Edilexissä oikeustieteen professori näkyy nyt kirjoittaneen tekstin, jossa väitetään:
"Ahvenanmaan osalta on vuorostaan huomioitava, että Ahvenanmaa on demilitarisoitu eli se on kansainvälisten sopimusten (Pariisi 1856 ja Geneve 1921) mukaisesti aseeton. Suomella on velvollisuus puolustaa sitä, mutta joukkoja ja aseita siellä ei saa rauhan aikana olla. Aseetonta vyöhykettä valvoo Venäjä. Tämä on perua talvisodan rauhansopimuksesta (1940), jossa valvonta jäi kahdenvälisellä valtiosopimuksella Neuvostoliiton huoleksi ja valtiosopimus on voimassa Venäjän kanssa – edelleen. Käytännössä valvontaa tekee Venäjän Ahvenanmaan konsulaatti. Ahvenanmaa on Suomen maakunta ja jos Suomi liittyy Natoon, on hieman ongelmallista, jos yhtä Suomen maakuntaa valvoo Venäjä. Jotta tilanteesta päästäisiin eroon, olisi vähintäänkin Geneven vuoden 1921 rauhansopimus neuvoteltava uudelleen."
https://www.edilex.fi/uutiset/75161
Minulle oli uusia asia, että Suomi olisi solminut vuonna 1921 rauhansopimuksen. Kyllähän kiistaa Ruotsin kanssa oli, kun Ruotsi ei halunnut päästää Suomea Kansainliiton jäseneksi, ellei Ahvenanmaan kysymystä ensin ratkaista, mutta ei kiista nyt sentään aseelliseksi muuttunut, eikä mitään rauhansopimusta tästä asiasta solmittu. Tuorein Suomen allekirjoittama Ahvenanmaan demilitarisointisopimus eli vuoden 1940 Moskovan sopimus, jossa demilitarisointivaatimus ei rajoittunut edes pelkkään sota-ajan ulkopuoliseen aikaan toisin kuin Geneven sopimuksesssa ja joka ei Geneven sopimuksesta poiketen sisältänyt myöskään neutralisointivaatimusta, oli sen sijaan rauhansopimuksen yhteydessä neuvoteltu sopimus.
Geneven sopimus saattaa kyllä menettää merkityksensäkin, jos Suomi ja Ruotsi liittyy Natoon, koska Naton jäsenmaat ovat sen jälkeen aika pitkälti Geneven sopimuksen allekirjoittajamaat. Venäjähän ei ole sitä Moskovan sopimuksen kanssa ristiriidassa olevaa sopimusta koskaan allekirjoittanut, jonka virallinen valvoja on sopimuksen mukaan yhä Kansainliitto (joka lakkautettiin vuonna 1946).
"Ahvenanmaan osalta on vuorostaan huomioitava, että Ahvenanmaa on demilitarisoitu eli se on kansainvälisten sopimusten (Pariisi 1856 ja Geneve 1921) mukaisesti aseeton. Suomella on velvollisuus puolustaa sitä, mutta joukkoja ja aseita siellä ei saa rauhan aikana olla. Aseetonta vyöhykettä valvoo Venäjä. Tämä on perua talvisodan rauhansopimuksesta (1940), jossa valvonta jäi kahdenvälisellä valtiosopimuksella Neuvostoliiton huoleksi ja valtiosopimus on voimassa Venäjän kanssa – edelleen. Käytännössä valvontaa tekee Venäjän Ahvenanmaan konsulaatti. Ahvenanmaa on Suomen maakunta ja jos Suomi liittyy Natoon, on hieman ongelmallista, jos yhtä Suomen maakuntaa valvoo Venäjä. Jotta tilanteesta päästäisiin eroon, olisi vähintäänkin Geneven vuoden 1921 rauhansopimus neuvoteltava uudelleen."
https://www.edilex.fi/uutiset/75161
Minulle oli uusia asia, että Suomi olisi solminut vuonna 1921 rauhansopimuksen. Kyllähän kiistaa Ruotsin kanssa oli, kun Ruotsi ei halunnut päästää Suomea Kansainliiton jäseneksi, ellei Ahvenanmaan kysymystä ensin ratkaista, mutta ei kiista nyt sentään aseelliseksi muuttunut, eikä mitään rauhansopimusta tästä asiasta solmittu. Tuorein Suomen allekirjoittama Ahvenanmaan demilitarisointisopimus eli vuoden 1940 Moskovan sopimus, jossa demilitarisointivaatimus ei rajoittunut edes pelkkään sota-ajan ulkopuoliseen aikaan toisin kuin Geneven sopimuksesssa ja joka ei Geneven sopimuksesta poiketen sisältänyt myöskään neutralisointivaatimusta, oli sen sijaan rauhansopimuksen yhteydessä neuvoteltu sopimus.
Geneven sopimus saattaa kyllä menettää merkityksensäkin, jos Suomi ja Ruotsi liittyy Natoon, koska Naton jäsenmaat ovat sen jälkeen aika pitkälti Geneven sopimuksen allekirjoittajamaat. Venäjähän ei ole sitä Moskovan sopimuksen kanssa ristiriidassa olevaa sopimusta koskaan allekirjoittanut, jonka virallinen valvoja on sopimuksen mukaan yhä Kansainliitto (joka lakkautettiin vuonna 1946).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.