Nykyajan sairaudet kertovat kestämättömästä elämäntavasta
Elintasosairaudet yleistyvät, ja pandemioiden riski kasvaa. Terveysriskejä ehkäistään pitämällä luonnosta parempaa huolta.
16.7. 2:00
LUONNON monimuotoisuutta on hävinnyt viime vuosikymmeninä kymmeniä tai satoja kertoja nopeammin kuin maapallon historiassa keskimäärin. Kansainvälisen biodiversiteettipaneelin mukaan yli miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Lajien joukkosukupuuton taustalla on ihmisen ekologisesti kestämätön elämäntapa. Tärkein syy luontokatoon on luontoympäristöjen tuhoutuminen ihmisen hyödyntäessä uusia alueita. Ihmisen toimet häiritsevät ekosysteemien luontaisia prosesseja, ja se muuttaa myös jäljelle jääviä luontoympäristöjä.
LUONTOKATO vähentää ihmisen mahdollisuuksia välttää sairauksia. Luonto tukee kaikkia Maailman terveysjärjestön WHO:n määrittelemiä terveyden osa-alueita: psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä.
Ihminen sairastaa yhdessä ympäristönsä kanssa. Ihmisen toimien vaikutuksesta monet ekosysteemien luontaiset prosessit häiriintyvät, minkä seurauksena ekosysteemit muuttuvat ja häviävät.
Luontokato heikentää yhteyttämme terveyttä edistäviin luonnon tekijöihin. Niihin kuuluvat immuunijärjestelmää säätelevät mikrobit, kasvien tuottamat haihtuvat yhdisteet sekä luonnossa oleskelun palauttava vaikutus.
Häiriintyneissä ekosysteemeissä luonnon tarjoama suoja muissa eläimissä kiertäviltä tartuntataudeilta heikkenee. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen on todettu lisäävän niin eläinten ja ihmisten välisten zoonoosien – joihin koronavirustauti lukeutuu – kuin muidenkin infektiosairauksien määrää kasveilla, eläimillä ja ihmisillä.
UUSIEN uhkaavien tartuntatautien määrä on moninkertaistunut 1940-luvulta 2000-luvun alkuun. Lajistoltaan köyhtyvässä maailmassa menestyvät parhaiten lajit, jotka elävät ja selviytyvät lähellä ihmistä.
Lajirunsauden pienentyessä se laji, johon muiden eläinten taudinaiheuttajat hyppäävät, on yhä useammin ihminen tai jokin ihmisen hyödyntämä laji – kuten sika, banaani tai peruna. Esimerkiksi ebolan ilmaantuminen Länsi-Afrikassa tai koronavirusten ilmaantuminen Kiinassa tapahtui seudulla, josta oli tuhottu paljon metsää – viruksia kantavien lajien asuinalueita.
LUONNON monimuotoisuuden arvellaan olevan erityisen tärkeää elintasosairauksien ehkäisyssä. Luonnon monimuotoisuus heijastuu myönteisesti myös mielen hyvinvointiin.
Esimerkiksi luonnontilaiset metsät kuhisevat ihmisen tarvitsemaa mikrobien lajirikkautta. Immuunijärjestelmän tasapainon rikkoutuminen altistaa monille elintasosairauksille.
Sairaudet kuormittavat taloutta, pandemioista puhumattakaan. Tautien taustalla on monenlaisia syitä, mutta luonnon mahdollisuuksia sairauksien ennaltaehkäisyssä ei ole riittävän voimallisesti huomioitu. Arkiympäristön vihreys tuottaa terveyshyötyjä myös ilman tietoista päätöstä ”olla yhteydessä luontoon”.
LUONNONTILAISET alueet vaativat enemmän tilaa, ja ihmisen terveyshyödyt edellyttävät monimuotoisen luonnon välitöntä arkista läheisyyttä. Fiksu kaupunkisuunnittelu mahdollistaa ympäristön, jossa on elinvoimaisia luonnon ekosysteemejä ja jossa luontokosketus syntyy arjessa.
Esimerkiksi Lahti kehittää ohjelmaa, jossa kuntalaisten terveyttä parannetaan tuomalla luonto osaksi arkea niin vihreämmän kaupunkisuunnittelun kuin parempien ulkoilupalvelujenkin kautta. Helsingissäkin on julkaistu toimintaohjelma monimuotoisuuden turvaamiseksi. Toimet ovat kuitenkin vielä riittämättömiä.
Luonnon monimuotoisuus on maapallon laajuinen elämän verkosto, jossa kaukana olevat ekosysteemit vaikuttavat myös lähiympäristöömme. Maailmanlaajuisesti kestävä kehitys ja luonnonsuojelu ovat keskeisiä suomalaistenkin terveyden kannalta.
Jokainen yhteiskuntien ekologiseen kestävyyteen sijoitettu euro luo tukevampaa pohjaa nykyisten ja tulevien sukupolvien terveydelle.
Jenni Lehtimäki ja Tuomas Aivelo
Lehtimäki on erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Aivelo on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.
Luonto
Sairaudet
Oikea ruokavalio ja painon hallinta-ja maha kuntoon, hammas-ja suuasiat kuntoon, ja korvien välikin parantuu jo näillä eväillä pitkälti. Ja mieliala parantaa monta pienempää vaivaa huomattavasti. Ja terveys lisää liikkuvuutta ja elämän katsomus kirkastuu ja sairaudet vähenee huomatavasti
Elintasosairaudet yleistyvät, ja pandemioiden riski kasvaa. Terveysriskejä ehkäistään pitämällä luonnosta parempaa huolta.
