Aukkohakkuu on luonnon raiskausta! Se pitää lopettaa heti.
Jatkuva metsän kasvatus ainoaksi vaihtoehdoksi
Anonyymi
52825
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Aukkoja pitää kuitenkin olla luonnon monimuotoisuuden takia. Tehdäänkö niitä jatkossa sitten luonnonsuojelun nimissä?
Aloittaja varmaan tarkoittaa, että vanhoja metsiä ei pitäisi aukoksi hakata. Jos aukkoja halutaan monimuotoisuuden takia, niin voisihan ne kakkosharvennukset unohtaa ja tehdä aukon.
Luonnon monimuotoisuutta olisi sellainen luonto jota ihmistoiminta ei ole sotkenut, mitkään ihmisen tekemät "aukot" eivät sisälly aitoon luonnon monimuotoisuuteen. Luonnon monimuotoisuutta ei liioin ole tasan kahta eri puulajia sallivien puupeltojen viljely, olipa kasvu jatkuvaa tai epäsäänöllistä.
Suomeen alkoi tulla vihreyttä ja puustoakin pian viimeisen eli Veiksel- jääkauden jään vetäydyttyä 10000- 12000 vuotta sitten, metsä osasi kasvaa ainakin noin vuoteen 1750 asti eli noin 9800- 11800 vuotta ilman metsänhoitajia ja metsänhoitoa...SE oli luonnon monimuotoisuutta se...
Ihmiset ei saa siis sammuttaa metsäpaloja että luonto saa itse tehdä niitä paljon isompia aukkoja ja hiilidioksidipäästöjä ja nokea ilmaan.
Nykyisin metsäpalo on aika harvinainen tapaus, kun se on ei-toivottua.
USA:ssa metsäpalot kun kohtelevat asutustakin aina välillä, kuten muuallakin.
Monimuotoisuus itsessään lienee eräänlaista tasapainoa ekosysteemissä sinänsä, lajien uusiutumisen ja poiskuihtumisen syklissä. Monimuotoisuudessa se on mahdollista ja osa sitä, tuloksena eri kasvuvaiheissa oloa ja lajien välistä sopeutumista.
Sen voisi nähdä olevan ns. keskinäistä hyvinvointia, vaikka lajien uusiutuminen on todellisuutta, mutta ajallisesti muutos on hidasta.
Luontaisesti se toimisi kyllä ihan ilman ihmisten osallistumistakin aivan hyvin, mutta kun luontaistaloudesta on luovuttu jo aikoja sitten, tilalle on tullut viljelykulttuuri, jota se nykyinen metsänhoitokin jo on.
Tavoite kun näyttää olevan kaikki olisi syytä hankkia kaupoista, jotka korvaavat sen mahdollisen keräilykulttuurin geeniperinnön joka vielä tietoisuudessa häiveenä voi olla
tallella.
Seuraava kulttuuri saattaa olla äärimmäinen teknokulttuuri, jossa luonto nähdään jo kemiallisina ja synteettisinä prosesseina, joka tapahtuu koeputkissa.
Tulevaisuus näyttää onko sekään elinkelpoinen erilaisten kulttuurikausien sarjassa ilman seuraavia vaiheitaan
Yksisilmäistä ajattelun ja asiantuntemuksen puutetta. Molempi parempi, tilanteen mukaan.
Olemme kiitollisia, että tonttimme itä-, etelä- ja länsipuolelta kaadettiin synkkä metsä. Nyt pihametsikkömme on täynnä mustikkaa ja puolukkaa. Asiaa on auttanut oma jatkuva vesakonpoisto. Tosi siisti metsikkö, ja tuottoisa. Puita kaadamme polttopuiksi, ja osa niistä kaatuu itsestään tuulella. Ilman valoa varvut eivät tuottaneet marjaa.
lapsuuden parhaat mustikkapaikat olivat aina vanhoja kuusimetsiä. Mustikka ei valoa paljoa tarvitse.
Siitä näkee että metsiä pitää hoitaa, luonnontilaisessa tiheässä risukossa ei mustikkaa kasvaisi.
pyh. Vähäistä on tietosi. Kyllä kuusi kasvaessaan alkaa varjostamaan risukkoa joka pikku hiljaa katoaa valon vähyyden takia.
Sehän olisi huonoa luonnon monimuotoisuuden kannalta että kaikki metsät olisi pelkkää kuusta ja todella tiheässä ne kasvaa ellei harvenneta. Hoidetussa metsässä on tilaa aluskasvillisuudelle, taimikot tosin alussa liian tiheitä, ne olisi parempi istuttaa alkujaankin harvempaan. Toisaalta sitä vanhempaa harvempaa metsää on riittävästi ja marjat palaa nopeasti.
