Maanpäällä elävä biomassaeliöstö muodostuu vuosimiljoonaisista geeniperimistä – alkuaan ehKä vain ”yhdestä” alkutekijästä, jota vaikkapa tällä hetkellä kutsuttakoon syanobakteeriksi, jonka arvellaan olleen ensimmäinen elollinen ja jakaantumiskelpoinen osiensa summa muutoin ”kylmässä molekyylimassassa”.
YLE TV1 esitti sykähdyttävän osan 2/4 luontosarjasta ”Suuret eläinvaellukset” 1], jonka määrittävin tekijä on lisääntymisen kiima. Kiima tuottaa itsensä kopioitumisen toisen yksilöimänä elämän jatkumoksi, jossa hurjimmillaan saattaa olla kyse tuon ensimmäisen alkutekijän (syanon) kopioitumasta biomassalliseksi monikirjobiosfääriksi. Olemme näin kuolemattomuudessa kiinni [ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -].
…
1] YLE TV1 ~ http://areena.yle.fi/tv/1661983 -
Olemme lajiintunut kopio aikojen takaa
Ihminen on tunnetusti myös eliökunnan jäsen eli eläin tai biomassallinen kopioitumisen tulos yksilönä, jonka tehtävä on sama kuin millä tahansa muulla eliöllä ja oliolla. Meillä on muutamia poikkeamia, eli häiriötekijöitä ratsastaessamme muiden elonmahdollisuuksilla, käyttäen poikkeavan paljon yhteisistä biomassaravinteista.
Toistaiseksi meille tuntematon biomassojen jakokaavasto
Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.
Maan päälläkö vain yksi eliö!
[ … kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2]… ]
Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.
Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!
[ … tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ]
Tänään toivorikkaana odotetaan ratkaisua ”(talous)kasvuttomuutemme ahdinkoon” 3] muun muassa auto-robotisaatiosta 4], joka voisi lisätä entisestään hyvinvointia, vaikka se samalla vähentää ihmisten omaa työtä 5] elantonsa hyväksi – me siis jäisimme ”koneiden” armoille palvelemaan toinen toisiamme 6] ja lisääntyvän vapaa-ajan ongelmiin. Me emme tässä ymmärtäneet, että työ on ainoa merkittävä asia syömisen ja lisääntymisen jälkeen – kaikki muu on oheispöhinää pyrkimyksissämme rakkauden kautta lisääntymään 7].
Luonnon oma auto-robotisaatio osaa nähdä metsän puilta!
Luonto on auto-robotisaation toteuttanut jo esimerkiksi vaeltajamuurahaisten 8] maailmaan. Vaellus lähtee liikkeelle ”ohjelmakäskyin”, jotka käynnistävät kollektiivisen projektin siirtyäkseen ravinnonhaentaan otollisemmille bioalueille. Ravintoa tarvitaan, jotta lisääntyminen jatkuu … samalla tuolla lisääntymisen esivaiheissa toteutuu meille muodiksi muodostunut ”3D tulostuskin” 9].
Mikä erottaa ihmisen auto-robotisaation ja 3D:een kokonaisvaltaisesta biosfääristä?
Meillä kehitys on vienyt sosiaalisuudessaan, kaltaisessamme demokratiassa ja inhimillisitsekkäässä tapahtumajatkumossa tilanteeseen, jossa syömme kiihtyvällä vauhdilla lajikohtaisen biomassamme yli –
Me siis syömme a) täällä lännessä kehitysmaatoverin riisikupilta ja b) ihmispopulaationa taas syömme muiden lajitoverien (=eläin- ja eliölajien) tarvitsemaa biomassaa kiihdyttääksemme kasvua, ostovoimaa, näyttämisen tarvetta ja lopulta omaa suhteetonta biomassaamme.
Miksi haluamme enemmän ja nopeammin?
[ … elämme täällä lännessä siirrelläksemme itseämme ja lisääntyviä tavaroitamme, paikasta toiseen; yhä nopeammin ja yhä kauemmaksi. Mikä muu samoista geeneistä lähtöisin oleva laji toimii näin, erityisesti tavaroiden osalta? … ]
Auto-robotisaatio halutaan valjastamaan lisätuottoa eli välttämättömään elämään kuulumatonta ylijäämää enemmän ja nopeammin – tunnistamatta sitä, että lopulta kierrossa olevat biomassat ”vahingoittuvat” sellaiseen molekyylitilaan, joka ”aloittaa” oman itsensä näännyttämisen lopulliseen kilpailuun luonnonvalintana ja oikeutena lisääntyä *].
