Kihdistä liikkuu ihan "virallisillakin" sivustoilla paljon huonosti perusteltua ohjeistusta. Kihdissähän on kyse puriinista ja sen hajoamisesta. Yleinen ohje on, että vältä kalan ja kanan nahkaa, sisäelimiä, olutta ja äyriäisiä (joihin luetaan simpukat). Jotkut listaavat kiellettyjen / vältettävien listalle vielä palkokasvit, riistan ja sienet.
Mutta missä on faktat siitä miten paljon puriinia kukin elintarvike sisältää?
Löysin englanninkielisen listauksen, joka osaltaan käy yksiin yleisesti toisteltujen ohjeiden kanssa ja osaltaan ei. Kalan nahka, maksa, kateenkorva ja hiiva ovat pahasta (yli 500 mg puriinia per 100g) ja pähkinät ja hedelmät hyvästä (<100mg). Mutta sitten simpukat, hummeri ja katkarapu ovat puriinipitoisuudeltaan 120-150 mg/100g, kun porsaanliha on 160mg ja lohi 170mg. Miksi siis äyriäisiä pitäisi välttää eikä lohta? Oma lukunsa on palkokasvit joiden puriinipitoisuus on korkeahko kun on kyse kuivatuista elintarvikkeista, mutta niissähän on kaikkea enemmän, kun vettä on vähemmän. Soijan (kuivatun) pitoisuus 190mg ei ole paljon kun ottaa huomioon että siinä ei ole vettä toisin kuin vaikka tuoreessa lihassa/kalassa. Vastaavasti kuivattu herkkusieni on "paha" (480mg), mutta tuore onkin "hyvä" (58mg) ja ero johtuu vain veden määrästä.
Ruokavalio on oikea tapa hoitaa kaikkia vaivoja, joita niin voidaan hoitaa, mutta ruokavaliota ei pitäisi rajoittaa yhtään enempää kuin on tarpeellista. Onko siis missään "virallista" mitattua puriinipitoisuuslistausta, mihin kihtiruokavaliota koskevat ohjeet perustuu.
Tuo esimerkkilizta löytyy googlaamalla "purine table informaytion elevate health".
Mutta missä on faktat siitä miten paljon puriinia kukin elintarvike sisältää?
Löysin englanninkielisen listauksen, joka osaltaan käy yksiin yleisesti toisteltujen ohjeiden kanssa ja osaltaan ei. Kalan nahka, maksa, kateenkorva ja hiiva ovat pahasta (yli 500 mg puriinia per 100g) ja pähkinät ja hedelmät hyvästä (<100mg). Mutta sitten simpukat, hummeri ja katkarapu ovat puriinipitoisuudeltaan 120-150 mg/100g, kun porsaanliha on 160mg ja lohi 170mg. Miksi siis äyriäisiä pitäisi välttää eikä lohta? Oma lukunsa on palkokasvit joiden puriinipitoisuus on korkeahko kun on kyse kuivatuista elintarvikkeista, mutta niissähän on kaikkea enemmän, kun vettä on vähemmän. Soijan (kuivatun) pitoisuus 190mg ei ole paljon kun ottaa huomioon että siinä ei ole vettä toisin kuin vaikka tuoreessa lihassa/kalassa. Vastaavasti kuivattu herkkusieni on "paha" (480mg), mutta tuore onkin "hyvä" (58mg) ja ero johtuu vain veden määrästä.
Ruokavalio on oikea tapa hoitaa kaikkia vaivoja, joita niin voidaan hoitaa, mutta ruokavaliota ei pitäisi rajoittaa yhtään enempää kuin on tarpeellista. Onko siis missään "virallista" mitattua puriinipitoisuuslistausta, mihin kihtiruokavaliota koskevat ohjeet perustuu.
Tuo esimerkkilizta löytyy googlaamalla "purine table informaytion elevate health".
Vastaukset 3
Vanhimmat
Riippuu varmaan siitäkin, mikä kihdin on aiheuttanut.
Vuosia sitten sain yhden leikkauksen jälkeen nesteenpoistolääkkeen väliaikaiseen käyttöön.
Lääke aiheutti minulle kihdin, ja jo heti neuvottiin ruokavaliota.
Kun lääkitys tuli päätökseen, ei kihti ole sen jälkeen vaivannut koskaan.
Edelleenkään, vaikka nytkin käytän pientä annosta nesteenpoistolääkettä, ei ole kihti alkanut vaivata uudelleen.
Vuosia olen syönyt myös niitä aineksia, joista kihdin aikaan varoiteltiin.
Ohjeita ja neuvoja on toki hyvä tutkia, mutta kyllä itsekin oppii ajan myötä välttelemään sellaisia ruoka-aineita, jotka eivät jostain syystä itselle sovi.
Lääkkeet ja niiden sivuvaikutukset on eri asia, mutta se mitä minä kaipasin on faktoja joihin tuo "virallinrn" kihtiruokavalio perustuu. Kihdissä on hankala soveltaa yritys ja erehdys - metodia, kun kihtikohtaus on pitkän ajan uraatin kumuloitumisen tulos.
Ruokavalioissa on näköjään samansuuntainen keskustelu:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18603239/kihtiruokavalioon-luotettavia-ohjeita