Näitä tällaisia aukkohakkuiden kieltämistä haluavia ihmisiä asuu lähinnä kaupungeissa. Heillä on hyvin vähän omakohtaisia kokemuksia metsästä. Tosiasiahan on, että synkässä kuusikossa eivät marjat kasva. Usein vanhan kuusikon maata peittää vain sammal. Nuorissa taimikoissa puolukka kasvaa hyvin ja aukkojen reunametsiköissä mustikka tykkää kasvaa, kun saa valoa enemmän. Mustikka tarvitsee paljon valoa ja viihtyy sen takia sellaisissa metsissä, joita harvennetaan riittävästi.
Jatkuvaa kasvatustakin voi menestyksekkäästi harjoittaa tietyntyyppisillä metsäpohjilla. Kun maapohja on riittävän rehevää koivikon alla voi kasvattaa kuusta ja kun koivu on poistettu, kuusikon kasvattaminen eri ikäisenäkin onnistuu isoimpia puita aina hakkuissa poistaen. Nykykoneilla jäävään puustoon aiheutuu kuitenkin juuristo- ja runkovaurioita, joten metsän kunto heikkenee ajan saatossa. Tällainenkin metsä on sitten paras lopulta hakata aukoksi ja istuttaa tai kylvää uusi metsä tilalle. Ennen metsät paloivat ja näin syntyi paljon uutta metsää. Nykyään palontorjunta on niin tehokasta, että aukkohakkuut ovat korvanneet metsäpalot. Ja onhan se paljon järkevämpääkin ottaa puu hyötykäyttöön kuin polttaa savuna ilmaan.
Miksi viherpiiperöt tuo raiskaajia maahan!
Kannattaa ostaa metsää omaksi ja suojella sitten viimeistä risua myöten. Muiden metsiä on helppo suojella.
Tukijulleilta pitäisi ottaa metsät valtiolle kun elävät tukiaisilla, ei ne metsiä mihinkään tarvitse.
Kyllä se aukkohakkuu etenkin koneellisena möyrimisenä aika rasite maapohjan kasvustolle, joka siihen metsäalueeseen sopeutunut.
Puiden poistuessa ja möyrimisen jälkeen mikroilmasto muuttuuu ja elinajan odote
alkaa toteutua, sille maapohjan kasvustollekin. Sienet katoavat ensimmäisenä, mustikat ja puolukat eivät nekään ole täysin avoimen maan kasvua.
Muuttuuhan se, tosin aika pitkään on odoteltava ehkä 50-vuotta jos vastaava lajisto ja vuorovaikutus palautuu, joka metsäpohjassa vaikuttaa.
Ikävää kuitenkin, kun puutkin on muuttuneet hyötykasveiksi, aikaisemmin se oli puu. Teollistunut hyödyntäminen ja puun kuidut ovat arvokkaita, kuten runkojen hyödyntäminen rakentamisessa., sekä muu käyttö.
Metsien hyödyntäminen on laajentunut, nykyisin puidenkin hyödyntäminen laajentunut, eikä ole enää oman maan kulutusta varten.
Hiukan on samaa kuin muukin viljely jo nykyisin.
On kuitenkin uusiutuva se metsä, vaikka 1900-luvun alun taiteilijoiden metsiä ei enää ole, mutta onhan niistä ne maalaukset kuitenkin tallessa.
Ehkä metsienkin käsittelyssä tulevaisuudessa todetaan hävinneen jotain pysyvästi arvokasta.
Viikingit saapuivat Islantiin 800-luvulla. Metsäkato tapahtui nopeasti. Alle sadassa vuodessa viikingit hakkasivat 97 prosenttia Islannin metsistä.
Saaren puusto ei ole sen jälkeen toipunut. Tällä erää metsää on vain noin 0,5 prosenttia Islannin alueesta. Eikö Islannin pitäisi ennallistaa metsänsä ensitilassa?
Sinne vaan viherpiiperöt puita istuttamaan.
Sinä laiskuri sinne joudat istutushommiin, istut vaan perseesi läskiksi koneen ääressä.
Miksi tukijullit ei itse istuta taimia, eikö läskiperse taivu? Itse vaan kaatamaankin moottorisahalla tai vaikka käsisahalla niin ei tarvitse valittaa että metsäyhtiöt vie rahat ja alkaa läskit karista.
Sen laiskempia ei olekaan kuin eloapinat ja muut viherpiiperöt, onko teistä kukaan tehnyt päivääkään ruumiillista työtä?
Puusto vaan ei voi alkaa kasvaa alueilla jossa laidunnetaan jatkuvasti paljon lampaita, pelkästään tämä estää metsien paluun Islantiin ja muutamiin muihinkin seutuihin.
