kaduttaako

Ei tietenkään eihän muuten jättäisi.

Katuu, mutta uudelleen yrityksen jälkeen ihmettelee miksi piti yrittää uudelleen kavereina on kivempaa kuin suhteessa. Suhde on yleensä yhdellä kerralla kokeiltu ( puhutaan useamman vuoden jutuista)

Aivan varmasti toisinaan joitain jättäjiä kaduttaakin, ei se elämä ole pelkkää riemumarssia kenellekään. Jos jätetyssä ei ollut isompaa puutetta, vaan jättäminen tapahtui enemmän elämäntilanteen tai vaikka kokeilunhalun vuoksi, niin en ihmettelisi, jos jotakuta jättäjää voisi joskus kaduttaakin.

Kyllä joskus miettii miksi!

Ei kaduta, koska tilanne oli silloin sellainen ettei muuta mahdollisuutta ollut.

Varmasti monikin katuu. Eivät ihmiset aina mieti tekemisiään loppuun saakka. Hetkellisesti luultavasti katuu jossain kohtaa valtaosa. Ei varsinkaan pidemmästä suhteesta lähteminen ole aina helppoa lähtijällekään ja heikkoja hetkiä tulee.

Itse en kadu, enkä menisi ikinä takaisin. Vaan silti, kyllä se yli kymmene vuoden parisuhteesta lähteminen silloin aluksi sattui. Toinen oli ollut niin iso osa elämää niin pitkään, että hänen poissaoloonsa vei aikaa tottua. Niissä hetkissä kuitenkin auttoi tieto siitä, että ero oli se ainoa järkevä ratkaisu.

Harvemmin kuin jätetty.

En todellakaan kadu!!

Minä kadun. En ole kenenkään kanssa tuntenut niin hulluja tunnemyrskyjä mitä hänen kanssaan tunsin elämässäni. Kun näin hänet kävelemässä luokseni niin sydän meinasi pysähtyä silkasta onnesta.
Hänen kanssa en myöskään "päässyt" seurustelemaan puhtaalta pöydältä. Parisuhteessa ollaan molemmat vieläkin. Aina jot.ollut tiellä.
Tämä ikävä raastaa vieläkin ja hän on mielessäni joka ikinen päivä.
Ps. Olet ihanin nainen maan päällä.

Katuu. Mä olen jättänyt miehiä sen takia, että ei ole asiat sujuneet, ollut riitaa tms. Jälkikäteen kun on tajunnut ratkaisun riitaan on kaduttanut. Toisaalta ei sitä tiedä osaisiko asioita hoitaa sen paremmin, mutta usein syy ei ole se, ettei välitä

Ei kadu. Ei ole mitään kaduttavaa. Piste.

En kadu. Tietäkää tämä.saitte mitä ansaitsitte.💩

Minua harmittaa. Mutta joskus haluaa säästää sen aloitteen tehneen ihmisen siltä älyttömältä asialta mitä elämä on ollut!

Ensin otti sitten jätti.

Katuu lähes aina. Ei se vaihtamalla parane. Vanha on taatusti parempi, ja se siinä kaduttaa.

Jos on ollut nuoresta asti vaikkapa 30 vuotta toisen kanssa, niin voi olla, että tuntuu kuin jättäisi vanhempansa. Toinen on tuttu kuin äiti ja isä, ollut "aina" siinä. Tietää, että on itsenäistyttävä, vaika samalla se on ihan hirveää. Osanneko selittää.

Kaduttaa.
Ihastuin toiseen, salaa. Rakastuin. Jäin kiinni. Erottiin.
Alkoi uusi elämä. Muutaman vuoden kuluttua huomasin, että vikatikki. Haaveilin Häneetä, mitä olisi ja olisi ollut. Mies, salamarakkauteni, solvasi, haukkui hakkasi. Otin lapset ja meni Hänen ovelleen, tottakai olin selvittänyt osoitteen. Olin tyrmistynyt kun sanoi, että tämän kynnyksen yli et ole tervetullut. Et sen jälkeen mitä olit tehnyt.
Lapset itkivät. Menin äidilleni, sitten kotiin. Tapeltiin, sovittiin tuhannennen kerran.
Näin Hänet toisen naisen kanssa. Voi miten rakastuneilta he näyttivätkään. Olin katkera, kateellinen, tuossa piti olla minä ja Hän.
Äiti kertoi, että Hän oli saanut lapsen ja mennyt naimisiin. Minä kituutin p_skassa liitossani. Lähetin Hänelle lahjan, työpaikalle. Se palautettiin postitse äidilleni, kun Hän ei tiennyt osoitettani. Teksti oli häijyä luettavaa, toki siitä itseni tunnistin. Nyt, 16 vuotta myöhemmin Hän on kuollut. Hänen naisensa ja lapsensa saivat jotakin, joka olisi voinut olla minun. Ilman nyrkin iskuja, haukkuja, piinaa ja pahaa mieltä.
Uskaltaisinko erota?

