Jos 40-jalkaisessa on 2,3 metriä syvä köli, niin onko 80-jalkaisessa 4,6 metriä syvä köli?
Veneen koon yhteys kölin syvyyteen
Anonyymi-ap
10346
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei.
Voi olla tai sitten ei ole. Myös 20-jalkaisessa voi olla 1,15 m köli.
Kölin syvyys tulee optimoinnista käyttötarkoitukseen. Syvemmällä kölillä suorituskyky paranee, mutta samalla tulee ongelmia rakenteen ja vesialueen riittävän syvyyden kanssa.
Ei. Veneen pituuden ja kölin syvyyden välillä ei ole suoraa riippuvuutta. On paljon yli 40-jalkaisia veneitä alle 2 m kölillä ja toisaalta 30-jalkaisia noin 2 m kölillä. Syvä köli on kryssimisen kannalta hyvä, mutta tarvitsee tietysti syvemmän veden ja mahdollisesti pohjan löytäessään aiheuttaa isommat voimat, eli veneen rakenteen pitää olla järeämpi. Kölin syvyyden, kuten muidenkin veneen ominaisuuksien, valinta on kompromissi eri tekijöiden väliltä ja riippuu suunnitellusta käyttötarkoituksesta ja suunnittelijan mieltymyksistä millaiseen kompromissiin kunkin veneen kohdalla päädytään.
Joo kyllä on, kai nyt se käsität.
Olisiko kölin painolla myös jotain yhteyttä asiaan
Kölin paino on taas aivan oma juuttunsa, jolla ei ole suoraa yhteyttä sen enempää kölin syvyyteen kuin veneen pituuteenkaan.
Tämä ei nyt juurikaan pidä paikkansa.
Köliveneessä purjehtimiseen tarvittavan nosteen (sorron ehkäisy) lisäksi kölin oleellinen tehtävä on oikaiseva momentti. Jos samaan veneeseen laitetaan 1,5 m tai 2,5 m syväyksellinen köli ja halutaan että niillä on sama oikaiseva momentti niin 1,5 m köliin pitää laittaa paljon enemmän painoa.
Oikaiseva momentti on veneen ominaisuus, ei kölin. Kölillä ei siis edes ole oikaisevaa monenttia, vaan suurin staattinen rakenteellinen kiinnitysmomentti 90 asteen kallistumalla.
Tyypillisessä köliveneessä kölipaino lisää veneen oikaisevaa momenttia paljon enemmän, kuin kölin rakenteellista staattista liitosmomenttia samalla kallistumalla. Ts, vaikka veneen tasapohjan alle ripustettaisiin pelkkä torpedon muotoinen painolasti ilman kölievää, olisi kyseisen kölipainon oikaiseva vipuvarsi helposti yli metrin, isoissa veneissä jopa yli 3 metriä. Sitä pääosa on veneen pohjan ja metasentrin välissä, ja vain hyvin mitätön osuus torpedon painopisteen ja pohjan välissä. Vaikka välissä on yleensä kölievä, on sen osuus vipuvarresta yleensä selvästi pienempi vähemmistö.
On myös mahdollista että 1,5 metrin syvyisen T-bulbikölin painopiste on alempana, kuin 2,5 metrin syvyisen bulbittoman eväkölin silloin kun molemmilla on sama kokonaispaino. Sellaisesta löytyy kyllä todellisiakin esimerkkejä, eikä vain teoreettisia. Useimmissa viime vuosituhannella valmistetuissa bulbittomissa eväköleissä painopiste on olennaisesti lähempänä evän yläreunaa kuin alareunaa. 2,5 korkean evän osalta se voi tarkoittaa että evän painopiste on vajaan metrin pohjan alapuolella.
Suhteessa kokoon mataloituu.
https://www.berthoninternational.com/yacht-sales-brokerage/yachts-for-sale/nautor-swan-75-fd-kiamar/
https://www.sws-yachts.com/brokerage/sw78-ocean-horse/
Tilastollisesti kölievän syvyys korreloi paremmin purje-alan neliöjuureen, kuin veneen pituuteen taikka leveyteen. Vaihteluväli kölien syvyydessä on toki varsin suuri veneen muista mitoista riippumatta.
Isommissa veneissä on myös suhteellisesti enemmän sellaisia kölejä, joilla ei ole vakiosyvyyttä, esim nostokölejä kiinteän evän sisällä. Tällöinhän syvyyden ja veneen pituuden suhde vaihtelee siitä riippuen missä kölin liikkuva osa sijaitsee.