Lampaat pois, ei ne kuulu luontaiseen eläimistöön tai pitää syöttää aitauksissa.
Koittakaa nyt, arvon viherpipertäjät, päättää onko lampaat hyviä vai pahoja. Suomessa niitä käytetään rantaniittyjen ennallistamiseen, mutta ilmeisesti ne pitää tappaa ja antaa rantaniittyjen kasvaa umpeen?
Tukijullin järki on kovin vajavainen vai onko tukijullin mielestä muutama lammas sama asia kuin miljoonat lampaat jotka tuhoaa kaiken kasvillisuuden?
Kerropa se maamme pönäköille maakuntien metsämiehille ja -naisille sekä poliitikoille ja metsäyhtiöiden pomoille. Kasvaa ja tuottaa pitää, ja hakata lisää. Pian ei enää näe esim. kuukkelia, hömö- ja töyhtötiaista ja helmipöllöä.
Kuukkelit viihtyy ihmisten lähellä, mutta ei kaikkia yili miljoonaa hehtaraia suojeltua metsää kannata silti talousmetsiksi ottaa. Soista pitäisi kyllä suurempi osa kuivattaa että metaanipäästöt vähenisi.
Avohakkuuta se on sekin kun yksi puu kaadetaan, siihen tulee aukko ja siihen pitää istuttaa uusi puu.
Kuka kasvattaisi jättimajavia sitten.
Kyllähän se on verottaja joka voittaa, kun yksityinen metsänomistaja myy metsäänsä. Pääomavero arvonlisävero urakoitsija.
Alle 15 000€/vuosi ei mene ALVia ollenkaan ja kaikki kulut voivat vähentää myyntituloista, jopa metsän ostohinnan. Metsät kuuluu kaikille kuten mainoksessa sanotaan, verovaroin hoidetaan ja pitää omistuskin ottaa valtiolle.
Eli entisen Neuvostoliiton malliin, hyvä hyvä ja hyvähän siitä siellä tulikin...
Sitähän te tukijullit haluatte kun ette halua olla yksityisyrittäjiä vaan oligarkkeja kuten ryssälässä nyt ja asiat vielä paljon huonommin kuin neukkuaikaan. Joko oikeita yksityisyrittäjiä ilman tukiaisia tai sitten tilat valtiolle ja saatte saman 8€/h mitä maksatte muille.
Itse olen luonteeltani luonnosa kulkeva ja luontoa rakastava, mutta rakastan myös avohakkuita. Ne muuttavat tutun maiseman muutamaksi vuodeksi, paljastavat maaston muodot ja mahdollistavat korvasienijahdin.
En tiedä millä perusteella avohakkuita oikeastaan vastustetaan, mutta ainakin itsestä on hienoa nähdä mitä paljastuu tutunkin metsän sisältä kun se menettää turkkinsa muutamiksi vuosiksi.
Osa avohakkuualueista valitettavasti muuttuu melko vaikeakulkuisiksi, kun niiden maapohjaa on myös aurattu kovalla kädellä, mutta sinällään avohakkuut saavat ainaikin minulta peukkua.
On myös ollut kiva seurata kuinka metsänhoito on muuttunut juuri sellaiseksi, kuin siinä joku aika sitten pyörineessä telkkarimainoksessa sanotaan. On suojatiheikköjä, on säästöpuita ja on tekopökkelöitä...ihan tunnistettavissa, aika hyvä telkkarimainos.
Juu, tosin tämän maapohjan muokkauksen merkityksestä olisi mukava nähdäkin ne perustelut miksi se on välttämätöntä.
Maaperä kun tosiaan muuttuu taistelutantereen muotoon, jossa liikkuminen on jokseenkin hankalaa, joskus ihan maahan jääneiden oksien ja jätepuiden keskellä, jotka hitaasti kyllä lahoavat.
Toisaalta porkkanoitakin kasvatettaessa kyllä se penkki aina muokataan sopivaksi, ehkä sama puillekin ?
Toisaalta nyt tässä muokkauksessa hävitetään se entisten puiden ja muun kasvuston välinen symbioosi, jos sitä on olemassa. Sienillä ja puilla tiettävästi on jonkinlaista vuorovaikutusta ja ravinteidenkin vaihtoa, siis vuorovaikutusta joka hyödyttää molempia osapuolia. Sienet katoavat käsitellystä metsästä nopeasti.
Mikähän merkitys muilla maapohjan pieneliöstöllä on muuten puiden kasvun ja hyvinvoinnin kannalta ?
Eräs kirjoitus esimerkkinä maanviljelys ja luomu totesi maapohjan laatu heikkenee jos se ei uusiudu ja pieneliöiden toiminta vähenee tai sitä ei ole.
