Monesti ihmiset sanovat, että harrastavat sitä ja tätä (esim. lukeminen, musiikin kuuntelu, elokuvein katselu). Mutta mitä he sillä oikeastaan tarkoittavat?
Ja mikä on mielstänne ajanvietteen ja harrastuksen ero?
Edesmennyt elokuvahistorioitsija Peter von Bagh oli sitä mieltä, että jos ihminen sanoo harrastavansa elokuvia, mutta ei katso kuin nykyajan elokuvia ja ei välttämättä osaa nimetä elokuvia, näyttelijöitä yms. eri vuosikymmeltä hän ei ole harrastaja.
Onko tieto ja laaja-alaisuus tärkeää harrastamisen suhteen niin kuin Peter von Baghin mielestä oli? Riittääkö harrastamiseen vain se, että välillä tai silloin tällöin esim. neuloo sukkia tai kuuntelee musiikkia tai katsoo elokuvia tai lukee kirjoja, mutta ei ota selville taustatietoja ja mitä kaikkea muuta asiaan liittyy?
Ja mikä on mielstänne ajanvietteen ja harrastuksen ero?
Edesmennyt elokuvahistorioitsija Peter von Bagh oli sitä mieltä, että jos ihminen sanoo harrastavansa elokuvia, mutta ei katso kuin nykyajan elokuvia ja ei välttämättä osaa nimetä elokuvia, näyttelijöitä yms. eri vuosikymmeltä hän ei ole harrastaja.
Onko tieto ja laaja-alaisuus tärkeää harrastamisen suhteen niin kuin Peter von Baghin mielestä oli? Riittääkö harrastamiseen vain se, että välillä tai silloin tällöin esim. neuloo sukkia tai kuuntelee musiikkia tai katsoo elokuvia tai lukee kirjoja, mutta ei ota selville taustatietoja ja mitä kaikkea muuta asiaan liittyy?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Eittämättä Peter on jos ei oikeassa niin ei ainakaan täysin väärässä tässä asiassa.
En taida määritellä ajanvietteen ja harrastuksen etoaa. Ehkä harrastus on jollain tapaa merkityksellinen osa elämää.
Itsehän olen ihan perinteinen hifisti. Ja kyllä, olen suunitellut ja rakentanut ämyrini ihan ite. En leuhki, MUTTA rakensinhan putkenkin.
Niitä putkia on käsittääkseni 2 kpl Suomessa ja molemmissa on kätteni jälki.
Olen linja-autoharrastaja. Seuraan linja-autoliikennettä, tutkin aikatauluja, valokuvaan linjureita jonkin verran. Olen kiinnostunut myös eri linjureiden korimalleista. Mutta en täysipainoisesti touhuile harrastukseni parissa. Muitakin harrastuksia on, esimerkiksi maisemakuvaus, matkailu, pullakahvin nauttiminen jne.
___LINJURITYYPPI
Nämä minusta vaihtelevat kiinnostuksen kohteista riippuen. Minun entinen työkaveri harrasti pienoismalleja. Se tarkoitti hänellä sitä että hän tutki esim aluksen historiaa, teki pienoismallisarjoihin muutoksia jos eivät vastanneet oikeaa. Teki alustat tai taustat sekä otatti valokuvat ja kirjoitti historialliset taustat sellaiseen muotoon että sen olisi voinut julkaista vaikka lehdissä.
Ajanvietteenä hän vain olisi näitä koonnut.
Ihan karkeasti jaotellen minusta kolme asiaa erottaa harrastuksen ja ajanvietteen.
Yksi on rahan käyttö. Ajanvietteeseen ei olla valmiita panostamaan niin isoja summia kuin harrastuksiin.
Toinen on kieli ja/tai toiset ihmiset. Esimerkkinä vaikka frisbeegolf. Ne jotka kiertävät rataa ajanvietteenä on muutama kiekko ja puhelevat keskenään niin että muutkin ymmärtävät. Harrastajat kulkevat bägit selässä erilaisia kiekkoja kantaen puhuen midareita, hyzerflipeistä tai vertaillen eri valmistajien muovilaatujen vaikutuksia kiekkojen vakauksiin.
Kolmas on juuri tuo ajan käyttö ja painoarvo. Ajanviete on nimenomaan aikaa kun sopiva hetki tulee mutta harrastukset usein ovat sellaisia että niille tehdään kalenterista tilaa.
Jaa, ei kai noissa nyt mitään selkeitä rajoja ole. Katson esim edelleen olevani lukija, vaikka se on nyt tauolla, ja en ole mihinkään kirjallisuustieteeseen kovin syvällisesti perehtynyt. Musiikki tärkeää, jokapäiväistä. Elokuvia harvemmin nykyään. Ehkä näitä passiivisempia pidetään usein sitten ajanvietteenä enemmän. Käsitöissäkään ei liene tarpeen opetella kaikkein monimutkaisimpia tekniikoita, jotta sen voi laskea harrastukseksi. Ruuanlaittokin voi olla toisaalta olla harrastus.
