Hei!
Savolaisista, hämäläisistä, stadilaisista ja lähes kaikista suomalaisista on joku stereotypia, mutta Kymenlaakson asukkaista ei puhuta koskaan mitään. Millä nimellä heitä pitäisi edes kutsua? Kymeläiset? Kymiläiset? Itsellä on sieltä sukujuuria, mutta olen kasvanut Helsingissä ja tunnen oloni jotenkin juurettomaksi ja identiteettini olevan hukassa, kun tunnen tulevani unohdetusta maakunnasta. Oltuani tekemisissä Kymenlaakson asukkaisen kanssa, olen huomannut seuraavanlaisia lainalaisuuksia.
1. Kun kirjoitin identiteetistä ja juurettomuudesta, varmaan Kymenlaakson asukkaat tuhahtivat mielessään (tai ääneen) paheksuvasti. He eivät yleensä edes mieti tällaisia haihatteluja, tämä on stadilaisuudestani peräisin.
2. Siinä missä hämäläiset ovat hitaita, kymeläiset ovat nopeita ja hätäisiä. He kävelevät nopeasti, puhuvat nopeasti, tekävät työnsä nopeasti ja syövät nopeasti. He eivät jää odottelemaan hitaampia toispaikkalaisia.
3. He ovat asiallisia ja keskittyvät työhön. Heillä ei yleensä ole harrastuksia tai paljoa työn ulkopuolista elämää.
4. He ovat osittain jämähtäneet 80-luvulle. Esimerkiksi kasvisruokaa ei välttämättä ole lainkaan listalla heidän ravintoloissaan.
5. He eivät välitä estetiikasta. Esimerkiksi betoninen kuutio on heidän mielestään täydellisen hyvä rakennuksen malli.
Mitä muuta tulee mieleen ja oletteko samaa mieltä?
Savolaisista, hämäläisistä, stadilaisista ja lähes kaikista suomalaisista on joku stereotypia, mutta Kymenlaakson asukkaista ei puhuta koskaan mitään. Millä nimellä heitä pitäisi edes kutsua? Kymeläiset? Kymiläiset? Itsellä on sieltä sukujuuria, mutta olen kasvanut Helsingissä ja tunnen oloni jotenkin juurettomaksi ja identiteettini olevan hukassa, kun tunnen tulevani unohdetusta maakunnasta. Oltuani tekemisissä Kymenlaakson asukkaisen kanssa, olen huomannut seuraavanlaisia lainalaisuuksia.
1. Kun kirjoitin identiteetistä ja juurettomuudesta, varmaan Kymenlaakson asukkaat tuhahtivat mielessään (tai ääneen) paheksuvasti. He eivät yleensä edes mieti tällaisia haihatteluja, tämä on stadilaisuudestani peräisin.
2. Siinä missä hämäläiset ovat hitaita, kymeläiset ovat nopeita ja hätäisiä. He kävelevät nopeasti, puhuvat nopeasti, tekävät työnsä nopeasti ja syövät nopeasti. He eivät jää odottelemaan hitaampia toispaikkalaisia.
3. He ovat asiallisia ja keskittyvät työhön. Heillä ei yleensä ole harrastuksia tai paljoa työn ulkopuolista elämää.
4. He ovat osittain jämähtäneet 80-luvulle. Esimerkiksi kasvisruokaa ei välttämättä ole lainkaan listalla heidän ravintoloissaan.
5. He eivät välitä estetiikasta. Esimerkiksi betoninen kuutio on heidän mielestään täydellisen hyvä rakennuksen malli.
Mitä muuta tulee mieleen ja oletteko samaa mieltä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse sanoisin maakunnan asukkaita ihan vain kymenlaaksolaisiksi. "Kymiläinen" viittaa entisen Kymin kunnan asukkaisiin, ja kymeläinen-sanaa en ole koskaan aiemmin kuullu.
Olen kotoisin Haminasta, mutta tällä hetkellä asun muualla, ja olen asunut sekä suurissa kaupungeissa että pienissä kirkonkylissä. Etelä-Kymenlaakso tulee kuitenkin aina olemaan olennainen osa identiteettiäni. Rannikko ja maaseutu, historia ja luonto ovat minulle merkityksellisiä. Kirjoitan nyt vain omasta puolestani, mutta ehkäpä ainakin Haminan, ja miksei koko seudun, osalta identiteetissä voi nähdä jonkinlaista ristiriitaisuutta. Satama, valtatiet ja rautatie sekä varuskunta ja rajan läheisyys tuovat seudulle liikettä ja ihmisiä, mutta samaan aikaan elämme pikkukaupungin elämää ja helposti vähättelemme itseämme. Varmaan me olemme jotenkin maanläheisiä verrattuna joidenkin muiden maakuntien stereotypioihin, ottamatta kantaa onko tämä hyvä vai huono. Riippunee tilanteesta.
Jossain määrin voin allekirjoittaa näkemyksistäsi tuon nopeuden. Olen aina tottunut kävelemään ripeästi ja ehkä myös syömään turhan nopeasti, ja olen herkästi kärsimätön joutuessani odottelemaan muita.
Sen sijaan harrastusten puutetta tai estetiikasta välittämisen puutetta en allekirjoita ainakaan omalta osaltani. Tietysti se harmaa kuutiokin voi olla sisältä kuinka toimiva tahansa, mutta arvostan elinympäristössäni myös visuaalisia arvoja.
Kymenlaaksolaisten stereotypian rakentamista vaikeuttaa maakunnan monipuolisuus. Hamina ja Kotka ovat merenrantakaupunkeja, kun taas Kouvola suuntautuu enemmän sisämaahan. Koko seudulta löytyy hyvin monenlaista ympäristöä ja elinkeinoelämää, joten sitä kaikkea voi olla vaikea pusertaa yhteen muottiin. Ehkä liikenne eri muodoissaan ja sen ympärille rakentuva infrastruktuuri voi olla yksi yhteinen tekijä.
Коувола eli Kouvola (vir. Sosiaalisten Kouvostokuntien liitto, Kouvostoliitto) on Suomen valtakunnassa äitimaan ylläpitämä neuvostokompleksi. Se on muodostanut Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien(1991) yhdessä Kaliningradin ja Tshernobylin kanssa Neuvostoliiton jälkeläisen, suuren ja mahtavan Kouvostoliiton.
Kaupungin asukkaista 50% on alkoholisteja, 75% venäläisiä, 5% manneja, ja loput ihmisiä. Kouvola tunnetaan erityisesti, ja vain siitä, että se on Suomen työllistetyin kaupunki. Työsopimukset sidotaan yleensä heti syntymän jälkeen ja pieni kansalainen aloittaa loistokkaan työuransa noin kolmen kuukauden ikäisenä.
Kouvolassa käytetään keskimäärin Suomen kaupungeista eniten betonia rakennuksiin . Tähän viitaten onkin perin kummallista, että Kouvolassa on käytetty vain kahta eri betonin sävyä (tummanharmaa ja vaaleanharmaa)
Nythän perus-Inkeroislainen vahtii yhä, kuka missäkin on syntynyt.
Ihan näillä heinillä sivu-inksalainen loihe lausumaan mull seuraavaa.
Kun avasit lärvisi kuulin heti, että olet pohojanmaalaisia.
Sanompa vaan, että jos finska-etelän duunareista karsitaan
"epäkymenlaaksolaiset" veronmaksajia olis paljon paljon vähemmän.