kuin vasta sitten kun ohjelma ei tee mitään, vaikka sille syöttää toimintoja.
Luulen että kuten on tavallista, ei riitä resurssit kehitykseen ja työnnetään raakana markkinoille. Banaanitkin tuodaan raakoina, mutta kypsytetään täällä suomessa, ennen kuin ne ylihintaisina laitetaan myyntiin...
On tää winhihhuleiden taso kauvas uponnut!
Jos epäilet, että ohjelmia on poistettu, niin tämä voi auttaa selvittämään mitä muuta puuttuu:
$ zgrep 'remove ' /var/log/dpkg.log* | sort | cut -f1,2,4 -d' '
-Näyttää listan poistetuista dpkg-paketeista.
Jos haluaa listata asennetut dpkg-paketit:
$ zgrep 'install ' /var/log/dpkg.log* | sort | cut -f1,2,4 -d' '
Em. tiedostoista voi myös katsoa, mitkä vaiheet asennuksesta on tehty. Tiedostot ovat normaaleja log-rotate tiedostoja, joten dpkg.log on uusin ja sen jälkeen tulevat .log.1 .log.2, jne. ja mahdollisesti pakattuna gzip:llä.
Ja kyllä: löysin n. 2kk käyttämättä olleen ohjelman, mikä oli poistettu pyytämättä viikko sitten! Asensin sen uudestaan ja nyt se ei ole enää ns. autoinstall - nyt sitä ei enää poisteta automaattisesti.
No niin, ensimmäinen jonka kirjoittelussa on jotain järkeä. GREP on varmaan niitä käytetyimpiä komentoja jonka kykyä kurkata myös pakattujen tiedostojen sisään ZGERP parantaa.
Ällöttäviä nuo autistisen huutamiset tulla viestien välissä, saisi ylläpito poistaa ne.
Aloittaja jo kirjoitti toimivan komennon:
grep "not-installed" /var/log/dpkg.log
Vähän muokkaat:
grep "remove" /var/log/dpkg.log*