Liikunta tietenkin, jotkut jutut harvemmin onnistuvia luonteeltaan, kuten joku sukellus. Voi kai sen harrastukseksi laskea, jos varusteet itsellä on. No, tori. fi sitten täynnä näitä eri lajien wannabe-harrastajien välineitä, kun ne ovat aikansa kaapeissa seisoneet käyttämättöminä.
Nämä erityismielenkiinnon kohteet sitten taas ovat vähän sellaista assitouhuu, hieman erikoisempaa meininkii heillä, hieman pakkomielteistäkin.
Nyt jo sairaudet ja ikä ovat tehneet lopun, mutta nuorempana tiedonhalu ja siitä seuraava opiskelu vain saavuttivat sellaiset mittasuhteet, että kyllä opiskeluakin oli syytä nimittää harrastukseksi.
Kun havaitsin itsessäni valtavan tiedonhalun ja lukuharrastuksen, seuraava askel oli, että muutin harrastukseni myös yliopistollisiksi suorituksiksi. Hyvin vähän siitä olen välttämättömästi tarvinnut elämän varrella. Ehkäpä harrastuksen voisikin kuvata henkisenä pakkona, josta on vähän konkreettista hyötyä.
Harrastuksesta tulee itselle mielihyvää
Se on mukavaa tekemistä
Kun olen sienessä, ja löydän niitä, saan ikäänkuin lisää voimia, ei väsytäkään yhtään.
Se asia tuo hymyn huulilleni
Kuten tänään. Teen velvollisuutesi mielelläni, kun tiedä pääseväni sit metsään
Mielenterveys täytyy olla balanssissa. Jos on masentunut, mikään ei huvita
Huomenta kulta ja kiitos eilisestä illalla kirjoitetusta viestistä
Minulla meni suu auki hämmästyksestä
Hyviä pointteja tässä on jo ollut. Itsekin katson, että harrastus on johonkin syventyvää tekemistä. Ei siinä tosin mitään vikaa ole, jos vaikka lenkkeikyä sanoo harrastuksukseen. Siitä voi nauttia sen verran runsaasti, että se on tärkeä osa elämää, vaikkei sitä mitenkään syvällisellä tasolla tekisikään.
Tuossa mainittiin valmius rahalliseen panostukseen yhtenä kriteerinä. Sitä en itse laskisi määritelmään. Olen itse ns. pers'aukinen ja valtaosa tekemisistä on mahdollisimman ilmaisia. Eräät tärkeät harrastukseni ovat lähes ilmaisia koska olen saanut asiat niin junailtua. Minulla on esim. ammattilaistason pimiövehkeitä, joita olen saanut ilmaiseksi. Pimiön kokoaminen lähes nollabudjetilla vei monta vuotta, mutta en katso että se lainkaan vähentäisi harrastukseni syvyyttä. Päin vastoin. Sama juttu kamerapuolella. Jos olisin maksanut enemmän, olisin saanut kunnossa olevan antiikkisen puukameran. Sen sijaan jouduin ostamaan huonokuntoisen, johon tein itse palkeet, hioin tähyslevyn ja tein puukorjaukset (halvalla, huonokuntoisella) mökilläni (puoli-ilmaiseksi hankituilla käytetyillä) työkaluilla puutyöverstaassani, jota olen hiljalleen varustellut. Tarkoittaako oman kameran korjaaminen, että kyseessä ei ole harrastus? Minusta ei. Minusta se nimenomaan tarkoittaa, että hommassan ollaan astetta syvemmällä. Kun rahaa ei ole, niin harrastus saattaa syventyä pakon edessä.
Jos rahaa ei ole, luovuus yleensä lisääntyy
On pakko keksiä kaikenlaista
Ei paha
Mut ei oo kiva olla rahatonna, olen sen kokenut
Voi unohtaa se puolen, kun asia kunnossa
Itse katson ajanvietteen ja harrastuksen eron kulkevan siinä, että harrastukseen paneudutaan. Ollaan kiinnostuneita ja syvennytään tarkemmin. Hankitaan tietoa harrastuksen kohteesta. Opitaan siitä ja saadaan uusia oivalluksia. Asia kiinnostaa syvemmällä tasolla ja siitä saa iloa ja tyydytystä.
Ajanviete taas on ajanvietettä. Sehän voi olla mitä vain missä voi vähän irtautua arjesta ja rentoutua. Kevyttä ja usein melko pintapuolista.
