Ajatuksia otsikon perästä....
Kun olin nuori ja vihreä uskovainen 1970-luvulla, tuota aikaa 50 vuotta sitten ei voi asettaa edes samalle viivalle tämän ajan konferenssien kanssa. Ne konferenssit kilpailevat ihan eri "sarjoissa"!
Ja miksi?
Onko nostalgiaa vai mitä, että moni kaipaa niitä "vanhanaikaisia" näkymiä, jolloin vielä oli pyhittyneitä ja vakaita "opettajia". He olivat itse ensin elämän ja Herran opettamia, ei äsken kääntyneitä keskenkasvuisia nousukkaita! Teoriatason aktiiveja.
Oli todella "hengellistä" lauluakin! Kuoroja, jotka siunasivat sielua, ja joiden harmonia hoiti musiikki-ihmisenkin sävelkorvaa! Kun he lauloivat Pyhän Hengen voimassa, muistan kuinka 10 000 ihmisen teltassa liikkui Elävän Jumalan kosketus! Jonoja ei tarvittu. Itse Herra palveli Pyhässä Hengessä särjettyjä sydämiä, janoisia mieliä. Taivas laskeutui maan päälle. Ei tarvittu kiihotuspuheita: Tule henki, tule henki....
Hän tuli! Kansa oli sydämensä avannut... Se kunnioitti Ylintä, Korkeinta. Jeesusta, jolla Kaikki Valta taivaassa ja maan päällä!
Erikoinen muisto on Lehijärven konferensseista.... Sitten aika muuttui.
Mutta nykyisin?
• Pitää olla kuuluisia "nimipuhujia".
• On oltu staroja maailman musiikkilavoilla, taikka
• Rötöstelivät ja sitten tulivat uskoon? (Kiitos Herralle pelastuksesta!)
• Taikka elämä meni poskelleen aineiden kanssa, ja sitten hupsista vain-- -elämä muuttui kuin taikaiskulla kun joku rukoili ja . . . ja kohta pönttöön tai videolle striimaamaan!
• Tai tuli mitaleja urheiluareenoilla, ja sitten... ja sitten. . .
Pitkän matkan taivastien kulkijana on ollut hyvää aikaa tehdä seurantatutkimustakin. Ei vain helluntailaisuuden vaan yleensä suomalaisen kristillisyyden käänteistä ja merkeistä. Tämä seuranta ei ole mieltä ylentänyt? Ei.
Ja se on tehnyt myös sen, etten ole käynyt hell.konferensseissa pitkään aikaan. On yli 15 vuotta, kun yhtenä päivänä piipahdin ja ne eväät riitti! Se "henki" joka siellä pääosaa esitti? Tai se hengen puute? Se ei ollut enää Kristuskeskeinen? Ei, se oli ihmiskeskeinen, ihmisiä korottava, maailmaa kosiskeleva. Maailman menoa matkiva. Ja - ikävä kyllä rahan jumala oli varastanut kovasti sijaa!
Niin jäivät ne konferenssit. Ja muut. Sama maallistumisen ja luopumuksen ilmiö oli (on) myös pesiytynyt muihin "suuntiin". Ja näin Jeesuksen profeetalliset sanat näkyivät, näkyvät. "Luopumus ja laittomuus saa vallan." "Löytäneekö hän uskoa?" Luukas 18:8
Tietysti uskovaisia on. Joka lähtöön. Niitä, jotka nimeävät itsensä "uskovaisiksi". Ovat sen ja sen suunnan jäseniä. Kysyvät: mihin seurakuntaan sinä kuulut? Ja jos joku sanoo, etten kuulu mihinkään sn. seurakuntaan, he leimaavat kerettiläiseksi! - Pitäähän aina johonkin kuulua! Kyllä? Pitää kuulua "Kristuksen elävään kristusruumiiseen" elävänä jäsenenä, jos aikoo perille?
ILmestyskirjan 7 seurakunnasta vain kaksi oli "nuhteetonta". Smyrnan ja Filafeldian . Yksi oli "kuollut" seurakunta. Siellä kuorsattiin täysillä! Sardee... Toisessa oli niin iljettävää seksisyntiä, että Herra aikoi tappaa sen harjoittajia. Jne. ( Hyvä on lukea, mitä Herra puhui noille seurakunnille!) Onko tämä aika parempi ja pyhempi? (2 Tess 2:3)
Eli?
Monia kysymyksiä nousee? Sellaisia, joiden vastaukset tulevat Raamatun Sanasta. Ja Sanasta nousee se ravinto, Elämän Leipä. Se, jota eivät modernit teknopuhujat voi tarjota. Olkoot vaikka kuinka suuria Staroja ja Tähtiä. Kehukoot vaikka yötä-päivää omaa "voiteluaan"! Laulakoot starat lavalla vaikka kuinka kovaa, ja hokekoot samoja sanoja (kuin mantraa) - ei kukaan voi manipuloida Pyhää Henkeä paikalle... Pyhä Henki on murehdutettu? Miksi ja mistä syistä?
