Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tyyppisen väylän suhteen on nykyisen lain lakiesityksessä seuraavanlaiset perustelut ja mietinnät.
"Liikenne yhdistetyllä väylällä on oikeanpuoleista ja yleensä kaksisuuntaista. Jalankulkijan on kuljettava väylän reunassa niin, että pyöräilijät ja mopoilijat voivat ohittaa hänet vaaratta ja haitatta. Pyöräilijän ja mopoilijan on puolestaan kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan annettava tälle turvallinen tila. Pyöräilijää ja mopoilijaa velvoittaa tieliikennelain 3 §, jonka mukaan jokaisen tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tämä merkitsee käytännössä, että jalankulkijoita lähestyttäessä nopeus on sovitettava lähelle jalkaisin liikkuvan nopeutta."
HE 180/2017
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180
Itse tieliikennelain lisäksi on hyvä huomioida tuo lakiesitys. Siitä voi katsoa perustelut eri pykälien suhteen.
"Liikenne yhdistetyllä väylällä on oikeanpuoleista ja yleensä kaksisuuntaista. Jalankulkijan on kuljettava väylän reunassa niin, että pyöräilijät ja mopoilijat voivat ohittaa hänet vaaratta ja haitatta. Pyöräilijän ja mopoilijan on puolestaan kohdatessaan tai ohittaessaan jalankulkijan annettava tälle turvallinen tila. Pyöräilijää ja mopoilijaa velvoittaa tieliikennelain 3 §, jonka mukaan jokaisen tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tämä merkitsee käytännössä, että jalankulkijoita lähestyttäessä nopeus on sovitettava lähelle jalkaisin liikkuvan nopeutta."
HE 180/2017
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180
Itse tieliikennelain lisäksi on hyvä huomioida tuo lakiesitys. Siitä voi katsoa perustelut eri pykälien suhteen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Yritä uudelleen. Tässä on se kohta, jota oikeasti olisi pitänyt lukea.
"Valtaosa Suomen pyöräteistä on kävelyn ja pyöräilyn kesken jaettuja yhdistettyjä väyliä, jotka toimivat paikoin huonosti. Suomessa on sovellettu 1960-luvulta Ruotsista peräisin olevaa mallia, jossa pyöräily, kävely ja aiemmin myös mopoilu toimivat yhdessä. Myös voimassa olevassa lainsäädännössä voidaan sanoa olevan jossain määrin pyöräilyä ja sen suunnittelua hankaloittavia ja rajoittavia tekijöitä. Ongelmallisinta kuitenkin on se, että lainsäädäntö ja infrastruktuuri eivät tue kaikilta osin toisiaan. Pyöräilijät ja muut tienkäyttäjät saattavat pitää pyöräilijää jalankulkijaan rinnasteisena liikkujana, eivät ajoneuvon kuljettajana. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että pyöräilijät ajavat usein jalkakäytävillä ja pyöräilyn keskinopeus on suhteellisen alhainen. Pyöräilijä, joka mieltää itsensä jalankulkijaksi, käyttäytyy kuin jalankulkija, ei kuten ajoneuvon kuljettaja. Ryhmässä liikkuvat nopeat harrastepyöräilijät sopivat huonosti yhdistetyille jalankulun ja pyöräilyn väylille.
Suomessa yleisesti käytössä olevat kaksisuuntaiset pyörätiet katujen varsilla ovat tutkimusten mukaan melko vaarallisia risteyksissä. Sivukadulta saapuva autoilija ei välttämättä kykene ottamaan huomioon oikealta pyörätietä lähestyvää pyöräilijää. Toisaalta risteyksessä vasemmalle yli pyörätien kääntyvä moottoriajoneuvon kuljettaja voi unohtaa katsoa vasemmalla olevalle pyörätielle ja havainnoida sen liikennettä.
Kaksisuuntaiset pyörätiet taajama-alueella rikkovat oikeanpuoleisen liikenteen periaatteen."
Nyt ei ollut puhe siitä, että ovatko pyörätiet huonosti suunniteltuja tai jopa vaarallisia, vaan toimintaohjeesta miten niillä liikutaan, että liikkuminen olisi kaikille vähemmän vaarallista ja sujuvampaa.
Periaatteessa pyörätie on yksisuuntainen nyt jo, jos sitä ei ole lisäkilvellä osoitettu kaksisuuntaiseksi.
