Göteborgissa mm. karaokea järjestänyt Souvarit lopettaa toimintansa. Kuulemma pandemian aikana on tullut todellinen jäsenkato, eikä raha enää riitä tilavuokriin ynnä muihin kuluihin. Ihmisten määrä oli vähentynyt jo ennen pandemiaa, mutta nyt pandemian aikana on tultu mahdottoman eteen. Myös suomenkielisten radiolähetysten määrä on vähentymässä ja todennäköisesti vähenee entisestään lähivuosina.
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Mitä ajatuksia tämä herättää?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikkiko ne kuolivat coronaan?
Ruotsinsuomalaisuus kuolee pois. Suomenkielisiä on koko ajan vähemmän ja vähemmän, niin ei ole enää kuuntelijoita samassa mittakaavassa lähetyksille kuin aiemmin.
En ole koskaan tutustunut Souvarit toimintaan, eikä se taida olla kovin tunnettu Göteborgin ulkopuolella ruotsinsuomalaisten keskuudessa.
Pandemia valitettavasti tuhosi Ruotsissa monen Suomi-Seura järjestön aktiviteetit.
Keski-ikäkin jäsenien keskuudessa taitaa olla jo pitkälti yli 70 vuotta ja kun ei ollut mahdollisuutta kokoontua millään lailla niin ei sitten halua maksaa jäsenmaksuja.
En tiedä jos jäljellä olevat Suomi-Seurat voisivat vaikka lähettää entisille jäsenille kyselyn jos he haluaisivat uudelleen osallistua toimintaan. Näinhän sitten saa myös selville jos jäsen on poistunut ajasta ikuisuuteen pandemian aikana.
Ihan totta. Olen pitkäaikainen Suomi-kerhon kulkija. Kun korona tuli, meiltäkin meni kerhot pois. Muutaman tuttavan kanssa kävimme kävelyllä yhdessä sekä kahvilla pahimman tautiajan jälkeen. Meidän aktiivisista Suomi-kerholaisista muutamat menehtyivät koronaan. Yhden kuulin muuttaneen Espanjaan. Vanhimman polven kerholaisista osa on siirtynyt hoivakoteihin tai ovat muuten vain liian huonosti liikkuvia nykyään käydäkseen kerhossa tai tansseissa. Muutamat meistä muutti Suomeen. Tulin Suomeen jo syksyllä 2020, kun oli ollut niin raskas alkuvuosi pandemian vuoksi. Sitä ennenkin olin miettinyt muuttoa kaupungista pienempään paikkaan ja nyt sitten oli sen aika. Muutin Suomeen noin 10 000 asukkaan pikkukaupunkiin, jossa on hyvin rauhallista ja siistiä. Melkein kaikki mitä tarvitsen löytyy kävelymatkan päästä. Suomi-kerho ja ruotsinsuomalaiset ystävät olivat minulle aiemmin henkireikä. Nyt elämäni Suomessa on kokonaan suomenkielistä ja tekemistä riittää. Aikoinaan oli Ruotsissa mukavaa, mutta ilman ruotsinkielistä yhteisöä seinät alkoivat heti kaatua päälle. Osittain se johtui siitä kaupungista ja melusta, joka oli alkanut rassata hermoja. Siellä väkimäärä vain kasvoi kasvamistaan. Nuoria kun olivat ne uudet tulijat, niin rellestivät usein. Tunsin Suomi-kerhon puolesta huonoa omaatuntoa lähdöstäni, mutta minulle tuli ihan pakottava tarve muuttaa pois. Toivon kaikkea hyvää muille ruotsinsuomalaisille sekä niille kaikille kerhoille siellä.