Hallittu fyysinen rajoittaminen (HFR) tarkoittaa hankalissa asiakastilanteissa käytettävää ryhmätyömenetelmää, jonka avulla voidaan rajoittaa inhimillisin keinoin kontrolloimatonta ja mahdollisesti aggressiivista käyttäytymistä. Menetelmä tuo turvallisuutta työhön ja työympäristöön niin asiakkaille kuin henkilöstölle. Fyysinen rajoittaminen ei ole erillinen tekniikka vaan sen tulisi olla osa yhteisön yleistä toimintatapaa, jossa pyritään koko ajan toimimaan asiakkaan parhaaksi. HFR -hallintatekniikat eivät perustu voimankäyttöön.
Hallitun fyysisen rajoittamisen menetelmä oli alkuun tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa mielenterveys- ja kehitysvammapalveluissa sekä lapsi- ja nuorisopsykiatriassa. Menetelmän käyttöalueet ovat sittemmin laajentuneet kasvatus- ja sosiaalialalle ja nyt sitä sovelletaan peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi myös varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelun laitoshoidon yksiköissä. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajia koulutetaan menetelmän käyttöön. Sitä voidaan soveltaa kaikenikäisille pikkulapsista vanhuksiin.
Tilanteiden ennakointi ja vuorovaikutus tärkeää
HFR-menetelmä perustuu ihmisen kehitystä, kasvua ja mielenterveyttä sekä vuorovaikutusta ja vuorovaikutustilanteita koskevaan teoreettiseen ymmärrykseen. HFR-menetelmässä keskeistä on aggressiotilanteiden hallinta ja oikeaoppisten hallintatekniikoiden soveltaminen tarpeen mukaan. Aggressiotilanteiden hallinnassa painottuu tilanteiden ennakointi ja vuorovaikutus. Fyysinen hallinta ja kiinnipito ovat lähtökohtaisesti äärimmäiset toimintatavat. Niiden opettelu ja oikeanlainen soveltaminen ovat kuitenkin tärkeitä. Jos fyysiseen hallintaan joudutaan turvautumaan, on tilanteen oltava turvallinen sekä kiinnipidettävälle että tilanteeseen osallistuville työntekijöille.
HFR-menetelmän lähtökohtana on, että tilanteessa olisi aina vähintään kaksi työntekijää. Tilanteen läpivieminen onnistuu paremmin useamman työntekijän voimin, koska yksin toimimisessa on riskinsä.
Turvallisuuden näkökulmasta yksilön turvallisuuden arviointi ja siihen liittyvät riskit ovat ensisijaisia. Huomiota kiinnitetään myös työympäristön kehittämiseen. Menetelmää käytetään arvioimaan ympäristön ja mahdollisten tilanteiden riskitekijöitä, kuten henkilökunnan mahdollista provokaatiota hankalissa tilanteissa. Henkilökunnan nähdään olevan keskeisessä asemassa siinä, miten he voivat omalla käyttäytymisellään ehkäistä tilanteiden eskaloitumista.
HFR-koulutus vahvistaa ammattitaitoa
Suomessa toteutettu jo pitkään HFR-koulutuksia erilaisissa työ- ja toimintaympäristöissä. Väkeä on koulutettu mm. kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, hoiva- ja palvelutaloissa sekä lastensuojelun ja vammaispalveluiden yksiköissä.
Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten käsitystä siitä, että erilaisten toimintavaihtoehtojen löytäminen on mahdollista. ”Heti kiinni” -ajattelun ja -toiminnan lopettaminen on mahdollista. Työntekijän oma epävarmuus ruokkii helposti äkkinäisiä ratkaisuja, jolloin tilanteen hallintaan pyritään heti fyysisen kontaktin avulla. Siksi työntekijän on tärkeää opetella kontrolloimaan omaa mieltä ja malttia sekä hallitsemaan fyysisiä oireitaan.