Arvelen torakoiden, muurahaisten ja bakteerien perivän voiton ja meistä ihmispoloisista jäisi vain muistojälki epäsuorana geenirippeenä johonkin luonnonvalinnan lokeroon.
...
89282
YLE TV1 esitti sykähdyttävän osan 2/4 luontosarjasta ”Suuret eläinvaellukset” 1], jonka määrittävin tekijä on lisääntymisen kiima. Kiima tuottaa itsensä kopioitumisen toisen yksilöimänä elämän jatkumoksi, jossa hurjimmillaan saattaa olla kyse tuon ensimmäisen alkutekijän (syanon) kopioitumasta biomassalliseksi monikirjobiosfääriksi. Olemme näin kuolemattomuudessa kiinni [ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/02/saikeista-haivahdys-kuolemattomuutta.html -].
…
1] YLE TV1 ~ http://areena.yle.fi/tv/1661983 -
Olemme lajiintunut kopio aikojen takaa
Ihminen on tunnetusti myös eliökunnan jäsen eli eläin tai biomassallinen kopioitumisen tulos yksilönä, jonka tehtävä on sama kuin millä tahansa muulla eliöllä ja oliolla. Meillä on muutamia poikkeamia, eli häiriötekijöitä ratsastaessamme muiden elonmahdollisuuksilla, käyttäen poikkeavan paljon yhteisistä biomassaravinteista.
Toistaiseksi meille tuntematon biomassojen jakokaavasto
Olemmeko erkaantuneet meille tuntemattomasta rakenne- ja jakokaavasta, joka on vuosimiljoonat määrittänyt luonnonvalinnan kautta ”sopivat biomassajakosuhteet” niukkuudesta ja väliaikaisesta runsaudesta. Saannon vaihtelu kiihdyttää aika-ajoin lisääntymistä, kunnes ”vastavoima” kilpailutekijänä vähentää lajikohtaisia biomassoja, ylläpitääkseen mahdollisimman tasapainoista biodiversiteettiä eli elämän monikirjoa.
Maan päälläkö vain yksi eliö!
[ … kutsuttakoon sitä vaikka vesiohjatuksi hiilielämäksi 2]… ]
Monikirjo saattaa olla sidostunut geeniperimiensä myötä meille yllättäen vain yhdeksi eliöksi, jonka me näemme itsekkyyslasiemme läpi monina lajeina – me itse ollen lajistossa päällimmäisinä. Fiktiona voisimme ajatella, että ulkoa avaruudesta tullut sen sijaan saattaisi nähdä ja kokea maanpäällisen biomassan yhdeksi eloksi ja kommunikoida sen kanssa meille tuntemattomalla tavalla – ehkä kommunikointi on käynnissä koko ajan?.
Me haaveilemme jatkuvasta hyvinvoinnin lisääntymisestä!
[ … tähän hyvinvointiin ei esimerkiksi monien mielestä mahdu 200 sutta – viiden miljoonan ihmisen sekaan! … ]
Tänään toivorikkaana odotetaan ratkaisua ”(talous)kasvuttomuutemme ahdinkoon” 3] muun muassa auto-robotisaatiosta 4], joka voisi lisätä entisestään hyvinvointia, vaikka se samalla vähentää ihmisten omaa työtä 5] elantonsa hyväksi – me siis jäisimme ”koneiden” armoille palvelemaan toinen toisiamme 6] ja lisääntyvän vapaa-ajan ongelmiin. Me emme tässä ymmärtäneet, että työ on ainoa merkittävä asia syömisen ja lisääntymisen jälkeen – kaikki muu on oheispöhinää pyrkimyksissämme rakkauden kautta lisääntymään 7].
Luonnon oma auto-robotisaatio osaa nähdä metsän puilta!
Luonto on auto-robotisaation toteuttanut jo esimerkiksi vaeltajamuurahaisten 8] maailmaan. Vaellus lähtee liikkeelle ”ohjelmakäskyin”, jotka käynnistävät kollektiivisen projektin siirtyäkseen ravinnonhaentaan otollisemmille bioalueille. Ravintoa tarvitaan, jotta lisääntyminen jatkuu … samalla tuolla lisääntymisen esivaiheissa toteutuu meille muodiksi muodostunut ”3D tulostuskin” 9].