Ajanvietteeksi joku on nimennyt esim. kavereitten kanssa kaljakassin tyhjennyksen ja p-skanjauhamisen. Sitä en kutsuisi harrastukseksi. Jos se ajanvietteestä syvenee se muuttuu sairaudeksi.
Harrastuksesta voi tulla myös ammatti. Niinkin on tapahtunut, ja se vaatii jo tietoa harrastetusta asiasta.
Näin+juuri.+On+myös+niin,+että+ajanviettoa+ja+harrastusta+on+sekä+ilmaista,+että+johon+menee+rahaa.
Harrastus on keskittynyttä kokonaisvaltaista tekemistä, jolla on hyvä vaikutus ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.
Peter von Bagh oli ainakin osittain oikeassa. Ihminen, joka katsoo päivittäin esim. pari väkivalta- tai pornoelokuvaa miettimättä yhtään kannattaako elämää tuhlata moiseen, kuluttaa vain aikaa.
Ihminen, joka saa tragedioista tai draamaelokuvasta henkisiä kiksejä, idoita, pystyy tekemään siitä analyysia, käyttämään elokuvaa hyvän tekemisenä itselle ja muille, hoitona tai jopa terapiana, muuten apuna elämässään, auttaa ymmärtämään muita, harrastaa elokuvia, vaikkei muistaisi ollenkaan näyttelijöiden nimiä.
Harrastus on aktiivista ajattelua, läsnäoloa, viihde passiivista olemista.
Jos käy salilla tai kalassa 5 kertaa viikossa niin se on vakituinen harrastus jota tekee säännöllisesti. Jos lukee kirjaa kerran kuukaudessa niin se on ajanviete paremman puutteeseeen.
Harrastus voi olla myös että pelaa jossain joukkueessa vaikka salibandya säännöllisesti pari kertaa viikossa. Elokuvien katselua en laittaisi harrastukseksi.
Elokuvien katselu voi olla harrastus, jos esim. keräilee eri elokuvia eri vuosikymmeniltä tai tietyn genren elokuvia ja/tai ottaa selville asioita elokuvan historiasta, eri genreistä tai jostain tietystä genrestä, johon on eniten kiinnostusta, eri näyttelijöistä, ohjaajista ja kerää vaikka alan kirjallisuutta.
Itselleni elokuvat oli ennen melkein jo harrastus, koska katsoin paljon elokuvia ihan elokuvahistorian alkuajoista lähtien, luin paljon elokuva-aiheista kirjallisuutta, esim. elokuvan historiasta ja eri näyttelijöistä. Nykyäään vähän samalla tyylillä toimin musiikin suhteen.
Hahah! No mulle ei sanota, mutta ikään kuin mua varten ostettiin golfbägi eteiseen, että näen sen. Joka kerta vieraillessa havainnoin siinä jo yli 5 cm pölykerroksen: ”Me golfataan”.
Hahah joo, se on hienoo kun ”harrastaa” :D
Noille pitäs sanoa, että vain viskejä ikäännytetään :)
Vaikea+tuohon+on+vetää+mitään+yksiselitteistä+rajaa+mikä+on+harrastus,+mikä+ajanvietettä,+ja+mikä+työtä+vaikka+se+harrastuksiin+osin+liittyisikin.
On alansa harrastajia ja sitten on vain harrasteista nauttivia.
En ymmärrä miksi asiasta pitäisi tehdä jotenkin ylitsemääsemättömän tärkeä asia.
Harrastan elämää ja myös nautin siitä. Siihen kuuluu monenlaisia osa-alueita.
Nykyään tuodaan itseä esille joka jutun tiimoilta. Unohdetaan itse tekeminen, kun pitää vertailla itseä aina toisiin ihmisiin.
Surkeaa paniikkia joka asiassa.
Mä oon aina sanonu että mulla ei oo harrastuksia ja siitä moni on nostanu sellasen älämölön. mutta ei se sitä tarkota etten mitään tee. Siis mulle harrastamisesta tulee mieleen joku postimerkkien keräily tai vastaava tylsä homma johon uppoudutaan. Mä esimerkiksi valokuvaan paljon, mutta se ei oo varsinainen harrastus, vaan johtuu siitä kun oon kiinnostunu historiasta. Ja sen takia luen jonkin verran, mutta en kuitenka lue harrastukseksi. Ja siitä johtuen teen pienoismalleja, mutta ei sekään oo harrastus. ja oon lukenu myös avoimessa taidehistoriaa ja venäjää, muttei harrastusmielessä. Tän lisäks juoksen, mutten harrastuksena. Ja kaikkee muuta. Ennen oli kuplakin rassattavana, mutta en kuitenkaan varsinaisesti autoja harrastanu, vaan siksi että nekin kuuluu tähän historiaan. Mutta harrastus kuuluu sellaselle joka fanaattisesti keskittyy yhteen asiaan ja mä en oo sellanen.