HFR:ssä otetaan huomioon myös henkisen työssä jaksamisen näkökulma: miten kohdata työelämässä edellä kuvattuja tilanteita ja miten tulla sinuiksi niiden kanssa. Tavoitteena on ehkäistä työntekijöiden loppuun palamista. Työntekijän oman itsen hoitaminen ehkäisee kyynistymistä ja mahdollistaa tilanteiden hyvää hallitsemista loppuun asti.
Hallitun fyysisen rajoittamisen menetelmä oli alkuun tarkoitettu käytettäväksi pääasiassa mielenterveys- ja kehitysvammapalveluissa sekä lapsi- ja nuorisopsykiatriassa. Menetelmän käyttöalueet ovat sittemmin laajentuneet kasvatus- ja sosiaalialalle ja nyt sitä sovelletaan peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi myös varhaiskasvatuksessa ja lastensuojelun laitoshoidon yksiköissä. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajia koulutetaan menetelmän käyttöön. Sitä voidaan soveltaa kaikenikäisille pikkulapsista vanhuksiin.
Tilanteiden ennakointi ja vuorovaikutus tärkeää
HFR-menetelmä perustuu ihmisen kehitystä, kasvua ja mielenterveyttä sekä vuorovaikutusta ja vuorovaikutustilanteita koskevaan teoreettiseen ymmärrykseen. HFR-menetelmässä keskeistä on aggressiotilanteiden hallinta ja oikeaoppisten hallintatekniikoiden soveltaminen tarpeen mukaan. Aggressiotilanteiden hallinnassa painottuu tilanteiden ennakointi ja vuorovaikutus. Fyysinen hallinta ja kiinnipito ovat lähtökohtaisesti äärimmäiset toimintatavat. Niiden opettelu ja oikeanlainen soveltaminen ovat kuitenkin tärkeitä. Jos fyysiseen hallintaan joudutaan turvautumaan, on tilanteen oltava turvallinen sekä kiinnipidettävälle että tilanteeseen osallistuville työntekijöille.
HFR-menetelmän lähtökohtana on, että tilanteessa olisi aina vähintään kaksi työntekijää. Tilanteen läpivieminen onnistuu paremmin useamman työntekijän voimin, koska yksin toimimisessa on riskinsä.
Turvallisuuden näkökulmasta yksilön turvallisuuden arviointi ja siihen liittyvät riskit ovat ensisijaisia. Huomiota kiinnitetään myös työympäristön kehittämiseen. Menetelmää käytetään arvioimaan ympäristön ja mahdollisten tilanteiden riskitekijöitä, kuten henkilökunnan mahdollista provokaatiota hankalissa tilanteissa. Henkilökunnan nähdään olevan keskeisessä asemassa siinä, miten he voivat omalla käyttäytymisellään ehkäistä tilanteiden eskaloitumista.
HFR-koulutus vahvistaa ammattitaitoa
Suomessa toteutettu jo pitkään HFR-koulutuksia erilaisissa työ- ja toimintaympäristöissä. Väkeä on koulutettu mm. kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa, hoiva- ja palvelutaloissa sekä lastensuojelun ja vammaispalveluiden yksiköissä.
Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten käsitystä siitä, että erilaisten toimintavaihtoehtojen löytäminen on mahdollista. ”Heti kiinni” -ajattelun ja -toiminnan lopettaminen on mahdollista. Työntekijän oma epävarmuus ruokkii helposti äkkinäisiä ratkaisuja, jolloin tilanteen hallintaan pyritään heti fyysisen kontaktin avulla. Siksi työntekijän on tärkeää opetella kontrolloimaan omaa mieltä ja malttia sekä hallitsemaan fyysisiä oireitaan.
HFR:ssä otetaan huomioon myös henkisen työssä jaksamisen näkökulma: miten kohdata työelämässä edellä kuvattuja tilanteita ja miten tulla sinuiksi niiden kanssa. Tavoitteena on ehkäistä työntekijöiden loppuun palamista. Työntekijän oman itsen hoitaminen ehkäisee kyynistymistä ja mahdollistaa tilanteiden hyvää hallitsemista loppuun asti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.