Vihaan tätä alaa millä työskentelen, vihaan näitä ihmisiä. Keneenkään ei voi luottaa. Jatkuvasti pitäis olla varuillaan, heti tilaisuuden tullen joku/jotkut puukottaa selkään, jokainen yrittää hyötyy jotenkin, kaikessa piilee jokin ansa tai taka-ajatus. Ei ikinä tiiä keitä nää ihmiset oikeen on, mut siitä voi olla varma että kaksinaamaisempaa väkeä saa hakea eikä taida ees olla. Tekis mieli tavallaan vaan pakata tavarat ja häipyy jonnekin mistä en tuu enää takas, koskaan. Vihaan mun elämää…Haluisin vaan jättää kaiken ja häipyä. Trust no one…
Keneenkään ei voi luottaa
Anonyymi
81162
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Älä esiinny toisena ihmisenä
Taidetaan olla samalla alalla töissä..
Hmm. Onhan se aina mahdollista.
Ehkä tuo ala ei olekaan terveimmästä päästä. Kuitenkin voi olla niin, että elämässäsi on muita asioita, tai ihmisiä, jotka tuovat sinulle positiivisia juttuja ja voimia jaksaa. Ei niitä muita juttuja kannata jättää taakse, jos vaihtaakin alaa.
Mikä ala? Missä se mainittiin? Myyntityö?
Prismojen naisringit ainakin lännessä ja etelässä, niistä on kuultu 😂
Minä tein niin. Hautasin elämäni työhön. En uskalla enää ajatellakkaa seurustelua. Oikeestaan pelkään kaikkia selkään puukottajia. Vain muutama hyvä ystävä onneksi on.
Itse poistin eron myötä, kaikki pahat ihmiset elämästäni... Ei montaa jäänyt.
Nyt kuitenkin uskaltaa hengittää ja nauttia elämästä. Uusia hyviä ihmisiä tullut tilalle.
Työkin vaihtui pariinkiin otteeseen, mutta nyt olen loistoduunissa.