Syvärin kelirikkotaisteluissa 1942 suomalaiset väittivät tappaneensa "ainakin 14 000" neuvostosotilasta mutta Juri Kilinin mukaan koko Syvärillä ollut 7.Armeija menetti kokonaistappioissa vain reilut 12 700 sotilasta. Suomalaisten tappiot reilut 2 000 miestä. Kuolleissa tappiosuhdelukema 1:6.
Kiestingissä (huhti-toukokuu 1942) ilmeisesti juuri saksalaisten panoksen ansioista tappiosuhdelukema oli parempi akselin sotilaille. NL:n 26.Armeija menetti Vjatseslav Nikitinin mukaan n. 21 000 miestä. Ziemken mukaan suomalais-saksalaise joukot vain 2500. Tosin III AK:n ja pelkästään SS Nordin tappiokirjaukset : III AK 293 kaatunutta, 1393 haavoittunutta sekä SS-Nord: 390 kaatunutta ja 1945 haavoittunutta viittaa suurempiin kokonaistappioihin, yli 4 000 mieheen. Kaatuneitten määrä jäi kuitenkin alle 700.
Kiestingissä kuolleiden ja kadonneiden suhdelukema näyttää olleen paljon parempi kuin Syvärillä huhtikuussa. Oliko sakemannit kaikesta suomalaisten väitteistä huolimatta vuodessa oppineet jo metsäsodassa sen verran hyvin että olivat tappiontuottajina suomalaisia parempia? Ilmeisesti olivat. Suomen armeijahan ei ollut erityisen tulivoimainen.
Kiestingissä (huhti-toukokuu 1942) ilmeisesti juuri saksalaisten panoksen ansioista tappiosuhdelukema oli parempi akselin sotilaille. NL:n 26.Armeija menetti Vjatseslav Nikitinin mukaan n. 21 000 miestä. Ziemken mukaan suomalais-saksalaise joukot vain 2500. Tosin III AK:n ja pelkästään SS Nordin tappiokirjaukset : III AK 293 kaatunutta, 1393 haavoittunutta sekä SS-Nord: 390 kaatunutta ja 1945 haavoittunutta viittaa suurempiin kokonaistappioihin, yli 4 000 mieheen. Kaatuneitten määrä jäi kuitenkin alle 700.
Kiestingissä kuolleiden ja kadonneiden suhdelukema näyttää olleen paljon parempi kuin Syvärillä huhtikuussa. Oliko sakemannit kaikesta suomalaisten väitteistä huolimatta vuodessa oppineet jo metsäsodassa sen verran hyvin että olivat tappiontuottajina suomalaisia parempia? Ilmeisesti olivat. Suomen armeijahan ei ollut erityisen tulivoimainen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Saksalaisilla oli enemmän tulivoimaa: stukat, panssarivaunut, tehokkaammat käsiaseet ja tykistö. Venäläiset joutuivat vetäytymään pitkän matkan takaa-ajettuina, Syvärillä suomalaiset joutuivat valtaamaan motteja, joihin venäläiset olivat kaivautuneet ja taistelivat niistä kiivaasti.
Ja suomalaiset itse tunnetusti olivat laiskoja kaivautumaan poteroihin. Jos sitten joku ahkera kaivoi poteron niin se tämä lusmuilija kyllä poterosta nosteli päätään ja tarjosi neuvostotarkka-ampujalle helpon saaliin. Vietnamilainen ja aasialainen yleensäkin on sodassa ja työssä ahkera. Venäläiset myös olivat lapiomiehiä.
Eihän ne suomalaiset laiskimukset maata kaiva.... Kukahan ne Suomen pellot raivasi kylmästä korvesta ja kuivasi suot?
Mitä enemmän taisteluja itärintamalla tutkitaan ja analysoidaan sitä vaatimattomammaksi näyttää Suomen armeijan suorituskyky osoittautuvan. Ilomantsin taistelua 1944 Suomessa fantasioidaan mutta tappiosuhdelukema näyttää osoittautuvan jopa tässä vain 1:3.5 vaikka suomalainen tykistö ampui 3.7 kertaa enemmän kranaatteja kuin neuvostotykistö. Vuosalmella ja Tali-Ihantalassa tappiosuhdelukemat jäivät lopulta 1:2.5 vaikka suomalainen tykistö ampui kranaatteja lähes yhtä paljon kuin neuvostotykistö joka lisäksi oli keskimäärin vielä kevyempää kuin suomalainen. Näillä tiedoilla puolustajan tappiontuottamiskyky ei ollut lopultakaan mikään loistava, ei vaikka oli "kotikenttäetu".
Saksan armeijan kyky tuottaa tappioita viholliselleen oli selkeästi parempi kuin Suomen armeijalla. Eli kyllä kansainvälinen tutkimus oli oikeassa siinä että Saksan liittolaiset eivät olleet isäntänsä veroisia. Ja isäntääkin vedettiin itärintamalla turpaan 1943-45.
