Maatalousoppilaitokset ovat lisänneet koulun ulkopuolella tehtäviä ilmaistöitä. Karjanhoitajaksi halutessaan joutuu tekemään 6 kk:n palkattoman harjoittelun siihen soveltuvalla tilalla. Jos käy hyvä säkä, saat koulun jälkeen puoleksi vuodeksi työnpaikan samalta tilalta. Uusi palkaton harjoittelija on sen jälkeen tulossa. Vakituisen työpaikan voit saada jostain paikkakunnan tehtaasta. Villoitat elementtitehtaalla ulkoseiniä ja ammut naulapyssyllä tavaraa kiinni. Uudellamaalla jopa maahanmuuttajia ohjataan maatalouskoulutukseen, vaikka heillä ei ole koulun jälkeen mahdollisuutta alan työpaikkaan.
Voit myös hakeutua Ruotsiin alan koulutukseen/jatkokoulutukseen ja hakeutua sen jälkeen nykyaikaisille karjatiloille boskapskötareksi. Itse aloitin maatalousurani 80-luvulla. Silloin ei tarvinnut tehdä päivääkään palkatonta harjoittelua koulun ulkopuolella. Kaikesta maksettiin palkkaa. Ruotsikin tuli katsottua. Suosittelen Ruotsia edelleen.
Alan työpaikkoja jaetaan edelleen myös sängyssä, mutta niistä saa vain työpaikan 24/7.
Voit myös hakeutua Ruotsiin alan koulutukseen/jatkokoulutukseen ja hakeutua sen jälkeen nykyaikaisille karjatiloille boskapskötareksi. Itse aloitin maatalousurani 80-luvulla. Silloin ei tarvinnut tehdä päivääkään palkatonta harjoittelua koulun ulkopuolella. Kaikesta maksettiin palkkaa. Ruotsikin tuli katsottua. Suosittelen Ruotsia edelleen.
Alan työpaikkoja jaetaan edelleen myös sängyssä, mutta niistä saa vain työpaikan 24/7.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kannattaa opiskella, muuten ei osaa mitää. Osta oma tila ja ota sinne harjureita passattavaksi.
Lankomies osti kylän suurimman tilan 140 ha isältään vuonna 1986. Rahaa tarvittiin euroiksi muutettuna 80.000. Päälle tuli siirtyviä metsänparannuslainoja ja syytinki.
Me otettiin, tai siis vanhukset otti, ennen tilakauppaa edellispäivänä laina ja sitten kauppapapereissa luki, että vastaamme tilan lainoista. Tilan hintaa alennettiin sillä ja saatiin rahaa käyttöön.
Tuskin missään kielletään hankkimasta palkallista harjoittelupaikkaa?
Mutta noin muuten, kannattaa ihan vakavasti miettiä mitä haluaa isona tehdä ja mille alalle ja koulutustasolle kouluttautua. Maatalousalan duunaritöissä kilpailet aina harjoittelijoiden ja baltian halpatyövoiman kanssa. Vähänkään parempiin hommiin kisaat agrologien kanssa. Vakituisia työsuhteita, joihin palkatessa arvostetaan kotimaista 2. asteen maataloustutkintoa, on aika vähän.
Tuleville isännille/emännille 2. asteen maataloustutkinto tuo hyötyä vain siinä tapauksessa, että niitä asioita ei ole vielä ehtinyt kotona oppia. Ehkä sopii myös niille, jotka ovat hankkineet/hankkimassa varsinaisen ammatin ja koulutuksen ihan muulta alalta, ja suunnittelevat sivutoimista viljelijän uraa. Varsinainen maajussin ammattitutkinto on kuitenkin nykyään agrologi.
Entäs kun tilan ostaa, nii jos ei oo tarvittavat koulut käyty, jää nuoren aloittaja tukia paitsi. Eeuu- byrokratiaakin varten tarvii oppia ettei tule ruksihallaa.
Ei ole merkityksetöntä, että ilmaistyövoimaa tulee ovista ja ikkunoista. Vaivaako suomalaista maatalousalaa ylenmääräinen paapominen ?
Ilmaistyövoima voi mennä reippaasti pakkasen puolelle, jos ei oppimishalu ja asenne ole kohdillaan. Jos ei mitään tullessaan osaa, on harjoittelupaikka tiukassa, jos yhtään tiloilta harjoittelupaikkaa kysyttäessä motivaatio epäilyttää.
Eiköhän jokaisella alalla ole enemmän kuin kourallinen väärällä alalla olevia. Tämä koskee myös tilan omistajia. Minusta perheviljelmäkuvio on hieman murheellinen ja epäkurantti tapa harjoittaa elintarviketuotantoa. Maatalouskoulujen linjoja ei saisi pitää käynnissä vain ilmaistyövoiman syöttämiseksi viljelmille.
Maatalouskoulujen linjoja ei saisi pitää käynnissä vain ilmaistyövoiman syöttämiseksi viljelmille
Olipa outo möläys, sammakko suorastaan.