Ja siksi? On monia, jotka jättävät sosiaalisen tason markkinatouhut sikseen. Oli aika, että ne vielä jotakin "antoivat". Mutta muutamien murusten vuoksi ei kannata juosta ihmisten perässä. Senhän Jeesus kielsi.
Mutta ihminen? Laumasieluinen, laumahenkinen. Useimmat juoksevat jalkansa väsyksiin, ajavat autonsa tankin tyhjäksi, että löytäisivät elämän vettä? Että joku antaisi jonkun annoksen, jotakin? Sen, jonka Herramme Jeesus on valmis tarjomaan. Eikä siinä seassa ole epäterveellisiä lisukkeita...
Ole siunattu sinä, joka tahdot viettää Johannes Kastajan muistojuhlaa! Missä oletkin?
Ja? Merkittävä ilmiö onkin, että kymmenien vuosien takaiset "vanhanaikaiset" laulut, saarnat ja kirjat ovat tehneet kuin "renesanssin"! Ihmiset (kristityt) ovat kyllästyneet pikaruokiin, onttoihin puheisiin, muka voideltuihin . . . lauluihin joissa on enimmäkseen melua ja meteliä! Missä Jeesus, ristin työ, missä missä?
Kun olin nuori ja vihreä uskovainen 1970-luvulla, tuota aikaa 50 vuotta sitten ei voi asettaa edes samalle viivalle tämän ajan konferenssien kanssa. Ne konferenssit kilpailevat ihan eri "sarjoissa"!
Ja miksi?
Onko nostalgiaa vai mitä, että moni kaipaa niitä "vanhanaikaisia" näkymiä, jolloin vielä oli pyhittyneitä ja vakaita "opettajia". He olivat itse ensin elämän ja Herran opettamia, ei äsken kääntyneitä keskenkasvuisia nousukkaita! Teoriatason aktiiveja.
Oli todella "hengellistä" lauluakin! Kuoroja, jotka siunasivat sielua, ja joiden harmonia hoiti musiikki-ihmisenkin sävelkorvaa! Kun he lauloivat Pyhän Hengen voimassa, muistan kuinka 10 000 ihmisen teltassa liikkui Elävän Jumalan kosketus! Jonoja ei tarvittu. Itse Herra palveli Pyhässä Hengessä särjettyjä sydämiä, janoisia mieliä. Taivas laskeutui maan päälle. Ei tarvittu kiihotuspuheita: Tule henki, tule henki....
Hän tuli! Kansa oli sydämensä avannut... Se kunnioitti Ylintä, Korkeinta. Jeesusta, jolla Kaikki Valta taivaassa ja maan päällä!
Erikoinen muisto on Lehijärven konferensseista.... Sitten aika muuttui.
Mutta nykyisin?
• Pitää olla kuuluisia "nimipuhujia".
• On oltu staroja maailman musiikkilavoilla, taikka
• Rötöstelivät ja sitten tulivat uskoon? (Kiitos Herralle pelastuksesta!)
• Taikka elämä meni poskelleen aineiden kanssa, ja sitten hupsista vain-- -elämä muuttui kuin taikaiskulla kun joku rukoili ja . . . ja kohta pönttöön tai videolle striimaamaan!
• Tai tuli mitaleja urheiluareenoilla, ja sitten... ja sitten. . .
Pitkän matkan taivastien kulkijana on ollut hyvää aikaa tehdä seurantatutkimustakin. Ei vain helluntailaisuuden vaan yleensä suomalaisen kristillisyyden käänteistä ja merkeistä. Tämä seuranta ei ole mieltä ylentänyt? Ei.
Ja se on tehnyt myös sen, etten ole käynyt hell.konferensseissa pitkään aikaan. On yli 15 vuotta, kun yhtenä päivänä piipahdin ja ne eväät riitti! Se "henki" joka siellä pääosaa esitti? Tai se hengen puute? Se ei ollut enää Kristuskeskeinen? Ei, se oli ihmiskeskeinen, ihmisiä korottava, maailmaa kosiskeleva. Maailman menoa matkiva. Ja - ikävä kyllä rahan jumala oli varastanut kovasti sijaa!
Niin jäivät ne konferenssit. Ja muut. Sama maallistumisen ja luopumuksen ilmiö oli (on) myös pesiytynyt muihin "suuntiin". Ja näin Jeesuksen profeetalliset sanat näkyivät, näkyvät. "Luopumus ja laittomuus saa vallan." "Löytäneekö hän uskoa?" Luukas 18:8
Tietysti uskovaisia on. Joka lähtöön. Niitä, jotka nimeävät itsensä "uskovaisiksi". Ovat sen ja sen suunnan jäseniä. Kysyvät: mihin seurakuntaan sinä kuulut? Ja jos joku sanoo, etten kuulu mihinkään sn. seurakuntaan, he leimaavat kerettiläiseksi! - Pitäähän aina johonkin kuulua! Kyllä? Pitää kuulua "Kristuksen elävään kristusruumiiseen" elävänä jäsenenä, jos aikoo perille?
