Alle 18-vuotiaat lukiolaiset voivat tehdä lukion kaikki muut paitsi katsomusaineen kurssivalinnat itsenäisesti, vieläpä senkin, opiskelevatko lukiossa vai ei.
Lukiolailla säädetty uskonnollinen holhous, ET-kielto, on poikkeus; se on reliikki.
Tilanteen muuttamiseksi on kansalaisaloite: Elämänkatsomustiedon opiskelu sallittava kaikille - https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8860
Kansalaisaloitteen tavoite on sallia elämänkatsomustiedon opiskeleminen kaikille peruskoulussa ja lukiossa. Nykyinen laki estää elämänkatsomustiedon opiskelun alle 18-vuotiailta evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäseniltä. Peruskoulu- ja lukiolain muutoksilla elämänkatsomustieto katsomusaineena avataan kaikkien ulottuville.
Muutoksen jälkeenkin huoltajat valitsisivat peruskoulun oppilaan katsomusaineen, ja lukiossa valinnan tekisi nuori itse.
Lakimuutos korjaisi oudon epäsymmetrian: tällä hetkellä uskontokuntiin kuulumattomat voivat osallistua joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta kirkon jäsenet eivät saa opiskella elämänkatsomustietoa. Kysymys on oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta.
Muun muassa lapsiasiainvaltuutettu on kiinnittänyt huomiota nykylain ongelmiin. ”Sääntely on yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lasten oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen”, todetaan lapsiasiainvaltuutetun nelivuotiskertomuksessa eduskunnalle 2018.
Nykymallia ovat kritisoineet myös esimerkiksi Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.
Lukiolailla säädetty uskonnollinen holhous, ET-kielto, on poikkeus; se on reliikki.
Tilanteen muuttamiseksi on kansalaisaloite: Elämänkatsomustiedon opiskelu sallittava kaikille - https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8860
Kansalaisaloitteen tavoite on sallia elämänkatsomustiedon opiskeleminen kaikille peruskoulussa ja lukiossa. Nykyinen laki estää elämänkatsomustiedon opiskelun alle 18-vuotiailta evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäseniltä. Peruskoulu- ja lukiolain muutoksilla elämänkatsomustieto katsomusaineena avataan kaikkien ulottuville.
Muutoksen jälkeenkin huoltajat valitsisivat peruskoulun oppilaan katsomusaineen, ja lukiossa valinnan tekisi nuori itse.
Lakimuutos korjaisi oudon epäsymmetrian: tällä hetkellä uskontokuntiin kuulumattomat voivat osallistua joko uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta kirkon jäsenet eivät saa opiskella elämänkatsomustietoa. Kysymys on oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta.
Muun muassa lapsiasiainvaltuutettu on kiinnittänyt huomiota nykylain ongelmiin. ”Sääntely on yhdenvertaisuutta loukkaavaa ja lasten oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen”, todetaan lapsiasiainvaltuutetun nelivuotiskertomuksessa eduskunnalle 2018.
Nykymallia ovat kritisoineet myös esimerkiksi Kuntaliitto, Lukiolaisten liitto ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ennen vuotta 2017 saattoi äiti yksin päättää alle 1-vuotiaan liittämisestä kirkon jäseneksi. Nyt liittämisen vaaditaan molempien huoltajien yksimielisyys. Myös lapsen erottamiseen uskonnollisesta yhdyskunnasta tarvitaan molempien huoltajien yhteinen päätös.
On tilanteita, joissa peruskoulun oppilas tai lukiolainen sekä hänen toinen (tai ensimmäinen) huoltajansa haluaisivat eroa kirkosta, mutta se ei onnistu, kun toinen huoltaja ei anna suostumustaan. Näin myös pääsy ET-opiskeluun estyy. ET mene! Lyhenne on enne?
Jotkin nuoret ovat joutuneet jopa huoltajien välisten riitojen pelinappulaksi ja sijaiskärsijäksi tässä asiassa. Lapsen oikeudet eivät toteudu. Suomi on kuitenkin hyväksynyt ja vahvistanut lapsen oikeuksien sopimuksen.
Asian korjaaminen on nyt kuitenkin mahdollista. Päästetään kansanedustajat päättämään.