Valkoinen tiilitalo Savossa. Pihassa lunta, eteisessä lämmintä. Kahvi alkaa ropista.
Keittiön pöydän ääressä istuvat Emma, 28, ja Ilpo, 32, haluavat saada lapsia. Emma ei ole kuitenkaan tullut raskaaksi.
Lapsettomuus ei ole mielessä joka ikinen päivä, nuoripari kertoo.
– Se on vähän kuin virtaus jään pinnan alla. Siellä se kulkee, välillä läikähtää esiin, Ilpo kuvailee.
Emma ja Ilpo eivät halua esiintyä tässä jutussa koko nimellään, koska julkisuus voisi pienellä paikkakunnalla vaikeuttaa heidän työtään lasten parissa.
Nuoripari on yrittänyt lasta reilut puolitoista vuotta. Hedelmällisyyttä aletaan yleensä tutkia vasta sen jälkeen, kun pari on yrittänyt vuoden verran raskautta.
Ehkäisyn poisjättämisen jälkeen raskaus alkaa neljällä parilla viidestä vuoden kuluessa.
– Minähän aloitin googlaamisen varmaan heti, kun ei tärpännyt, Emma virnistää.
Google ei kuitenkaan antanut vastauksia. Edessä oli sarja lääkärikäyntejä.
Suomessa on yhä enemmän Emman ja Ilpon kaltaisia pariskuntia. Noin joka viidennellä pariskunnalla on jossain vaiheessa elämää vaikeuksia saada lapsi.
Viime vuonna aloitettiin liki 13 000 hedelmöityshoitoa. Näistä hoidoista alkunsa saaneiden lasten määrä on kasvanut runsaalla kolmanneksella vuosituhannen alusta.
Pysyvästi lapsettomaksi jää nykyään noin viisi prosenttia kaikista jälkikasvua haluavista.
Nämä luvut saattavat kasvaa roimasti tulevina vuosikymmeninä, mikäli hedelmällisyys jatkaa nykyistä laskuaan.
2040-luvulla suurin osa pareista voi joutua turvautumaan lapsettomuushoitoihin, arvioi kansanterveyden professori Shanna Swan kirjassaan Count Down.
New Yorkissa Mount Sinain lääketieteellisessä korkeakoulussa työskentelevä Swan on yksi maailman tunnetuimmista lapsettomuuden tutkijoista.
Hänen mukaansa käynnissä on alati paheneva lisääntymiskriisi, joka voi pahimmillaan uhata koko ihmiskunnan tulevaisuutta.
Onko Handmaid's Tale -tv-sarjan kuvailema dystopia siis jo nurkan takana?
Ehkei sentään. Julma valtio päättämässä, kuka on oikeutettu lapseen ja kuka ei, on vielä kaukaista sepitettä, Swan arvioi kirjassaan.
Mutta jotain on kyllä muuttumassa. Julkisella puolella lapsettomuushoitoihin on jo nyt pääkaupunkiseudulla pitkän jonot – ja ne vain pitenevät.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Keittiön pöydän ääressä istuvat Emma, 28, ja Ilpo, 32, haluavat saada lapsia. Emma ei ole kuitenkaan tullut raskaaksi.
Lapsettomuus ei ole mielessä joka ikinen päivä, nuoripari kertoo.
– Se on vähän kuin virtaus jään pinnan alla. Siellä se kulkee, välillä läikähtää esiin, Ilpo kuvailee.
Emma ja Ilpo eivät halua esiintyä tässä jutussa koko nimellään, koska julkisuus voisi pienellä paikkakunnalla vaikeuttaa heidän työtään lasten parissa.
Nuoripari on yrittänyt lasta reilut puolitoista vuotta. Hedelmällisyyttä aletaan yleensä tutkia vasta sen jälkeen, kun pari on yrittänyt vuoden verran raskautta.
Ehkäisyn poisjättämisen jälkeen raskaus alkaa neljällä parilla viidestä vuoden kuluessa.
– Minähän aloitin googlaamisen varmaan heti, kun ei tärpännyt, Emma virnistää.
Google ei kuitenkaan antanut vastauksia. Edessä oli sarja lääkärikäyntejä.
Suomessa on yhä enemmän Emman ja Ilpon kaltaisia pariskuntia. Noin joka viidennellä pariskunnalla on jossain vaiheessa elämää vaikeuksia saada lapsi.
Viime vuonna aloitettiin liki 13 000 hedelmöityshoitoa. Näistä hoidoista alkunsa saaneiden lasten määrä on kasvanut runsaalla kolmanneksella vuosituhannen alusta.
Pysyvästi lapsettomaksi jää nykyään noin viisi prosenttia kaikista jälkikasvua haluavista.
Nämä luvut saattavat kasvaa roimasti tulevina vuosikymmeninä, mikäli hedelmällisyys jatkaa nykyistä laskuaan.
2040-luvulla suurin osa pareista voi joutua turvautumaan lapsettomuushoitoihin, arvioi kansanterveyden professori Shanna Swan kirjassaan Count Down.
New Yorkissa Mount Sinain lääketieteellisessä korkeakoulussa työskentelevä Swan on yksi maailman tunnetuimmista lapsettomuuden tutkijoista.
Hänen mukaansa käynnissä on alati paheneva lisääntymiskriisi, joka voi pahimmillaan uhata koko ihmiskunnan tulevaisuutta.
Onko Handmaid's Tale -tv-sarjan kuvailema dystopia siis jo nurkan takana?
Ehkei sentään. Julma valtio päättämässä, kuka on oikeutettu lapseen ja kuka ei, on vielä kaukaista sepitettä, Swan arvioi kirjassaan.
Mutta jotain on kyllä muuttumassa. Julkisella puolella lapsettomuushoitoihin on jo nyt pääkaupunkiseudulla pitkän jonot – ja ne vain pitenevät.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikä estää otaa siihen kasvatti lapsen. Helpompi Suomessa saada kasvatti lapsi kuin adoptiolapsi.
Mikä ero niillä on?