ILmestyskirjan 7 seurakunnasta vain kaksi oli "nuhteetonta". Smyrnan ja Filafeldian . Yksi oli "kuollut" seurakunta. Siellä kuorsattiin täysillä! Sardee... Toisessa oli niin iljettävää seksisyntiä, että Herra aikoi tappaa sen harjoittajia. Jne. ( Hyvä on lukea, mitä Herra puhui noille seurakunnille!) Onko tämä aika parempi ja pyhempi? (2 Tess 2:3)
Eli?
Monia kysymyksiä nousee? Sellaisia, joiden vastaukset tulevat Raamatun Sanasta. Ja Sanasta nousee se ravinto, Elämän Leipä. Se, jota eivät modernit teknopuhujat voi tarjota. Olkoot vaikka kuinka suuria Staroja ja Tähtiä. Kehukoot vaikka yötä-päivää omaa "voiteluaan"! Laulakoot starat lavalla vaikka kuinka kovaa, ja hokekoot samoja sanoja (kuin mantraa) - ei kukaan voi manipuloida Pyhää Henkeä paikalle... Pyhä Henki on murehdutettu? Miksi ja mistä syistä?
Ja siksi? On monia, jotka jättävät sosiaalisen tason markkinatouhut sikseen. Oli aika, että ne vielä jotakin "antoivat". Mutta muutamien murusten vuoksi ei kannata juosta ihmisten perässä. Senhän Jeesus kielsi.
Mutta ihminen? Laumasieluinen, laumahenkinen. Useimmat juoksevat jalkansa väsyksiin, ajavat autonsa tankin tyhjäksi, että löytäisivät elämän vettä? Että joku antaisi jonkun annoksen, jotakin? Sen, jonka Herramme Jeesus on valmis tarjomaan. Eikä siinä seassa ole epäterveellisiä lisukkeita...
Ole siunattu sinä, joka tahdot viettää Johannes Kastajan muistojuhlaa! Missä oletkin?
Ja? Merkittävä ilmiö onkin, että kymmenien vuosien takaiset "vanhanaikaiset" laulut, saarnat ja kirjat ovat tehneet kuin "renesanssin"! Ihmiset (kristityt) ovat kyllästyneet pikaruokiin, onttoihin puheisiin, muka voideltuihin . . . lauluihin joissa on enimmäkseen melua ja meteliä! Missä Jeesus, ristin työ, missä missä?
Vastaukset 50
Vanhimmat
Uskon, että vertauksessa kymmenestä neitsyestä tyhmät olivat niitä, jotka eivät suostuneet Herran kuritukseen. Heillä oli tietoa Sanasta ja Herran paluusta, mutta he eivät olleet kuuliaisia. He eivät pyrkineet pyhitykseen, eivätkä luopuneet vääryydestä. Siksi Herra ei tunne heitä omikseen. He eivät tutkineet, mikä on Herran tahto, eivätkä koetelleet itseään, ovatko uskossa ja asuuko Kristus heissä. He luottivat uskonratkaisuunsa, jonka olivat joskus tehneet.
Hyvää pohdintaa! Toivottavasti joku jolla päätösvaltaa niin lukee. Ehkä avoin kirje sinne pääkonttoriin voisi toimia?
Oli tässä taannoin ihan asiaa, sinne OY:n päätasollem , mutta ...
Tarvitaanko Jumalan kohtaamiseen tosiaankin 10 000 ihmistä ja kulissit, eikö oman mielen kaipaus, aamuauringon säteet ja perhosen lennähtely siihen riitä?
Ei tarvita! Herran voi kohdata kaikessa...
Kiitos vinkistä , en tätä ketjua huomannutkaan.
"Onko nostalgiaa vai mitä, että moni kaipaa niitä "vanhanaikaisia" näkymiä, jolloin vielä oli pyhittyneitä ja vakaita "opettajia".
He olivat itse ensin elämän ja Herran opettamia, ei äsken kääntyneitä keskenkasvuisia nousukkaita! Teoriatason aktiiveja.
Monia kysymyksiä nousee?
Sellaisia, joiden vastaukset tulevat Raamatun Sanasta. Ja Sanasta nousee se ravinto, Elämän Leipä. "
Nimenomaan, sitä elämän leipää, Pyhän Hengen läsnäoloa me kaipaamme, ei höttö anna mitään.
Kirjoituksesi hivelee sieluani, on kuin itse olisin sen kirjoittanut. En ole itsekkään käynyt paikanpäällä , kuin 2 kert. Keuruulla. Katinalassa tuli käytyä usein.
Muistan Lehijärven R-opiston erään julistajan sanat; "Tietynlainen julistus syyllistää uskovia ja tuo heitä rukous jonoon.."
Ei tarkoita, ettei rukoitavaksi tulisi kenenkään mennä, mutta... Ymmärtänet mitä ajan takaa.
Ymmärrän. Kaipaat vilpittömästi aitoa Hern asiaa!
Ei niillä puheilla ja lauluilla todellakaan tehdä yhtään mitään.
