75v sitten, eli noin vuonna 1947 purettiin pois eräs 1920 rakennettu rakennus.
Kaikista hauskinta on, että rakennusvalvonta edellyttää meitä hakemaan tuolle
rakennukselle purkulupaa, mikäli siis haluamme, ettei tuo rakennus enää "kummittele" rakennusvalvonnan tiedoissa. Itse sain tietää tuosta 1920 rakennetusta talosta vasta viimeviikolla, kun rakennustarkastaja oli sen jostakin tiedoista löytänyt. Siis onko pitääkö todellakin hakea purkulupaa rakennukselle, jota' ei siis enää ole olemassakaan?
Kaikista hauskinta on, että rakennusvalvonta edellyttää meitä hakemaan tuolle
rakennukselle purkulupaa, mikäli siis haluamme, ettei tuo rakennus enää "kummittele" rakennusvalvonnan tiedoissa. Itse sain tietää tuosta 1920 rakennetusta talosta vasta viimeviikolla, kun rakennustarkastaja oli sen jostakin tiedoista löytänyt. Siis onko pitääkö todellakin hakea purkulupaa rakennukselle, jota' ei siis enää ole olemassakaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Et tietenkään hae mitään purkulupaa tyhjästä. Poistakoot rakennusvalvonta haamurakennuksen kiinteistötiedoista jjos se siellä edelleenkin näkyy. Jotain järkeä luulisi viranomaisiltakin löytyä. Mitään byrokratiaa ja pilkunnussimista ei kenenkään tule hyväksyä.
No, en todellakaan aio hakea purkulupaa rakennukselle joka on rakennettu 102v sitten ja
purettu vuonna kivi ja kirves. Kukaan ei muista koko rakennuksen olemassa oloa ja jotka siitä olisivat jotakin tienneet ovat ajat sitten edesmenneitä ja kyseinen tönö on rakennetty edellisen omistajan aikana.
Kyllä se on rakennusvalvonnan vastuuulla poistaa ko. rakennus tiedostoistaan, ei yksittäisen
ihmisen ja koko juttu tuntuu vain ja ainoastaan joltakin epätoivoiselta rahastusyritykseltä.
Kait se purkulupakin jotain maksaa?
Kutsu rakennusvalvonta paikan päälle näyttämään missä purkulupaa vailla oleva purettu tönö on.
On ollut rakennusvalvonnan taholta alustavasti puhetta, että käynti paikanpäällä voisi tulla
kysymykseen.
Voisko aloittaja kertoa millä paikkakunnalla tämä on mahdollista?
Tuskinpa tähänkään saamme vastausta...
En kerro paikkakuntaa tarkemmin, mutta jos Itä- Suomi ja Etelä-Savo riittää vastaukseski.
Melkein mikä tahansa voi olla mahdollista joillakin paikkakunnilla. En epäile hetkeäkään kun seuraa rakennusvalvonnan päätöksiä.
Miettikääpä tilannetta että naapurinanne on kunnan rakennustarkastaja, ainoa sellainen joka havittelee tonttianne? Nyt on jo äijä laittanut eukkonsa on asialle kysymään myykö naapuri tontin jossa n rakennus.
Koko ajan on taustalla tarve ja halu laajentaa omaa maaomaisuutta, olivat jo ostaneet lähinaapurin metsäpalstan liki 80 hehtaaria metsää, edullisesti totta kai. Ja kohta hamuavat lisää maata kakaroilleen, monta lasta odottamassa isoa ja mittavaa metsäomaisuutta. Ahneita paskaperseitä. Jumluta että ottaa pattiin tuollainen ahne ja röyhkeä naapuri joka kuvittelee että lirkuttamalla ja tuttavuutta tekemällä saadaan joku vanha äijä myymään metsänsä näille ahneille sioille.
Tämän rakennustarkastajan tuttava- ja ystäväpiiriin kuuluu totta kai kaupungin kiinteistöfirman johtaja joka vinkaa edullisesti saatavilla olevista metsäpalstoista. Eli hyvä veli- kerholaiset toimivat näin pikkukunnissa missä kukaan ei valvo viranomaisten toimia.