Törsäke liikuntakyvyttömänä vetää pirtin nurkassa tukia velipojan pitäessä maataloustuilla tuettua sikalaa tai maitotilaa. Kainuussa tuottaa perunaa ison osan suvusta ollessa Ilmari Kiannon kuvaamassa 'hermotaudissa' eli pohjoisen epilepsiassa. Kannattaako tällaista geneettisenpullonkaulan sotkua tukea muulta Suomelta otetuilla maataloustuilla?
MS-tautia väkimäärään suhteutettuna eniten Etelä-Pohjanmaalla
Anonyymi
12243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Maatilahan sen tuen saa ja siinä voi olla vaikka kuinka suuri maatilayhtymä.
Törsäkehän lypsää sairasta veljeään samalla tavalla kuin kirkkoa. Seurakuntien hakkuiden avulla törsille hyvät rahat mettistä antavat sahat pysyvät pystyssä. Sahat saisivat puolta halvemmalla puunsa Ruotsista vahvan euron takia, mutta seurakunta kuittaa hakkuilla nippa nappa menetykset. Törsäke toimii samalla tavalla muka sairaan veljensä edunvalvojana, vaikka syöttää sille ruispuuroa ja pakottaa ämmänsä vaihtamaan kerran kuussa veljensä kalsarit itse sikaillen veljensä hoitoon annetuilla rahoilla yöjalassa kylän raitilla.
”Varsinaissuomalaisilla korkea riski sairastua MS-tautiin – sairauden esiintyvyys noussut tasaisesti koko Suomessa.”
https://www.ts.fi/uutiset/5481251/Varsinaissuomalaisilla korkea riski sairastua MStautiin sairauden esiintyvyys noussut tasaisesti koko Suomessa
Törsäke ei voi taistella geenejä vastaan, vaikka kuin rosvoaisi. Hedelmätön lukuisien sairauksien kalvama sen koko suvusta tulee viimeistään 2090.
Yleensä MS-tauti on merkki sisäsiittoisuudesta.
Ai missäs tutkimuksessa niin on todettu.
” MS-taudin aiheuttavia tekijöitä ei vieläkään tunneta kunnolla erittäin runsaasta tutkimustyöstä huolimatta. Sen katsotaan syntyvän monen tekijän yhteisvaikutuksena. Perintötekijöiden ohella vaikuttavat myös ympäristötekijät. Arvellaan, että jotkut lapsuudessa sairastetut virusinfektiot olisivat mukana laukaisemassa sairastumisen myöhemmällä iällä. Tällainen on esimerkiksi Epstein–Barrin virus, joka aiheuttaa mononukleoosin. Lisäksi uskotaan, että auringonvalon vähyys ja siitä johtuva D-vitamiinin vähäinen saanti talviaikaan vaikuttavat, koska tautia on enemmän pohjoisilla leveysasteilla.”
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00048
Mistäs luulet se geenivirheen syntyneen. Huvittavaa miten näissä tukijussien kylissä on keskimäärin 10 000 asukasta ja viisi sukunimeä. Helsingistä ei samasta kerrostalosta löydä koko rapun täyreltä Virtasia, Haapaloita ja Heikkisiä; Juntusista puhumattakaan.
Esko Aho kohtasi vielä terveysveroja ehdotella muille.
Mäkelä on Suomen viidenneksi yleisin sukunimi. Todennäköisesti Mäkelän talossa jalostettiin Pohjanmaalla kovaa eräkävijöitä jotka levittivät lopulta tätä MS-tautia ympäri Suomea. Onhan Suomessa Cohenin-tautia Välimereltä tulleen siirtolaisuuden takia. Kyllä törsän pitäs saara enemmän maataloustuilla diversiteettiä geenipooliin.
”Mistäs luulet se geenivirheen syntyneen.”
En tiedä kun lääketiekään ei tiedä. Sinulla on varmaan tieteellisiä tutkimustuloksia, oten kerro meille.
Tuossa muutamia erveluja taudin synnystä.
” MS-tauti yleistyi myös 1900-luvun alussa. On arveltu, että se saattoi liittyä teollisen vallankumouksen aiheuttamiin muutoksiin ympäristössä, elintavoissa tai terveydenhuollossa. Teollinen vallankumous johti esimerkiksi naisten lapsiluvun vähenemiseen, ja naisen riski sairastua MS-tautiin pienenee jokaisen synnytyksen myötä.
MS-tautia esiintyy sitä enemmän, mitä kauempana päiväntasaajasta maa sijaitsee. Tämä selittyy osaksi sillä, että MS-tautia esiintyy alueilla, joilla auringon valon määrä on matala ja D-vitamiinin saanti sen vuoksi vähäisempää, sillä veren korkeiden D-vitamiinitasojen on havaittu vähentävän sairastumisriskiä. Pohjoiseurooppalaisilla on lisäksi enemmän perinnöllistä alttiutta sairastua MS-tautiin kuin intiaaneilla, inuiiteilla, tummaihoisilla afrikkalaisilla sekä varsin eristyneillä ryhmillä kuten hutteriiteilla..
Wikipedia.
Niinpä niin. Ja sama syy muka Aspergilla? Kyllä se on pieni geenipooli joka niitä tekee. Tukijussien kulttuurissa tämä tuli hyvin esille luovutetussa Karjalassa: Muolaan venäläiset oli omissa oloissa ja Pohjanmaalta Perhosta ja Pedersörestä lähteneet omissa oloissaan Kurkijoen Sorjan tai Sorjon kylässä. Törsäkkeen 'ulkopuolisia' kohtaan tunteman vihan lisäksi törsä on myös 'omien' parissa turvannut suvun vaurauden naamalla tarvittaessa myös serkkunsa. Renkejä pääsi ehkä talollisiksi Wuolijoen fiktiivisissä näytelmissä; oikeassa elämässä ei juuri koskaan trenkistä isäntää naimakaupoilla tullut.
Onko jopa joskus nainnut talon omaa väkeä? Jos vaikka serkkutalon kanssa on ollut riidoissa, ja kahden naapuritalon akat jo varattuina, niin onhan se saattanut rohkaista siskoa ja veljeä 'turvaamaan isiemme perintö' etenkin vuoden 1867 jälkeen.