Sataneljäkymmentäkuusi vuotta: pitkäikäisyysennätys kuuluu Indonesian Mbhat Gotolle, tämä on vahvistettu tosiasia, jota kaikki eivät ole valmiita uskomaan.
Tuntuu uskomattomalta, mutta henkilö, joka onnistui elämään sataneljäkymmentäkuusi vuotta, on todella olemassa. Tämä on Indonesian Mbhat Goto. Samalla hänen pitkäikäisyysennätys vahvistetaan virallisesti. Joten, onko se siunaus vai kirous, niin pitkä elämä? Yritetään ottaa selvää?
Pitkämaksainen itse sanoi viimeisinä vuotiaana odottavansa kuolemaa, mutta hän kieltäytyi aina tulemasta häntä hakemaan. Hän eli kaikki neljä vaimoaan ja kaikki lapsensa, mikä sinänsä on erittäin vaikeaa, joten ei ole yllättävää, että halu asua hänessä hiipui vähitellen.
Mbhat Goto sanoi, että vaikein asia hänelle oli herätä joka aamu ja muistaa vaimojaan, lapsiaan ja veljiään, jotka eivät enää olleet hänen kanssaan. Samalla hän yritti muistaa vain parhaat hetket, ja tämä toi iloa hänen elämäänsä.
On huomattava, että isoisä Goto rakastivat hänen lukuisat sukulaiset. Hänen luonaan vierailivat jatkuvasti hänen lapsenlapsensa, lastenlastenlapsensa ja lastenlastenlapsenlapsensa. Kun häntä pyydettiin jakamaan pitkän elämän salaisuus, hän sanoi, että häntä ympäröivät aina sukulaiset ja läheiset, hänen perheensä. Ja jos sielusi on täynnä rakkautta, tämä on moottori, joka antaa voimaa elää.
On toinenkin luonteenpiirre, joka on ominaista suurimmalle osalle Jaavan saaren asukkaista, josta Mbhat Goto tulee: kärsivällisyys ja kyky nöyrästi hyväksyä sekä elämän lähettämät ilot että surut. Pitkäaikainen sanoi, että hän tiesi aina olla tyytyväinen siihen, mitä hänellä oli, ja iloita siitä. Hän ei ollut tottunut valittamaan elämästä, vaikka hänellä ei ollutkaan pilvetöntä.
Viime vuosina Goto oli käytännössä sokea eikä pystynyt enää huolehtimaan itsestään, vaikka hänen mielensä ja muistinsa pysyivät selkeinä. Hän halusi puhua niistä tapahtumista, joita hän oli todistamassa ja jotka voidaan jo oppia vain historiankirjoista.
Hänen elämäkerrassaan on jopa osallistuminen sotaan japanilaisten kanssa sekä monien vuosien kova työ perheensä elättämiseksi. Viime vuosina hän on tykännyt kuunnella radiota ja välillä kävellä pihalla venytelläkseen itseään.
25 vuotta ennen kuolemaansa Mbhat Goto tilasi itselleen hautakiven ja halusi nopeasti seurata sukulaisiaan, joita hänen oli määrä elää monta vuotta kauemmin. Pitkämaksainen kuoli viisi vuotta sitten, ja ilmeisesti silloinkin omasta tahdostaan.
Kerran hän sairastui, ja hänen lapsenlapsensa lähettivät hänet sairaalaan, mutta Goto kieltäytyi jäämästä sinne ja palasi kotiin, minkä jälkeen hän kieltäytyi juomasta ja syömästä ja sitten nukahti eikä herännyt. On myös yllättävää, että Mbhat Goto oli ahkera tupakoitsija, mutta hänen keuhkonsa olivat terveet, vaikka tämä onkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Ja tupakointia ei tietenkään kannata aloittaa pitkämaksaiseksi!
Tuntuu uskomattomalta, mutta henkilö, joka onnistui elämään sataneljäkymmentäkuusi vuotta, on todella olemassa. Tämä on Indonesian Mbhat Goto. Samalla hänen pitkäikäisyysennätys vahvistetaan virallisesti. Joten, onko se siunaus vai kirous, niin pitkä elämä? Yritetään ottaa selvää?
Pitkämaksainen itse sanoi viimeisinä vuotiaana odottavansa kuolemaa, mutta hän kieltäytyi aina tulemasta häntä hakemaan. Hän eli kaikki neljä vaimoaan ja kaikki lapsensa, mikä sinänsä on erittäin vaikeaa, joten ei ole yllättävää, että halu asua hänessä hiipui vähitellen.
Mbhat Goto sanoi, että vaikein asia hänelle oli herätä joka aamu ja muistaa vaimojaan, lapsiaan ja veljiään, jotka eivät enää olleet hänen kanssaan. Samalla hän yritti muistaa vain parhaat hetket, ja tämä toi iloa hänen elämäänsä.
On huomattava, että isoisä Goto rakastivat hänen lukuisat sukulaiset. Hänen luonaan vierailivat jatkuvasti hänen lapsenlapsensa, lastenlastenlapsensa ja lastenlastenlapsenlapsensa. Kun häntä pyydettiin jakamaan pitkän elämän salaisuus, hän sanoi, että häntä ympäröivät aina sukulaiset ja läheiset, hänen perheensä. Ja jos sielusi on täynnä rakkautta, tämä on moottori, joka antaa voimaa elää.
On toinenkin luonteenpiirre, joka on ominaista suurimmalle osalle Jaavan saaren asukkaista, josta Mbhat Goto tulee: kärsivällisyys ja kyky nöyrästi hyväksyä sekä elämän lähettämät ilot että surut. Pitkäaikainen sanoi, että hän tiesi aina olla tyytyväinen siihen, mitä hänellä oli, ja iloita siitä. Hän ei ollut tottunut valittamaan elämästä, vaikka hänellä ei ollutkaan pilvetöntä.
Viime vuosina Goto oli käytännössä sokea eikä pystynyt enää huolehtimaan itsestään, vaikka hänen mielensä ja muistinsa pysyivät selkeinä. Hän halusi puhua niistä tapahtumista, joita hän oli todistamassa ja jotka voidaan jo oppia vain historiankirjoista.
Hänen elämäkerrassaan on jopa osallistuminen sotaan japanilaisten kanssa sekä monien vuosien kova työ perheensä elättämiseksi. Viime vuosina hän on tykännyt kuunnella radiota ja välillä kävellä pihalla venytelläkseen itseään.
25 vuotta ennen kuolemaansa Mbhat Goto tilasi itselleen hautakiven ja halusi nopeasti seurata sukulaisiaan, joita hänen oli määrä elää monta vuotta kauemmin. Pitkämaksainen kuoli viisi vuotta sitten, ja ilmeisesti silloinkin omasta tahdostaan.
Kerran hän sairastui, ja hänen lapsenlapsensa lähettivät hänet sairaalaan, mutta Goto kieltäytyi jäämästä sinne ja palasi kotiin, minkä jälkeen hän kieltäytyi juomasta ja syömästä ja sitten nukahti eikä herännyt. On myös yllättävää, että Mbhat Goto oli ahkera tupakoitsija, mutta hänen keuhkonsa olivat terveet, vaikka tämä onkin enemmän poikkeus kuin sääntö. Ja tupakointia ei tietenkään kannata aloittaa pitkämaksaiseksi!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.