Uskovaisuuden näkee siinä kun muita ihmisiä taivastelee vastaan. Siitä sen näkee mikä Henki heissä on, miten riemuisia ja iloisia ovat vai ovatko ahdistuneita ja teennäisiä asioita etsiviä kuten maalliset ihmiset.
Se on kuten Paavali kirjoittaa virkistäytyisimme yhteisestä uskosta, teidän ja minun. Ei Paavali mennyt seurakuntiin puheita pitämään, vaan kokemaan uskovien yhteisen Hengen ja itsekin ravittumaan siitä. Ei vain teennäisesti kuulumisia kyselemään.
Minä hyvin muistan Katinalan Raamattuopiston.
Siellä pidettiin erilaisia tapahtumia, myös nuorisopäiviä jo ainakin 1960-luvulla. Oli myös valtaisia konfferensseja.
Katinalan "hotellirakennus" oli kesäisin helluntailaisten lomakäytössä, muistan lapsuudessani viettäneemme siellä useammankin eri kesäviikon. Muistan jopa nk. seisovan lounas- ja päivällispöydän. Veneitä sai käyttää, muistan laiturin, savusaunan, kaislikon, polut täynnä kuivia havunneulasia, Vanajaveden aallot ja tuoksun.
Siihen sitten, 1980-luvun aluilla päättyi se eräänlainen, kauniskin hengellisyys.
Lehijärvi oli jo salaa aloittelevan Helluntaikirkon räikeää ja kylmää bisnestä. Uskovien taloudellisella ja vastuuttomalla hyväksikäytöllä. Huijaripulju anasti ja keräsi varoja sitä vielä uudempaa ja komeampaa Keuruun laitostaan varten, jossa en ole koskaan halunnut edes käydä.
"Merkittävä ilmiö onkin, että kymmenien vuosien takaiset "vanhanaikaiset" laulut, saarnat ja kirjat ovat tehneet kuin "renesanssin"! Ihmiset (kristityt) ovat kyllästyneet pikaruokiin, onttoihin puheisiin, muka voideltuihin . . . lauluihin joissa on enimmäkseen melua ja meteliä! Missä Jeesus, ristin työ, missä missä?"
niin ennen laulut oli rautaa sekä miehet ja naiset myös
https://www.youtube.com/watch?v=2COeO6pQb8g
https://www.biblecenter.se/rsmp3/1xx/Jukka171_Galilean_Mies.pdf
Tämä on suosikkilaulujani hellareissa:
Kirkas aamu pian koittaa:
https://youtu.be/lgf6WimhZ9s
Kiitettävän reippaasti laulavat, eivät "tunnelmoi" hidastuksilla, jotka ovat pilanneet monet laulut. Silloin ennenvanhaan kun laulu syntyi, ei veisuu ollut noin taiteellista, mutta annetaan anteeksi, kun rytmi muutoin sentään on (lähes) oikea.
Helluntailauluissa "mennään, eikä meinata", rytmi on reipas ja soittimena parhaimmillaan akustinen kitara. Pianokin menettelee.
Ja toinen suosikkini:
Kautta kärsimysten voittoon (Samuli Siren ja Kouvolan Betania-srk:n kitarakuoro?):
https://youtu.be/7rlFOPJeQNg
Jos ei näillä tule herätykseen ja uskoon, niin paatumus on kuolemaksi.
Tämä laulu valaa oikein määrätietoista, hengellistä Kristuksen seuraamistahtoa.
Amen! Kautta kärsimysten voittoon oli - on -mahtava laulu!
No, tässä on jo vanhaa rytmiä, ilman turhia "taiteellisuuksia":
Kirkas aamu pian koittaa, Lahden helluntaiseurakunta:
https://youtu.be/GALkYH29w5A
Vanhan helluntai-hengellisen laulun tarkoitus on se sanoma itse (niinkuin virsissäkin). Liian "hieno" esitys vesittää laulun viestin ja kiinnittää huomion laulusta kuoroon.
Laulu ei palvele kuoroa, vaan kuoron tulee palvella laulua, sen sanomaa. Sanoma on tärkein, ei kuoron saama kiitos (hengelliselle laululle, millekään hengelliselle, jopa Jeesukselle ei saisi koskaan esim. taputtaa! On huonotapaista, moukkamaista amerikkalaisuutta). Pyhä on pyhää ja showbisnes on muuta: showbisnes.
Oikein positiivisia ja pohdittuja kommentteja tuossa edellä!
Näkee, että ihmisillä on ajatuksia, muistoja?
Ei se ole pelkkää nostalgiaa, vanhojen-hyvien-aikojen kaipaamista?
Eräs kirjoitti, tarvitaanko 10 000 ihmistä että voisi kohdata Herran?
Ei tietenkään. Mutta kun Jumala loi ihmisen yhteyteensä ja yhteyteen toisten ihmisten kanssa, niin se tarkoittaa - mitä? Jeesus puhui laumasta ja lampaista ja Paimenista. Ihminen on kuin lammas, se on laumaeläin.
On ihan hengellistä kaivata yhteisoloa toisten lampaiden , uskovien kanssa.