Nyt on siinä mielessä huono aika tarkkailla pyöräteillä liikkumista, että lain siirtymäaikaa on vielä vuosia jäljellä. Vasta 2027 tulee aika, jolloin pyörätiemerkeistä (ja ehkä silloin jo tiemerkinnöistäkin) pystyy näkemään väylän yksi/kaksisuuntaisuuden oikein. Pyöräkaistat toki ovat yksisuuntaisia nyt jo, kuten ne ovat olleet edellisen lain aikanakin. Valitettavasti niitäkin ajetaan mihin suuntaan sattuu, varsinkin niillä sähköhärpäkkeillä.
Haasteita tuo yksisuuntaisuus aiheuttaa kenties jatkossakin. Jos tulee pyörätielle sivusta, eli jostain keskeltä väylää, niin ei välttämättä tiedä, onko yksisuuntainen väylä kyseessä ja mihin suuntaan se on sitten yksisuuntainen.
Jossain mainittiin sellainen logiikka, että jos paikassa on vain yksi pyörätie, niin se on suurella todennäköisyydellä kaksisuuntainen. Jos taas on pyörätien molemmin puolin ajorataa, niin se voi hyvinkin olla yksisuuntainen sillä puolella siihen suuntaan, kuin ajoradan liikenne liikkuu.
Helsingin vihreät ovat muuttaneet uudet pyörätiet yhdensuuntaisiksi, joita vihreitä äänestävät pyöräilijät ajavat molempiin suuntiin.
En ole koskaan äänestänyt vihreitä, enkä äänestä. Silti pyöräilen.
"Helsingin vihreät ovat muuttaneet uudet pyörätiet yhdensuuntaisiksi, "
Ruutukaava-alueilla pyörätiet usein ovat yhdensuuntaisia tai kohtisuorassa toisiaan vastaan.
En tiennytkään, että jonkun kaupungin joku poliittinen ryhmä voi tuosta vaan muuttaa koko valtakunnan lakeja.
Niin ja kaiken lisäksi ne uudet pyörätiet. Vanhoihin ei ilmeisesti haluta koskea.
Eiköhän kaavoittaja eli kunta päätä siitä, ovatko pyörätiet yhdensuuntaisia.
Myös pyöräteiden yksisuuntaisuus lienee kunnan päätettävissä.
Näinhän se on. Sarkasmi on taitolaji.
Kyse olikin siitä, että ne vihreät naispyöräilijät eivät välitä siitä yksisuuntaisuudesta. Käykääpä katsomassa Kurvin kulmilla naispyöräilijöiden ajosuorituksia.
Maailmassa on valittettavan paljon ihmisiä, jotka eivät välitä säännöistä tai laeista.
Hauskuus alkaa sitten siinä kohtaa, kun yhdistetty väylä on yksisuuntainen pyöräilijöille. Pyöräilijät ovat velvollisia liikkumaan vain yhteen suuntaan, mutta jalankulkijat saavat kävellä molempiin suuntiin. Näin on, mikäli Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä tyyppinen väylä tulkitaan pyöräilijöiden kannalta pyörätieksi ja jalankulkijoiden kannalta jalkakäytäväksi.
Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Kaksisuuntainen pyörätie tulee osoittaa liitteen 3.2 kohdassa B5 ja liitteen 3.4 kohdassa D5 säädetyllä tavalla seitsemän vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Jos ei ole osoitettu lisäkilvellä kaksisuuntaiseksi, niin pyörätie on yksisuuntainen. Tosin vielä 5 vuoteen ei tiedä vielä oikein tarkalleen mitään.
En tiedä, missä vaiheessa tuo hauskuus alkoi, ja kuka sen aloitti, mutta aluksi tuon merkin selitys kuului näin; Lisäkilpeä H23.2 käytetään merkkien D5 ja D7 yhteydessä.
Jossain tehtiin päätös korvata ja-sana viivalla.
Tuo viiva tarkoittaa ilmiesiesti sitä, että käytetään D5, D6 ja D7 merkkien yhteydessä, eli kaikkien D5-D7 mallisten merkkien yhteydessä.
Näinhän se on, mutta tuo alkuperäinen esitys oli ainoa järkevä, koska D5:ssä ja D7:ssä on pyörätie tai pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain.
D6 kohdalla on myös pyörätie. Se on siinä yhdistetty jalkakäytävän kanssa.
Jalankulkijat harvoin törmäävät toisiinsa vakavin seurauksin
Jalankulkija voi kenties vaihtaa äkillisesti suuntaansa varomatta muuta liikennettä ja sitten saattaa kolahtaa vaikka pyöräilijän kanssa.