Viisi vuotta sitten mies jäi kiinni thaikkuhieronnoista ja sen jälkeen kertoi löytäneensä suomi24 nettideiteistä panon. Pyysi anteeksi. Meni pari vuotta, ja mies sinnikkäästi aneli suhteemme jatkon puolesta kun ehdotin eroa. Todella pitkää liittoa oli minunkin vaikea lopettaa. Kävin terapiassa vuoden tämän ja yhden toisen syyn vuoksi. Se auttoi paniikkioireisiin, jotka haittasivat mm autolla ajamista tai kaupassa käyntiä. Toinen terapiaan ohjautumisen syy poistui ja sain itseluottamustani takaisin. Koska toinen vanhemmistani teki itsemurhan kun olin lapsi, se jätti ilmeisesti suuren aukon perusluottamukseeni elämään. Nyt viisi vuotta sitten tapahtunut parisuhdekriisi on "ohi", siten että arki jatkuu entiseen tapaan sopuisasti. Seksi ei ole ollut suhteessamme koskaan katkolla. Pettämisen syyn katson olleen miehessä itsessään. Silti edelleen, kärsin viikoittain levottomuutta, surua ja ahdistusta mieheni pettämisestä. En vaan puhu siitä hänelle enää. Luulen, että sinkkunakin tekisin tätä samaa. Tämä ei näy arjessa ulospäin. Se jäytää sisältä. Koen olevani tämän asian kanssa täysin yksin. Enkä tiedä miten enää ikänä pystyn olemaan täydestä sydämestä onnellinen. Yksinolo, uusi parisuhde, vanha parisuhde - mikään ei palauta onneani. Pidin aikoinaan sinkkuystävillekin "onnellisen" parisuhteeni vakan alla. En halunnut hehkuttaa sitä somessa. Ja väärässä näköjään olikin, se oli valhetta. Ja on edelleen...
Trauma josta pitää selvitä yksin
Anonyymi-ap
3366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En tiedä miten palaudun itsekään. Terapiasta ei minulle ollut juuri hyötyä. Luulen, että aika hoitaa, mutta katsotaan nyt. Pitkä suhde myös takana. Olen miettinyt mikä meni rikki. Se on luottamus. Luotin siihen, että puoliso on tukena myös huonoina aikoina, mutta ei ollut. Miten jatkossa? -Mies
Minua exä petti useamman kerran suhteessa ja otin hänet aina takaisin.
Ei siitä koskaan palaudu. Viheliäisintä mitä toiselle voi tehdä. Se vie sekä menneet muistot että tulevat vuodet, koskaan et enää tule luottamaan kehenkään samoin. Ja usein se kaiken rikkonut ei tunne mitään häpeää tai syyllisyyttä.