Mutta uskon perustus on Jeesus Kristus, eivät toiset ihmiset, saatikka seurakunta!
Uskon tulee rakentua Kalliolle, Sanan kalliolle- joka on itse Jeesus!
Matteus 7: "... Jokainen joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niden mukaan, on- mitä? Se, joka rakentaa kalliolle! Perustus on Kristus, 1 Kor 3: 11
Kun itse tulin uskoon; Jeesus löysi lampaansa, laumaansa, niin oli hyviä Sanan opettajia. Katinalassa oli ns. Raamattukoulu, kesti muutaman kuukauden. Sen opettajat olivat totisia ja kaiken kunnioituksen arvoisia! Kaikesta kiitos Herralle!
Mutta sitten aika alkoi muuttua. Siinä 1980-luvun alkupuolella, oikeastaan jo Yli-Vainon liikehdinnän aikana. Alkoi kaupallinen leima näkyä. Hengellisyydestä ei oltu niin tarkkoja, kunhan saatiin väkeä liikkeelle.
Näistä ajoista on monilla muistoja.
Mutta emme elä muistoista. Emme voi jumittua vanhoihin kaavoihin, jos ne eivät perustu terveeseen Raamatun opetukseen.
Loppuun saakka on kilvoiteltava. (Joka sana "kilvoittelu" ei ole helluntailaisuudessa kovin suosittu termi?)
Mutta on Sanan mukainen. Joka vahvana pysyy loppuun asti... sanoo Sana!
Nyt kun elämän ehtoopuolella katselee menneitä vuosikymmeniä, ja edelleen on oltava uskollinen Herralle ja saamillaan "työvälineillä" tulee myös palvella loppuun asti . . . (Herran töissä ei jäädä eläkkeelle!) niin toki kaikki se mitä nuorena uskovana näki ja koki , on ollut osa historiikkia!
Paavalikin sanoi: "Kun minä olin lapsi... kun tulin mieheksi - (siis aikuiseksi)... niin mitä tapahtui? 1 Kor 13:11
Elämä opettaa, ettei uskovaisuus ole istumista ja uskomista, eikä jäämistä hengellisen "lapsen" tasolle, joka on aina kuin linnunpoika nokka auki odottamassa, että joku tiputtaa ruokaa nokkaan!! Vaan? Kasvua Kristukseen aikuisuuteen, vastuun ottamiseen, toisten palvelemiseen! ( Heb 5:11-14)
Parhaimmillaan hengelliset isot tapahtumat voivat olla siunaus? Mutta aina eivät ole. Herran siunaus voi tulla hiljaisuuden retriitissä, kammiossa rukouksessa, metsäpolulla...
Ja näinkin voidaan saada siunaus, jos hyvässä ja rakentavassa hengessä pohditaan menneitä ja nykyisiä!
Siunausta juhannuksen jatkoon...
(Aloittaja, erakkouskovainen...)
Kirje galatalaisille 4 : 9
Muistan kokemuksen lehijärven siitä vanhasta jostain riihentapaisesta jossa joku erikoismies oli lupaamassa Pyhää Henkeä halukkaille. menin sinne ties mistä syystä tai syyllisyydestä.
no sehän oli kuin joku vanha vääpeli joka komenteli ja tiuski jotain kysyville aivan omituista touhua... hiivin hiljaa ulos pois pimeästä riihestä luojan aurinkoon ja siellä pysnytkin.
Toinen kokemus siitä kun konferensiista palaavat alkoivat luisua penkeiltä lattialle rukoushetkissä !?
onneksi se loppui lyhyeen sellainen mukahengellinen hervottomuus ja väki alkoi taas pysyä penkeissä ja tolkuissaan.
olihan niitä kokemuksia eräilllä työntekijäpäivillä aloittaja alkoi huutaa ja vaipui kasaan ja kansa seisoi ja ihemtellen seurasi... niin mitä sekin oli-.
nimenkin muistan mutta olkoon sanomatta.
sitten se pikkuniilojen esiinmarssi voi hyvänen aika..onkohan ne tulleet järkiinsä vieläkään.
Olisi se ihme jos jostain löytyisi sellainen saarnamies tai nainen joka kertoisi että sokeita ja pimeitä on oltu liian kanssa!
sielullista säheltämistä ja oman egon kohottelua.
mutta hiljaista on sillä tunnustusrintamalla.
Kyllä niitä on. Ihmeitä. Miehiä ja naisia, veljiä ja sisaria. Ne kertoo..
Mutta miten totuuden puhujalle käy! Ei ne oel suosittuja. Ne vaiennetaan ja mustamaalataan herätyksen viholliksi...
Ihan hiljaista ei ole. Riippuu mitä kuulee ja kuuntelee.
Mutta sellaisia ihmeitä on, jotka rohkenee esittää "koettelua ja kritiikkiä" Sanan mukaan.
1 tess 5:21-
Yleisesti ottaen - on hiljaista?
Koska? Nuhtelijat eivät näe viisaaksi kuluttaa resursseja.