Katuu, et miksi ei voinu aiemmin jo jättää.

Meillä kaikilla on luurankoja joiden vuoksi on parempi antaa pakit ennenkuin aletaan mihinkään toimintaan.

Eräs ihminen sanoi minulle että rehellinen ihminen kärsii. Mutta kyllä totuutta on katsottava myös silmiin

Voi kaduttaa jos syy jättämiseen on ollu muu syy kuin rakkauden loppuminen.Esimerkiksi suojellakseen toista tai jättäjä kokee itsensä riittämättömäksi.Sellanen se rakkaus on .

Ei. Jättäjä on monesti joutunut jättämään ns. Pakosta,koska oman hyvänvointinsa kannalta ,se on ollut välttämätöntä. Ja se jättäminen on ollut rohkeutta ja parhainta mahdollista itsellesi ja lähimmäisillesi. Miksi sitä pitäisi katua?

En kadu. En niistä yhtäkään. Olen vahva j tiedän että tein just oikein.

Siitä tiedä, mut miks hitos niiden pitää alkaa piinaamaan jollai näkemis- ja uudelleenyrityspyynnöillä jälkikäteen? Tosin se niiden järkytys ku ne tajuu et jätettyä ei vois enää vähempää kiinnostaa on överi koominen.

Miks sen pitäs katua eikö jättäjän yleensä pitäs ymmärtää että jättämiseen oli hyvä syy

Olisi hyvä kertoa se syy.

Väittäisin, että naisia ei kaduta.

Heillä on erilainen tuo pääkoppa ja en tunne yhtään naista, jota kaduttaisi.

Miehillä katumus on vahvempana

Katuu ja ihan hemmetisti..

En ole katunut kun olen itse jättänyt, koska tiedän että erolle on ollut järkevä syy ja olen aina harkinnut eroa ennen lopullista päätöstä. Minut on myös jätetty. Pari kertaa jättäjä on katunut sitä ja ottanut myöhemmin yhteyttä ja halunnut tavata. Itse en ole lähtenyt lämmittelemään vanhaa suhdetta.. Siihen pitäisi saada erittäin hyvä syy. Kerran ero johtui jättäjän ihastumisesta toiseen, joka selvisi minulle vasta eron jälkeen. Koin silloin lähinnä loukkaavana kun jättäjä kaipaili minua takaisin kuukausien jälkeen vaikka tapaili edelleen sitä toista.

Olen huomannut että eniten jättäminen kaduttaa niitä jotka ovat jättäneet hyvän kumppanin koska ovat rakastuneet toiseen, myöhemmin ovat arjessa tajunneet ettei uusi suhde olekaan sitä mitä kuvitteli.. vaan vanhassa oli moni asia paremmin.

EI KADU!💩

Ei ole koskaan kaduttanut.

Joskus saattaa käydä niin että jättäjällä on muut syyt jättä kun tunteet… tällöin saattaa jäädä tunnekoukkuun ja itsesyytöksiin vuosiksi…

En kadu. Kaikki miehet olen jättänyt enkä kadu yhtäkään. 💩

Varmasti joskus katuu. Ei 'uusi elämä' aina tarjoa vain shampanjaa ja vaahtokarkkeja.

Itse olen ollut surullinen ja ehkä vähän katunutkin edellisen suhteen päättymistä. Olin se, joka jätti, ja naiseni olisi halunnut jatkaa. Kumppanini oli kiltti, kaunis, ja seksi hänen kanssaan oli super ihanaa ja tunnokasta. Monia syitä katua...

Mutta toisaalta, eroaminen silloin oli minulle ainoa kestävä ja eettisesti oikea ratkaisu. Olen tehnyt asian kanssa töitä viisi vuotta ja siksi olen päässyt elämässä eteenpäin.

Siis: Muistelkaa hyvällä, ja antakaa aikaa itsellenne.