Olen taas juhamnuksen kotona lasten kanssa. Mies on töissä joka juhannus eräillä festareille. Avioliittomme on kestänyt kohta jo liki 20 vuotta ja lähes aina juhannuksena tämä tunne tulee. Tiedän, että kaikki eivät petä. Enhän minäkän niin tee. Eikä mieheni ole koskaan pettänyt luottamustani, tai ainakaan jäänyt kiinni. Nyt en saa unta ja mietin käyväni varmuuden vuoksi tyyliin sukupuolitautitestissä. Järki sanoo, että tämä kumpuaa nyt omasta epävarmuudesta ja mun ei ole mitään järkeä tästä hänelle edes mainita. Itse ainakin loukkaantuisin turhista syytöksistä. Järki myös sanoo, ettei toinen olisi olkut kanssani liki puolta elämästään, jos ei rakastaisi ja olisi sitoutunut minuun. Mutta mitäpä tässä nyt teen, mieli vaan lähtee laukalle ja festarit kestää vielä sunnuntaihin asti. Terapia ei siis tähän hätään taida olla vaihtoehto.
Haluan luottaa, mutta tosinaan iskee epäilyksen peikko
Anonyymi
9844
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No onkos merkkejä, eli syytä olla huolissaan?
Ei ole. Ei niin mitään. Paitsi hän on siellä ja se mitä siellä tapahtuu, voisi jäädä sinne. Enempi kai olen huolissani näistä omista ajatuksistani. Että jossain vaiheessa menen ja teen jotain typerää. Esimerkiksi laitan viestiä tai sanoa möläytän ajatukseni ääneen hänen kotiin palattuaan. En ole reilu. Onnellinen lintu ei pois lennä, eikä ole lentänytkään. Joten kaikenhan pitäisi olla kunnossa.
Minä olen niin luulotautinen, että luultavasti olen ollu yhtenä entisistä elämistäni keisari Nero. Olen ollu myös varmaan Stalin ja Hitler. Samanlaisia hermokohtauksia saan kun Hitler ja olen aatteellisesti antisemiitti.
Tässä tilassa alan olla minäkin, se on paha tämä luulotauti. Ja kun se tuntuu todellisuuttakin todellisemmalle. Kohta alan uskomaan kuvitelleeni koko miehen, kodin ja lapsetkin.
Näen itseni jo ajamassa lasten kanssa festareille, heittäväni liikkuvasta autosta tunkin mieheni majoitukseen/työpisteelle ja karjuvani "Pidä tunkkis! S**tana!".
Minun reaktioni on samantyyppisiä
minulla toistakymmentä vuotta kestänyt liitto,en olisi ikinä uskonut ,että pettää mutta näin teki
jälkikäteen ymmärsin monta asiaa joita olin miettinyt
mies pystyy erottelemaan rakkauden ja seksin toisistaan eli kun rakastaa sinua voi aivan ilman tunnontuskia harrastaa seksiä jonkun kanssa( EI toki kaikki miehet)
mieti mikä tuon epäilyksesi on herättänyt ei se tyhjästä tule
Jos ootkin kuin rydman
Väkivaltainen ja manipuloiva
Vainoaminen on samaa
Hmm..tätä juuri mietin. Mies tietää, että minua ei petetä kuin kerran. Alusta asti olen tehnyt selväksi, että sitä minulta ei anteeksi saa. Toki samoilla linjoilla hänkin. Se tässä ihmetyttää, että sosiaaliseenmediaan kyllä teki päivityksen, muttei minulle voinut esim viestiä laittaa. Meillä kuitenkin aina tapana laittaa edes yksi viesti päivässä kun olemme työreisuillamme tms.