Vaan? Tekevät mieluummin sitä mitä Jeesus käski tehdä!
Nimittäin kuin pahuuden kakkakasat vain lemuavat jos niitä tökkii?
Ymmärrä?
Joku kommentoi näin:
"Ei niillä puheilla ja lauluilla todellakaan tehdä yhtään mitään."
Kyllä vai ei?
Riippuu puheista, lauluista, niiden sisällöstä. Ja kuulijasta.
Nyt ei enempää.
Suomen Helluntaikansan juhannusjuhlat ovat meneillään Jämijärven Mertiörannassa.
Siellä voi palata 70-luvulle. Vielä huomennakin tilaisuuksia.
Tuskin voi palata?
1970-luvulla ei ollut kahta erilaista helluntaiporukkaa?
Eikä mikään viittaa että mertiörannassa olisi aitoa tai muuta?
Käy tutustumassa. Kokoukset ovat kuunnentavissa Patmos-radiossa noin kuukauden päästä.
Ei ole välttämätöntä kuunnella patmosradiota, raiodeitä tai tv7 tarjontaa tai onewayta...
Sekalaiset seurakunnan ja niiden sekatarjonta-ravinto vain häiritsee. Kun lukee Raamattua - ihan oikeaa kirjaa, eikä nettiraamattua - niin siitä se hyvä ravinto tulee!
Kun Pyhä Henki opettaa ja valaisee!
Toki ne, jotka ovat hengellisiä lapsia tai keskenkasvuisia koettavat löytää ravintoa ihmisten valmiiksi pureskelluista paloista...
Siis kiitos tarjouksesta. Mutta "kokkouksia" en tarvii!
En minäkään kannata mainitsemiasi media-lähteitä, mutta voihan niitä kuunnella kokoukset kannattamatta niitä.
Kun niiden anti on mitä on, on etsittävä kunnon hengellistä ravintoa...
Kokkousten, viedoitten ja saarnojen ja hömppämusiikin kuuntelu ei ravitse.
Pyhä Henkihän tulee voimakkaasti esille ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Siinä mitä he itse ovat Herrassa. Sitähän Paavalikin painotti eikä siinä käskyttänyt tai moittinut toisia, vaan sanoi itsestään ettei niin että kirjeeni ovat kyllä mahtavia ja pontevia, mutta läsnäollessani puheeni on heikkoa eikä minkään arvoista.
Itseasiassa tärkeämpää kuin puheet ja laulut on se, miten Pyhä Henki vaikuttaa ihmisissä ja miten he ravittuvat toinen toisistaan eivätkä vain juttele keskenään sekavia. Sitä ei pelasta mikään nostalgia.
Niin juuri. Jos uskova on "hengellinen" - Hengen yhteys ja vaikutus toimii.
Jos uskova on "lihallinen" - ei Henki voi vaikuttaa.
Tämä opetus on hyvin selkeä Paavalin kirjeessä Galatalaisille, luvussa 5.
Mutta nykyisin ei ole muotia lukea Raamattua?
On kulutettava aikaTv7 ja joka tason viedoita katsoen ja kuunnellen! On UsKoteeveetä on onewayta on sitä ja tätä! Siinää se aika menee...
Ongelman yksi taso on liian kehno Raamatun tuntemus ja Sanan tottelemisen puutos!
Mennään TV.n ja Youtubien "pikaruokien" voimalla!
Aina uusia tyyppejä? Mitähän se ja se sanoi, puhui?
Kenellä on se voitelu päällä?
Kyllä niin oli vuosikymmeniä sitten - että puhujilla oli Hengen auktoriteettia. Silti ne ei mainostaneet, että "täällä on voitelu" - täällä on voitelu, voitelu...
Kyllä kuulijat sen kuuli. Ja antoivat kunnian? Herralle, jolle kunnia yksin kuuluu!
Ja ne laulut?
Kaiken "kristillisen" (?) viihdemusiikin ja hömppäviisujen sijaan on tullut ilmiö?
Halutaan kuunnella niitä vanhanaikaisia hengellisiä lauluja joissa oli hengellistä sisältöä. Raamatun Sanan pohjaa, jotka laulut olivat hengen vaikutuksessa syntyneet!
Siis? Pinnalliset viihde-kristilliset-viisut eivät ole hengellistä janoa ravinneet?
Pinnalliset saarnat ja viihde-visio-videot eivät ole antaneet evästä?
Mutta? Moni juoksee pitkäänkin, että tajuaa hengellisen asian ja sielullisen viihteen eron?
En ol eikinä kuunnellut teeveeseiskaa radideitä enkä mitään noita humppaohjelmia enkä ole mistään jäänyt paitsi enkä jää tulevaisuudessakaan.
Hyvä!
Satuin katsomaan jonkun youtube videon konffasta, jossa eräs nuori mies haastateltaessa sanoi että paras hetki kaikista on ollut se, kun koko yleisö molottaa kielillä samaan aikaan "ylistäjän" johdolla. Jotenkin aivan liian tunteellista ja jopa sairasta on tuo nykyajan hellareiden meno. Ei eroa mitenkään jostakin bisnes tyyppien pyramidihuijauskokouksista. Jeesus kyllä karttaisi heitä varmasti jos tänä päivänä olisi maan päällä.
