Väinö Pesola oli säveltäjäluonteeltaan ensisijaisesti lyyrikko jonka ominta alaa oli kuoromusiikki jonka luomisessa hän kunnostautui säveltämällä kymmenittäin kuorolauluja joista monet palkittiin kilpailuissa mutta hän yllätti kaikki ryhtymällä säveltämään sinfonioita joista numero kahta hän itse piti joltisessakin arvossa koska hän siinä tunsi erkaantuneensa hajanaisuuteen ja improvisatorisuuteen johtaneesta sanonnasta joka hallitsi vielä esikoissinfoniaa. 2. sinfonia syntyi sodan aikana ja omistettiin Karjalalle. Pesosen f molli sinfonia kulki entistä vakavampia uria ja sai herätteen Brucknerin syvän eettisestä musiikista. avausosa on marssimainen ja kuvastaa taistelutahtoa. Myös Pesolan pohjoismaisilla musiikkipäivillä esitetyllä jousikvartetolla oli paikkansa säveltäjän sydämessä. Pesolan muista orkesteriteoksista mainittakoon 6 orkesterisarjaa, sinfoninen runo Metsäkaikuja ja usein esitetty Canzone. Pesolan oopperan ulkosaarelaiset pääasiallisen sisällyksen muodostaa 25 suurta ja maalailevaa kuorokohtausta.
Väinö Pesola, kuorosäveltäjästä sinfonikoksi
Anonyymi
0220
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.