Jäin miettimään.
En ostaisi suomenlapinkoiraa kyllä suomi24.fi:n tarjoaman näkövinkkelin läpi katsottuna. Hävettää, vaikka se miten asiat ovat ei mitenkään minun vikani olekaan. Pahoittelen.
Kasvattajistossa vaikuttaa olevan "mielenkiintoisia koko rotukentän myrkyttäviä persoonia". Tokikin ihan minimaalinen määrä, mutta vanha sanonta tynnyristä, omenista ja yhdestäkin mädästä on tässä kontekstissa mitä paikkansapitävin.
Mahdollisille rotuun tutustuville: kiertäkää tämä, ei täällä mitään asiallista tule löytymään. Tämä ei ole se asiallinen media meillä. Menkää Facebookissa isoihin roturyhmiin.
Tutustukaa sieltä kautta ja kyselkää ketkä ovat ne mahdottomat tai pentutehtailijatyypit. Valtaosa kuitenkin on tavallisia ihmisiä. Tavalliset ihmiset pysyvät erossa niistä joista eivät pidä, joiden kanssa eivät tule toimeen, eivätkä täällä riehu ja pidä jotain älytöntä showta. Tavallisilla ihmisillä ei ole senkaltaisia henkisiä tarpeita. Jos alkaa millekään pennunostosuhteille kaikenlaisten suomi24:ssa päämajaa pitävien draamakuningattarien kanssa, ei siitä kovin mukavat 15v tule kestää sellaista kasvattajaa, jonka mielestä tärkeintä elämässä on ajatus olla mukamas muiden suurestikin kadehtima totuuden ollessa aivan jossain muualla, kennelkiusata ja nettikiusata muita rodun harrastajia vuosia tai vuosikymmeniä, jonka mielestä kaikki on aina jonkun muun syy, muut aina väärässä, itse tulisi saada tehdä täysin mitä huvittaa, itsellä on oikeus tehdä muillekin mitä huvittaa, eikä muilla ole edes oikeus olla olemassa saati heillä tehdä mitä huvittaa vaan pitäisi olla tekemättä mitään tai tehdä vain jonkun aivan ihme tyypin päähänpistojen mukaisesti nuollen jonkun tällaisen varpaita kieli ruskeana. Vaahdotaan kuin mitkäkin ja puhutaan aivan rehellisesti sanottuna niin pimeitä, inkkarit, kanootit, muumit ja laaksot mitkä pyörivät kuulijoilla mielissä.
Valitkaa siis kasvattaja joka antaa teillekin pennunostajina ja kasvatinomistajina elämänrauhan ja jonka kennelnimen kanssa tekemisissä oloa ei tarvitse nolostella kasvattajan käytöksen vuoksi eikä blokata moista somessa. Hyvän koiran tai huonon koiran voi saada hyvällä tai huonolla tuurilla mistä tahansa johtuen koirien kasvatuksen luonteesta. Koiran luonne on tärkein asia, mutta ainakin ellei aio elää koirineen poissa koiramaailmasta ja modernista somesta, koiransa kasvattajan luonne ja käytöstyyli on huomionarvoinen seikka. Se kannattaa huomioida. Ei tarvitse tehdä tutkimustyötä yksinomaan vain lonkista, silmistä, kyynäristä, polvista ja selkäkuvista sekä kilpirauhasen vajaatoiminnoista, Cushingeista, Addisoneista sekä epilepsioista ja niiden kantajuuksista että luonteista koirien yhdistelmän suvussa, vaan myös millaiselta tyypiltä ostaa, jollei aio hävitä koirineen kuin kuuma ilma Saharaan sen sileän tien.
Kannattaa kuitenkin ymmärtää kasvattajan luonteen, persoonan ja muun yhternliittyvän vaikuttavan siihen, onko hänellä arvostelukykyä ja rehellisyyttä sekä kykenevyyttä kasvattamisessa. Se vaatii melkoisesti ihmiseltä, mm itselleen ja muille rehellisyyttä. Kiukkukohtaukset, tasajalkaa hyppimiset, draamailu ja muiden vainoaminen ja muu vastaava lienee alaikäisten hommaa eivätkä edes kaikki teinitkään enää siinä iässä angstaa ja draamaa niin kuin osa keski-ikäisiä kennelnimellisiä kasvattelijoita. Voisi sanoa mitä polleampi käytös ja itseään täynnä kuin ilmapallo, sitä enemmän se on vain "kuumaa ilmaa" eli tyhjää täynnä. Paljon puhetta ja vähän villoja.