Juuri tuollaiset fanaattisen hurmsohenkiset sekoilut yököttävät normaaleja ja hengellisiä ihmisiä. Raamatun opetus on TÄYSIN laiminlyöty.
Sana opettaa, ettei KIELILLÄPuhumista tule harjoittaa, ellei jok "selitä".
Eikä edes ns. profeetoista saa puhua kuin 2-3, ja muiden on oltava vaiti ja arvosteltava.
Mutta se, että iso porukka molottaa kielillä on kyllä kuin jonkun pakanamaan rituaali!
Siellä noita pärisyttä rumpua, hellareissa on Ylistyksenjohtaja, manipulaattori!
Herra armahtakoon tätä sekoilua.
Opetus unohdettu; 1 Kor 14:20-40
Joukkotapahtumat voivat olla monelle haitaksi.
Niissä vallitsee joukkohenki, jopa joukkohysteria.
Ei välttämättä Pyhä Henki, vaan sielullinen kiihko.
Nykyiset ylistyksenjohtajat (?) ovat juuri sellaisia manipulaattoreita, kuin huutokaupan meklereita!
Kovalla volyymillä ja desibeleillä jankutetaan samaa sanaa, kuin pakanallista matraa.
Näin kiihottamalla saadana joukkosugesstio aikaan.
Ja Moni uskossa horjuva LUULEE että vautsi - nyt tuli Mahtava Fiilis!
Mutta?
Jos tällaista kiihotusta ja kaahotusta koettelee, kritisoi, niin mitä siitä?
Nämä kiihottajat sanovat: Tuo Vastustaa Pyhää Henkeä!
Pyhä Henki ei ole kuin raakkuva varislauma!
Pyhää Henkeä on verrattu kyyhkyseen, jollainen näkyi Herramme Jeesuksen päällä aikoinaan.. . .
Pyhän Hengen nimiin ei voi kaikkea laittaa. Sellaista, jossa on SIELULLISTA kiihkoa, seassa jopa demonisia villitseviä henkiä!
Herätkää hyvä ihmiset!
Olen nuori vielä. Oliko näissä vanhoissa ihmeparantumisia. Siis niin että.pyörätuolit vaan kasattiin turhina nurkkaan
On sellaistakin kerrottu. Mutta tarkemmin ottaen ne olivat huijareita, jotka tulivat pyörätuolilla ja näyttelivät rampaa. Sit kun rukoiltiin, lähtivät kävelemään.
Ja muita (luulosairaita) jotka rukoilun jälkeen vaikkapa kävelivät, sitten muutaman päivän kuluttua olivat taas...
Kaikenlaista humpuukia näkyi ja on näkynyt yli viidenkymmenen vuoden uskontiellä!
Ja sitten myös aitoja ja terveitä hengen ilmiöitä!
laidasta laitaan...
Ei tuollaisia "pyörätuolien kasaamisia" ollut, en tiedä onko kukaan noin väittänytkään.
Jumalan erilaisesta avusta on kylläkin tuhansilla uskovaisilla kokemuksensa. Monenlaista apua, myös parantumisia, mutta myös ihan jatkuvaa, kotoista, "vaatimatontakin", päivittäistä apua.
Minä en selviytyisi ollenkaan ilman Jumalaa / enkeleitä. Ihan esim. jonkin lasipurkin kansi saattaa tuottaa suuren ongelman. Kun rukoilen: ... 🙂!
Sama esim. nk. katoavien esineidenkin kohdalla.
Myös ruoka on riittänyt, usein hiukan venytellen, aina ei ole rahaa lähteä kauppaan, mutta kaapissa on jotain hätäaputarviketta, näihin pitää vain kaukaa viisaasti myös itse ajoissa varautua. "Jumala auttaa niitä, jotka auttavat itse itseään." Nytkin, ennen eläkepäivää: mölöt ym. loppu, mutta maitojauhejuomaa lasissa! Ja näkkileipää ja puurotarpeita löytyy.
Tämä ei ole menestysteologiaa, vaan enemmänkin köyhyyden- ja ristinteologiaa.
Kyllä Jeesuksen opetukset ja puheet käyvät toten. Lopunajan luopumus ja muut.
Hyvä on harkita, mitä ravintoa hengellisellä sektorilla syö?
Nykyajan ongelma on, että juostaan ihmisten perässä.
Nautitaan Youtubien pika-annoksia, hataria opetuksia, joita tarjoilevat äsken kääntyneetkin hengelliset lapset...
Raamatun Sanan tuntemuksen puute on selkeä.
"Te eksytte koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa" sanoi Jeesus.
Matt 22:29
Tässä dataa tämän vuoden 2022 konffasta. Talkoolaisia oli riittävästi.
https://www.ristinvoitto.fi/?document=15213822
Helluntaikonferenssien historia juontaa kyllä varhemmillekin vuosikymmenille kuin 1970-luvulle.