Mikä erottaa ihmisen auto-robotisaation ja 3D:een kokonaisvaltaisesta biosfääristä?
Meillä kehitys on vienyt sosiaalisuudessaan, kaltaisessamme demokratiassa ja inhimillisitsekkäässä tapahtumajatkumossa tilanteeseen, jossa syömme kiihtyvällä vauhdilla lajikohtaisen biomassamme yli –
Me siis syömme a) täällä lännessä kehitysmaatoverin riisikupilta ja b) ihmispopulaationa taas syömme muiden lajitoverien (=eläin- ja eliölajien) tarvitsemaa biomassaa kiihdyttääksemme kasvua, ostovoimaa, näyttämisen tarvetta ja lopulta omaa suhteetonta biomassaamme.
Miksi haluamme enemmän ja nopeammin?
[ … elämme täällä lännessä siirrelläksemme itseämme ja lisääntyviä tavaroitamme, paikasta toiseen; yhä nopeammin ja yhä kauemmaksi. Mikä muu samoista geeneistä lähtöisin oleva laji toimii näin, erityisesti tavaroiden osalta? … ]
Auto-robotisaatio halutaan valjastamaan lisätuottoa eli välttämättömään elämään kuulumatonta ylijäämää enemmän ja nopeammin – tunnistamatta sitä, että lopulta kierrossa olevat biomassat ”vahingoittuvat” sellaiseen molekyylitilaan, joka ”aloittaa” oman itsensä näännyttämisen lopulliseen kilpailuun luonnonvalintana ja oikeutena lisääntyä *].
Arvelen torakoiden, muurahaisten ja bakteerien perivän voiton ja meistä ihmispoloisista jäisi vain muistojälki epäsuorana geenirippeenä johonkin luonnonvalinnan lokeroon.
...
89282
Vastaukset 41
Vanhimmat
Elämää suurempia kysymyksiä. Tässä yksi!
Vastauksia löytyy atomien ytimistä JA ytimien ja elektronien välistä! Näiden yhteistekijänä. Alkuräjähdys loi kerroksellisen rakenteen, jossa ei ole meidän ymmärtämällä tavalla "mitään"! ;-)
Elektronit "keskustelevat" taas atomienkin välillä keskenään ..
Mystiikkaa useimmille! 😳🙄🤪
Ja lopuille sekopäisyyttä.
Ilkalla remmi luistaa,
Miten sinun remmi?
Tutkitusti kunnossa.
Mutta kun aletaan puhua atomin ytimistä sekä ytimien ja elektronien väliltä löytyvistä vastauksista, asiaa ei tarvotse edes tutkia.
Entä itse kommentointi avaukseen. Onko mielipiteitä?
Mikä onkaan evoluution merkitys tuohon kaiken elollisuuden vaikutteeseen eli biomassojen jakaumaan lajeittain?
Eoluutiolla on suuri merkitys ainakin niin kauan, kuin ympäristö ei ole nopeassa muutoksessa. Sen jälkeen ympäristön muutos voi tulla ratkaisevaksi nopeammin kuin evoluutio ehtii sopeuttaa elämää uuteen ympäristöön.
Mikä onkaan evoluution toiminnallinen kellotaajuus - dynaaminen?
Nisäkäslajien kohdalla sukupuuttojen tai lajiutumisien keskiarvona pidetään n. 4 miljoonaa vuotta. Lajikohtaiset vaihtelut ovat tietenkin suuria, mutta lajien tasolla keskimääräinen elinaika on tutkijoiden mukaan tuota luokkaa.
Riittikö vastaukseksi? Dynamisuuden saat päätellä itse.
Lajien "tuotekehittyminen"?
Kehitys vaikkapa apinasta ihmiseksi, monta "lajia" tuossa kehityskaaren välissä on? (!)
Miten vedät rajat eri lajien kohdille, kun projisoidut tuohon "apinasta ihmiseen" kehityskaarelle?
Yhtä monta kuin on molekyylimuutoksien kehitysvaiheita.
Sinun tapauksessa ei yhtään.
Aloittajalla tuntuu olevan biologiasta ja ekologiasta varsin omintakeisia käsityksiä.