16.7. 2:00
LUONNON monimuotoisuutta on hävinnyt viime vuosikymmeninä kymmeniä tai satoja kertoja nopeammin kuin maapallon historiassa keskimäärin. Kansainvälisen biodiversiteettipaneelin mukaan yli miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Lajien joukkosukupuuton taustalla on ihmisen ekologisesti kestämätön elämäntapa. Tärkein syy luontokatoon on luontoympäristöjen tuhoutuminen ihmisen hyödyntäessä uusia alueita. Ihmisen toimet häiritsevät ekosysteemien luontaisia prosesseja, ja se muuttaa myös jäljelle jääviä luontoympäristöjä.
LUONTOKATO vähentää ihmisen mahdollisuuksia välttää sairauksia. Luonto tukee kaikkia Maailman terveysjärjestön WHO:n määrittelemiä terveyden osa-alueita: psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä.
Ihminen sairastaa yhdessä ympäristönsä kanssa. Ihmisen toimien vaikutuksesta monet ekosysteemien luontaiset prosessit häiriintyvät, minkä seurauksena ekosysteemit muuttuvat ja häviävät.
Luontokato heikentää yhteyttämme terveyttä edistäviin luonnon tekijöihin. Niihin kuuluvat immuunijärjestelmää säätelevät mikrobit, kasvien tuottamat haihtuvat yhdisteet sekä luonnossa oleskelun palauttava vaikutus.
Häiriintyneissä ekosysteemeissä luonnon tarjoama suoja muissa eläimissä kiertäviltä tartuntataudeilta heikkenee. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen on todettu lisäävän niin eläinten ja ihmisten välisten zoonoosien – joihin koronavirustauti lukeutuu – kuin muidenkin infektiosairauksien määrää kasveilla, eläimillä ja ihmisillä.
UUSIEN uhkaavien tartuntatautien määrä on moninkertaistunut 1940-luvulta 2000-luvun alkuun. Lajistoltaan köyhtyvässä maailmassa menestyvät parhaiten lajit, jotka elävät ja selviytyvät lähellä ihmistä.
Lajirunsauden pienentyessä se laji, johon muiden eläinten taudinaiheuttajat hyppäävät, on yhä useammin ihminen tai jokin ihmisen hyödyntämä laji – kuten sika, banaani tai peruna. Esimerkiksi ebolan ilmaantuminen Länsi-Afrikassa tai koronavirusten ilmaantuminen Kiinassa tapahtui seudulla, josta oli tuhottu paljon metsää – viruksia kantavien lajien asuinalueita.
LUONNON monimuotoisuuden arvellaan olevan erityisen tärkeää elintasosairauksien ehkäisyssä. Luonnon monimuotoisuus heijastuu myönteisesti myös mielen hyvinvointiin.
Esimerkiksi luonnontilaiset metsät kuhisevat ihmisen tarvitsemaa mikrobien lajirikkautta. Immuunijärjestelmän tasapainon rikkoutuminen altistaa monille elintasosairauksille.
Sairaudet kuormittavat taloutta, pandemioista puhumattakaan. Tautien taustalla on monenlaisia syitä, mutta luonnon mahdollisuuksia sairauksien ennaltaehkäisyssä ei ole riittävän voimallisesti huomioitu. Arkiympäristön vihreys tuottaa terveyshyötyjä myös ilman tietoista päätöstä ”olla yhteydessä luontoon”.
LUONNONTILAISET alueet vaativat enemmän tilaa, ja ihmisen terveyshyödyt edellyttävät monimuotoisen luonnon välitöntä arkista läheisyyttä. Fiksu kaupunkisuunnittelu mahdollistaa ympäristön, jossa on elinvoimaisia luonnon ekosysteemejä ja jossa luontokosketus syntyy arjessa.
Esimerkiksi Lahti kehittää ohjelmaa, jossa kuntalaisten terveyttä parannetaan tuomalla luonto osaksi arkea niin vihreämmän kaupunkisuunnittelun kuin parempien ulkoilupalvelujenkin kautta. Helsingissäkin on julkaistu toimintaohjelma monimuotoisuuden turvaamiseksi. Toimet ovat kuitenkin vielä riittämättömiä.
Luonnon monimuotoisuus on maapallon laajuinen elämän verkosto, jossa kaukana olevat ekosysteemit vaikuttavat myös lähiympäristöömme. Maailmanlaajuisesti kestävä kehitys ja luonnonsuojelu ovat keskeisiä suomalaistenkin terveyden kannalta.
Jokainen yhteiskuntien ekologiseen kestävyyteen sijoitettu euro luo tukevampaa pohjaa nykyisten ja tulevien sukupolvien terveydelle.
Jenni Lehtimäki ja Tuomas Aivelo
Lehtimäki on erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksessa. Aivelo on tutkijatohtori Helsingin yliopistossa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.
Luonto
Sairaudet
Oikea ruokavalio ja painon hallinta-ja maha kuntoon, hammas-ja suuasiat kuntoon, ja korvien välikin parantuu jo näillä eväillä pitkälti. Ja mieliala parantaa monta pienempää vaivaa huomattavasti. Ja terveys lisää liikkuvuutta ja elämän katsomus kirkastuu ja sairaudet vähenee huomatavasti
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.