Suuria, paikallisia "telttakokoussarjoja" pidettiin myös ympäri Suomea.
helluntailaisuus tuli sellaisella rytinällä ja metelillä, telttakokouksineen kaiuttmien kuuluvuus lähipitäjään saakka,
Jeesus sanoo:
"Ottakaa MINUN ikeeni päällenne ja oppikaa MINUSTA, sillä olen HILJAINEN ja nöyrä
sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne" Matt: 11: 29
Helluntailaisuus on nykyisin pitkälle bisnestä. Joukossa toki on aitoja tosiauskovaisia
tottakai on aitoja uskovia, jotka EKSYY, Jeesus siitä varoittaa raamatussa:
"KAVAHTAKAA vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lammasten vaatteissa, mutta
sisältä ovat raatelevaisia susia" Mt: 7: 15
helluntailaisuushan käännyttää kadulla yksinäisä ja nuoria, vilpittömiä jotka eivät välttämättä vielä edes tiedä , kuinka raadollisia voi "uskovaisen" nimissä voivat olla.
Siksi kannattaa varoa noita katkeria luterilaisia ,jotka tulevat tälle palstalle peloittelemaan uskovia ja pilkkaamaan heitä. He kuvittelevat olevasa lampaita, mutta todellisuudessa he ovat raatelevia susia.
luterilaiset ei kuule ole kadulla käännyttämässä ja ympäripuhumassa ketään siirtyyn "meille", niinkuin tekee helluntailaisuus, tule MEILLE, , . . .ja senjälkeen alkaa uudelleen-kasteelle painostus.
Ihmeparantamisia ja muita taikoja siellä on varmaankin yritetty useita kertoja onnistumatta. Jos yksikin parantamisista olisi onnistunut, niin sehän olisi mullistanut koko lääketieteen ja saarnaaja olisi saanut mainetta muualtakin kuin omalta lahkoltaan.
Mun käsittääkseni missään ainakaan Raamatussa ei ole ohjeistettu viettämään "Johannes Kastajan muistojuhlaa!", joulua tai pääsiäistäkään. Taitaa olla ehtoolliseksi kutsuttu muistoateria ainut mitä kehotetaan viettämään. Mutta eihän ne toki kiellettyjäkään ole. Eikös siellä sanota, että "Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma."
Etteivät nämä "pyhittyneet vakaat, elämän ja Herran opettamat" olleet oman aikansa "nimipuhujia"?
Kyllä minusta 70- ja 80-luvun "kuorotkin" muistuttivat monesti mantraa, jota toistettiin.
Minusta tuo 10 000 hengen pyhässä hengessä laulaminen kuitenkin kuullostaa siltä, että se on yhden henkilön kokemus siitä tilanteesta. Vai onko asiaa kysytty muilta samassa tilaisuudessa olleilta, kuinka he sen kokivat? Toisaalta asiaan voi myös vaikuttaa sekin, etten ikinä ole kenenkään kuullut missään sanovan hengellisestä Helluntailaisten tilaisuudesta, etteikö Herra ja pyhä henki olisi ollut voimallisesti läsnä, ja kun yksi sen sanoo tapana ja sääntönä on että muut sanovat aamenta ja hallelujaa.
Kiinnittäisin huomiota myös siihen, että mitään erityistä "suomalaista kristillisyyttä" ei ole olemassakaan. Tosiasiassa on olemassa vain jokaisen henkilökohtainen kristillisyys. Toki kristittyjen yhteisöissä on tapoja, kirjoitettuja ja kirjoittamattomia, ääneen sanottuja ja sanomattomia sääntöjä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että se kristillisyys joko on tai ei ole jokaisessa henkilökohtaisesti. Muun ns. kristillisen tapakulttuurin kanssa voi olla samaa tai eri mieltä, voi lähteä mukaan ja noudattaa perinnäissäännöksiä tai olla noudattamatta.
Omasta mielestäni ainakaan menneitä vuosikymmeniä ei pidä lähteä matkimalla matkimaan.
no vanhaleili on jäänyt juoksuhautaansa puupaukkuja paukuttelemaan ja on vanhassa viinissä, pyörryksissä.
Muttei sinun aikana kuitenkaan Lutterin kapakkalauluihin sanoitettuja lauluja laulettu,. voe voe, kun ne olisi ollut poekoo ja sahalla kun vielä jousta heluttaen, olisi vingutettu sävleltä siinä sitten oekeeta virttä olis laalettu.
mutta aika käy etteeenpäen, ja ei se vanhaviinileili kestä uutta - eli älä aloittaja valita ja etsi - että minä uskonto on ainut poekoo, ei tämä nykyaika.
eli kaksi vanhaa tukkijätkää---- ei ne tämänpäivän nuoret pysy, ei ne nuoret- ei ne- noret- pysy vuottakaan.
pureskele vain mälliäsi tukillasi ja anna nuorten tuoda uutta -
ei se tämänpäivän elämä syty teitin hautajaisvirsistä.
https://www.youtube.com/watch?v=nYfPzOCEUss