Ei luonnossa ole tasapainoa, vaikka sellaisesta usein puhutaan. Ekologisten lokeroidensa sisällä lajikohtaiset populaatiovaihtelut voivat olla varsin suuria. Yhtenä esimerkkinä sopulien erittäin suuri kannanvaihtelu, joka heijastuu suoraan niitä saalistavien pienpetojen kantoihin.
Jotain kertoo myös pitkän ja polveilevan aloituksen kommentti syanobakteereista:
" vain ”yhdestä” alkutekijästä, jota vaikkapa tällä hetkellä kutsuttakoon syanobakteeriksi, jonka arvellaan olleen ensimmäinen elollinen ja jakaantumiskelpoinen osiensa summa muutoin ”kylmässä molekyylimassassa”."
Syanobakteerit ovat ilmaantuneet maapallolle n. 2,7 miljardia vuotta sitten. Elämä maapallolle syntyi 3,5–3,8 miljardia vuotta sitten. Syanobakteeri ei todellakaan ole ollut ensimmäinen replikaattori.
Jospa onkin vain "yksi eliö"?!
Jospa ei olekaan.
Wiki:
"Eliö eli organismi on erotettavissa oleva olio, jossa täyttyvät elämän tunnusmerkit: itsenäisyys, vastaaminen ärsykkeisiin, moduulirakenne, kasvu, mukautuvuus, aineenvaihdunta, ja kyky lisääntyä."
Tiedän kyllä Lovelockin Gaia hypoteesin, mutta siinäkään ei käsittääkseni superorganismia pidetty yhtenä eliönä, vaan Gaia oli kokonaisuus, mihin vaikuttivat kaikki elolliset oliot.
Kirjoitus edellä aikaansa!
Kirjoitus on yhtä paljon edellä aikaansa kuin yksisarvishoidot ja enkeliterapia.
Hömppä on hömppää, eikä se kuulu tiedekeskusteluun.
Et ehkä lukenut avausta, vastasit vain intuitiosta, sillä aihe on hyvin vaikea, eikä ole edes kaikille tarkoitettu. Sorry! :-)
Sivistyäksesi, kannattaisiko lukea ja omaksua?
Kirjoitus oli tyhjää sanahelinää merkityksettömine termeineen alusta loppuun. Jo sen räikeät virheet (kuten syanobakteerit ensimmäisinä ja tasapainoinen biodiversiteetti) osoittivat, ettei aloittaja hallinnut lainkaan aihetta, mistä kirjoitti.
Mikä yhteys evoluutiolla on näihin biomassojen jakaumakaavoihin?
Evoluutio on loputon sarja kellotaajuusmuutoksia.
Voiko aikajanaa pilkkoa muutoin kuin analogisesti - lopulta!
Mene Ilkka töihin.
Eläkkeellähän se jo on.
Nyt on varmaan jotkut vaalit tulossa kun Ilkka on kömpinyt kiven alta esiin.
Proffatason kirjoitus. Yllättävä, mutta lopulta looginen, kun ajattelee syvällisesti.
Yhtä täynnä virheitä, kuin kirjoittaja on täynnä itseään. Heikosti jäsennelty sekava sepustus kelvottoman heikolla asiasisällöllä.
Asiaa loksunokille, jos ymmärtävät.
Herättävä kirjoitus. Avasi aivan uusia näköaloja!
Itseäsikö kehut?
Sekava sepitelmä täynnä asiavirheitä. Uusia näköaloja korkeintaan kirjoittajan huuruiseen sielunmaisemaan. Tyhjää stiignafuuliaa alusta loppuun.
Oletkohan aivan väärällä foorumilla?
Kyllä kaikki Paavo Väyrysen arvostelijat ovat väärällä foorumilla. Ainoa oikea foorumi Paavon haastamiseen on Pohojalaanen tanhulava.
Paavo Väyrynen ymmärtää asian paremmin.
Eikö vieläkään ole löytynyt? :-)
Ihminenkö sitä epätasapainottaa?!
Maailmallinen tasapaino-oikeudenmukaisuus -
Kukin valtio saa yhteisistä Maapallo-varannoista elossa olevan asukaslukubiomassansa suhteessa.
Tässä ollaan biologisen kokonaiselämäkirjon ytimessä!