En ostaisi suomenlapinkoiraa kyllä suomi24.fi:n tarjoaman näkövinkkelin läpi katsottuna. Hävettää, vaikka se miten asiat ovat ei mitenkään minun vikani olekaan. Pahoittelen.
Kasvattajistossa vaikuttaa olevan "mielenkiintoisia koko rotukentän myrkyttäviä persoonia". Tokikin ihan minimaalinen määrä, mutta vanha sanonta tynnyristä, omenista ja yhdestäkin mädästä on tässä kontekstissa mitä paikkansapitävin.
Mahdollisille rotuun tutustuville: kiertäkää tämä, ei täällä mitään asiallista tule löytymään. Tämä ei ole se asiallinen media meillä. Menkää Facebookissa isoihin roturyhmiin.
Tutustukaa sieltä kautta ja kyselkää ketkä ovat ne mahdottomat tai pentutehtailijatyypit. Valtaosa kuitenkin on tavallisia ihmisiä. Tavalliset ihmiset pysyvät erossa niistä joista eivät pidä, joiden kanssa eivät tule toimeen, eivätkä täällä riehu ja pidä jotain älytöntä showta. Tavallisilla ihmisillä ei ole senkaltaisia henkisiä tarpeita. Jos alkaa millekään pennunostosuhteille kaikenlaisten suomi24:ssa päämajaa pitävien draamakuningattarien kanssa, ei siitä kovin mukavat 15v tule kestää sellaista kasvattajaa, jonka mielestä tärkeintä elämässä on ajatus olla mukamas muiden suurestikin kadehtima totuuden ollessa aivan jossain muualla, kennelkiusata ja nettikiusata muita rodun harrastajia vuosia tai vuosikymmeniä, jonka mielestä kaikki on aina jonkun muun syy, muut aina väärässä, itse tulisi saada tehdä täysin mitä huvittaa, itsellä on oikeus tehdä muillekin mitä huvittaa, eikä muilla ole edes oikeus olla olemassa saati heillä tehdä mitä huvittaa vaan pitäisi olla tekemättä mitään tai tehdä vain jonkun aivan ihme tyypin päähänpistojen mukaisesti nuollen jonkun tällaisen varpaita kieli ruskeana. Vaahdotaan kuin mitkäkin ja puhutaan aivan rehellisesti sanottuna niin pimeitä, inkkarit, kanootit, muumit ja laaksot mitkä pyörivät kuulijoilla mielissä.
Valitkaa siis kasvattaja joka antaa teillekin pennunostajina ja kasvatinomistajina elämänrauhan ja jonka kennelnimen kanssa tekemisissä oloa ei tarvitse nolostella kasvattajan käytöksen vuoksi eikä blokata moista somessa. Hyvän koiran tai huonon koiran voi saada hyvällä tai huonolla tuurilla mistä tahansa johtuen koirien kasvatuksen luonteesta. Koiran luonne on tärkein asia, mutta ainakin ellei aio elää koirineen poissa koiramaailmasta ja modernista somesta, koiransa kasvattajan luonne ja käytöstyyli on huomionarvoinen seikka. Se kannattaa huomioida. Ei tarvitse tehdä tutkimustyötä yksinomaan vain lonkista, silmistä, kyynäristä, polvista ja selkäkuvista sekä kilpirauhasen vajaatoiminnoista, Cushingeista, Addisoneista sekä epilepsioista ja niiden kantajuuksista että luonteista koirien yhdistelmän suvussa, vaan myös millaiselta tyypiltä ostaa, jollei aio hävitä koirineen kuin kuuma ilma Saharaan sen sileän tien.
Kannattaa kuitenkin ymmärtää kasvattajan luonteen, persoonan ja muun yhternliittyvän vaikuttavan siihen, onko hänellä arvostelukykyä ja rehellisyyttä sekä kykenevyyttä kasvattamisessa. Se vaatii melkoisesti ihmiseltä, mm itselleen ja muille rehellisyyttä. Kiukkukohtaukset, tasajalkaa hyppimiset, draamailu ja muiden vainoaminen ja muu vastaava lienee alaikäisten hommaa eivätkä edes kaikki teinitkään enää siinä iässä angstaa ja draamaa niin kuin osa keski-ikäisiä kennelnimellisiä kasvattelijoita. Voisi sanoa mitä polleampi käytös ja itseään täynnä kuin ilmapallo, sitä enemmän se on vain "kuumaa ilmaa" eli tyhjää täynnä. Paljon puhetta ja vähän villoja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.