Kokeessa oli pitkään lannoitettu alue, mutta jonka entisöinti luomu-menetelmin palautti maanpohjan pieneliöstön ja samalla entisöi maapohjan hyötykasvien osalta kestäväksi ja luonnolliseen tasapainoon.
Hyötykasvien sadot olivat hyvät.
Toimiiko vastaava myös metsissä ? Onko esim. yksilajisuus tai lajiston niukkuus todellisuudessa haitta, vai onko monilajisuus eri-ikäisen metsäalueen luonteessa todellista hyötyä ? Ulkoisesti nähden monilajisuus on hyvinvointia.
Puupelto-sana on jotenkin kuvaava, se muistuttaa siitä porkkanapenkin täsmäviljelystä.
Ei ole välttämätöntä ja pitäisi kieltää, ei onneksi läheskään kaikkialla tehdäkään. Vain siksi tehtykään kun tukijullit ja muut metsänoamistajat haluaa saada mitä tahansa verovähennyksiä ettei tarvitse maksaa yhtään veroja. Mitään hyötyä siitä ei ole, pelkkää haittaa.
Mutta eikö luonnollisempaa ja helpompaakin olisi tekopökkelöjen sijaan säilyttää vanhoja puita ja antaapöökelöpuiden muodostua luonnollisesti sen sijaan että rakennetaan tekopökkelöjä, mitä ne sitten ovatkin, yhtään ainoaa en ole nähnyt, muovistako tehdään?
Vessapaperin ja tulostuspaperin voisi kyllä tehdä muovista niin ei tarvitsisi metsää hakata.
Katse hakkuuaukeille, kyllä siellä niitä tekopökkelöitä törröttää ja suojatiheikköjä ja säästöpuita. Ainakin oman mökkimatkan varrella, Turusta Kustaviin, näyttää kaikki metsänhakkuut olevan tälläisia mistä löytyy kaikki TV-mainoksen elementit.
Eikä niitä tekopökkelöitä mitää rakenneta, vaan ne on puita jotka törröttävät 4-5 metrin korkeudesta katkaistuna. Tietysti välillä huvittaa katsoa kun tekopökkelöiksi on jätetty koivuja...niillä kun ei ole taipumusta kuolla siihen, että ne menettävät latvansa, mahtaako edes olla standardin mukaista yrittää tehdä koivuista niitä pökkelöitä.
Viherpiiperöiden pitää alkaa pyyhkiä perse vasemmalla kädellään, oikealla kädellä sitten syövät kuten rakkaat musunsa.
ja kun taimikko on tarpeeksi vanhaa niin ajetaan koneella sinne keskelle ja kaadetaan se säästöpuuryhmä taimien keskelle.
Niin kai se kuuluukin? Ei kai niitä säästöpuita kuulu säästää niin pitkään, että ne eivät enää kelpaa sahallekaaan ylimittaisina?
No tuo oli vain arvaus, kai tähän asiaan on oikeasti joku sertifikaatin mukainen ohje, jonka mukaan homma hoidetaan.
Kyllä se moto ne pätkii sopivaan mittaan. Lähinnä tarkoitin että taimikkoa vaurioituu aika lailla.
Vihreät vain höpinöillään kiihdyttää, metsähakkuita. Kun metsänomistaja haluaa saada, vain omansa pois.
Metsät yksityisen sijoituskohteena ei ole hyväksi yhteiskunnalle!Avustukset metsän kasvattamiseen ja metsien avohakkuut mielivaltaisesti ovat rumia!
No minkälaisella delegaatiolla pitäisi avohakkuita pohtia, ettei tule tehtyä mielivaltaisesti rumia avohakkuita.
Metsät valtiolle, tukijullit loisii tukiaisilla.
Metsätila ei saa mitään tukia. Eri asia kun viljelytila.
Kaikki metsänomistajat voi vähentää ostohinnan verotuksessa puunmyyntituloista, samoin voivat vähentää koneet, palkat jne, jopa automatkat asunnolta metsätilalle.
Onko verotus sama asia kun tuet? Mitä turhia vähennyksiä, sinäkin saat verotuksessa.
Metsän ostoa ei kuulu saada vähentää verotuksessa, miksi rikkaiden rikastumista pitää tukea, ei myöskään turhien koneiden hankkimista, käyttävät kerran kaivinkonetta ja sitten jää vuosiksi seisomaan. Ei myöskään metsäkoneita seisomaan kun on olemassa yrittäjät siihen hommaan, ei mönkijöitä hupivehkeiksi jne. Tukijullit ostaa traktorinkin joka konelle ettei tarvitse laiskuuttaan koneita vaihtaa.
Kannattaa katsoa välikysymys ennallistamisesta, kaatuuko tyhmien tyttöjen hallitus.