Tankkiin on pantu jo yli 100 vuotta bensaa ja hieman myöhemmin dieseliä. Bensan teho on jotain litraa kohden 9 kwh ja dieselin 11,8 kwh, eli tarvitaan alle 9 litraa dieseliä ,jotta on sama teho kuin Teslan 660 kg painavassa akussa.
Vedyn valmistus on kallista ja sen ominaisuudet tekevät siitä hyvin haastavan polttoaineen. Ei pysy paineisena tavan terässäiliön sisällä, jos vetyautoon halutaan ajomatkaa kertatankkauksella tyyliin perinteinen auto, tarvitaan kallis painesäiliö ja vetyauton turvallisuus kolaritilanteessa on arvoitus vedyn herkän syttymisen vuoksi.
Parasta olisi vain pitäytyä ihan perinteisissä nestepolttoaineissa, niitäkin voidaan tehdä synteettisesti ja vaikka ihan uusiutuvalla energialla.
Nykyisin on jäänyt täysin historian hämärään saksan toisen maailmansodan synteettisen polttoaineen tuotanto Fischer-Trops, menetelmällä ,tästä löytyy Wikipediasta tietoa, jopa 60% polttoaineen tarpeesta tehtiin tällä menetelmällä.
Lähtöaine oli kivihiili, Suomessa kemisti Gustav Komppa kehitti vastaavan menetelmän, lähtöaineena oli turve, hänellä oli tehty koelaitos ,joka tuotti bensaa niin, että hän ajoi koko sodan ajan omalla bensalla. Valtiovalta ei innostunut rahoittamaan tuotantolaitosta sodan aikana.
Saksan tuotanto oli suurempi kuin Suomen nykyinen öljyperäisten tuotteiden kulutus.
Tiedustelu sodan aikaan tiesi tämän saksan heikon kohdan ,heillä oli ainakin 13 eri laitosta. Amerikkalaiset B-17 pommittajat hyökkäsivät niitä vastaan lähes 10 km korkeilla päiväpommituksilla ja romahduttivat Saksan öljyntuotannon.
Suomessakin käytettiin saksan synteettistä bensaa erityisesti hävittäjäkoneissa
Vedyn valmistus on kallista ja sen ominaisuudet tekevät siitä hyvin haastavan polttoaineen. Ei pysy paineisena tavan terässäiliön sisällä, jos vetyautoon halutaan ajomatkaa kertatankkauksella tyyliin perinteinen auto, tarvitaan kallis painesäiliö ja vetyauton turvallisuus kolaritilanteessa on arvoitus vedyn herkän syttymisen vuoksi.
Parasta olisi vain pitäytyä ihan perinteisissä nestepolttoaineissa, niitäkin voidaan tehdä synteettisesti ja vaikka ihan uusiutuvalla energialla.
Nykyisin on jäänyt täysin historian hämärään saksan toisen maailmansodan synteettisen polttoaineen tuotanto Fischer-Trops, menetelmällä ,tästä löytyy Wikipediasta tietoa, jopa 60% polttoaineen tarpeesta tehtiin tällä menetelmällä.
Lähtöaine oli kivihiili, Suomessa kemisti Gustav Komppa kehitti vastaavan menetelmän, lähtöaineena oli turve, hänellä oli tehty koelaitos ,joka tuotti bensaa niin, että hän ajoi koko sodan ajan omalla bensalla. Valtiovalta ei innostunut rahoittamaan tuotantolaitosta sodan aikana.
Saksan tuotanto oli suurempi kuin Suomen nykyinen öljyperäisten tuotteiden kulutus.
Tiedustelu sodan aikaan tiesi tämän saksan heikon kohdan ,heillä oli ainakin 13 eri laitosta. Amerikkalaiset B-17 pommittajat hyökkäsivät niitä vastaan lähes 10 km korkeilla päiväpommituksilla ja romahduttivat Saksan öljyntuotannon.
Suomessakin käytettiin saksan synteettistä bensaa erityisesti hävittäjäkoneissa
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yhtä bensalitraa vastaa neljä litraa nestevetyä energiassa
25 litran bensasäiliötä varten tarvitaan 100 litran painetankki vetyä,jossa on sata litraa nestevetyä
Kannattaako karata itse asiasta noin kauas. Nyt haetaan päästötöntä ja järkevää ratkaisua ja noista ei ole kummastakaan siihen. Raskasliikenne voi mennä joskus vetyyn, mutta henkiläautoilu sähköistyy, ellei keksitä jotain todella mullistavaa.
Vetymoottoreita kehitetään jatkuvasti, testataan ja tehdään niistä parempia.
Tavoitteena on päästöjen nollaaminen. Kyllä se onnistuu, mutta aikaa se vie.
Pari esimerkkiä: https://hydrogen-central.com/rolls-royce-successfully-tests-mtu-12-cylinder-engines-pure-hydrogen/
https://hydrogen-central.com/cummins-sees-india-launch-pad-hydrogen-engines/
https://hydrogen-central.com/race-make-diesel-engines-run-hydrogen-bbc/