Oleellista onkin, että suomalaisten suorituskyky oli kuitenkin riittävä. Tosin talvisodassa se olisi voinut olla parempi ja olisi pitänytkin olla. Rivimiesten vika sekään puute ei ollut.
Venäläiset lähteet ovat epäluotettavia tai tahallaan puutteelisia.
Kiestingin+osalta+näyttää+olevan+ristiriitaisuuksi+myös+suomalaisten+tappioissa.+Jos+ajanjakso+venytetään+käsittämään+koko+huhti-toukokuu+niin+suomalaisten+menehtyneiden+tietokannasta+löytyy+vähintäin+361+nimeä+kuolleista+jotka+liittyvät+yksiköihin+jotka+operoivat+Kiestingissä+noiden+kahden+kuukauden+aikana+ja+leijonanosa+tappioista+kohdistuu+juuri+24.4-25.5.42.+Siis+tuplasti+suurempi+kuin+yleisesti+esitetty+kaatuneitten+määrä+(toki+mukana+haavoihinsa+menehtyneitä+toukokuun+loppuun+asti).+
Myöskään saatu sotasaalismäärä ei viittaa mihinkään 15 000 ruumiiseen suomalaisten ja saksalaisten takaisin valtaamalla alueella. Sotasaalis:
1503 kivääriä, 319 konepistoolia, 27 konekivääriä ja 139 pikakivääriä. Siis vajaan 2 000 miehen aseet jäivät suomalaisille ja saksalaisille. Amerikkalaiset usein esittävät( tosin kiistanalaisen) väitteen jonka mukaan saatu käsiasemäärä sotasaaliiksi x 3 olisi vihollisen kokonaistappiot kaatuneina tai sotavankeina. Tässä tapauksessa se voi pitää paikkaansa.
Suomessa Kiestingin taisteluista on leivottu joku teurastusriemujuhla jossa yhtä suomalaista tai saksalaista kuollutta kohden olisi kaatunut jopa 40 puna-armeijan sotilasta. Kuten niin usein ennenkin totuus on ollut jonkinverran vaatimattomampi. Riippuen siitä oliko saksalaisten ja suomalaisten todelliset kuolleiden määrät miten paljon suuremmat kuin pelkät "kaatuneet" (jotka olivat myös alakantissa todellisiin lukemiin verrattuna) vaikuttaa pikemminkin siltä että todellinen menehtyneiden suhdeluku on ollut 1:10. Korkea muttei niin korkea kuin Suomessa takavuosina esitettiin. AOK Norwegen/AOK Lappland esitti huhti-toukokuun tappioikseen 6 029 miestä joista 1 467 kaatuneita tai kadonneita. Analyysiä vaikeuttaa muut taistelut joista suurin tietenkin Litsajoella käyty.
-----Stieglitz-----
Suomalainen sotamies oli vetelä rehjake.
Nyt on paljastunut, että suomalaiset sissit partioissa majoittuivat tippuneisiin saksalaispommittajiin juopottelemaan linjojen taakse.
Kaikkiko? Olipas suuria lentokoneita? Paljastitko tuon kaiken ihan itse:-D
Koneissa oli aina konjakkia, fyyrerkoppalakki vain päähän ja kapiiniin istumaan.
"Nyt on paljastunut, että suomalaiset sissit partioissa majoittuivat tippuneisiin saksalaispommittajiin juopottelemaan linjojen taakse."
Näinhän se oli!Muutamissa tapauksissa tiedetään koneen radiolaitteiden säilyneen toimivina,ja viestityskoodikirjan avulla saksaa taitavat partiolaiset onnistuivat tilaamaan Wehrmachtilta huoltotäydennystä runsaasti.Viestissä kerrottiin partion kietoutuneen raskaaseen kamppailuun vihollisrykmentin kanssa,ja tuottaneen sille raskaat tappiot!
Maan routaantuminen pakotti partion palaamaan takaisin,ja mukana kannettujen sprii-gallonoiden ja onnekkaan suunnistusvirheen vuoksi he ylittivät rajan Savukosken tasalla.
Alueella operoiva saksalainen armeijakunta piti heitä suomalaisena erikoisosastona(kieliongelmat eivät haitanneet koska ei heidän suomeaankaan kukaan olisi ymmärtänyt)ja järjesti heidän huoltonsa.Noin kolmen viikon jälkeen partion katsottiin toipuneen sen verran,että heidät luovutettiin suomalaisille.
Alkuvuonna 1942 NL:n tykistö- ja ammustilanne oli pohjalukemissa mutta jo saman vuoden syksyllä tilanne kohentui mikä näkyi mm Krivin taistelussa 15.9-19.9.42. Suomalaisen 3.Pr:n väitteistä huolimatta neuvostodivisioona kärsi alle 1000 miehen tappiot. Tappiosuhdelukema putosi 1:3. Sen jälkeen se yleensä olikin jossain 1: ja1:3 välimaastossa.
Lapin sodassa 16.9.44-25.4.45 suomalaisten tappiot olivat suuremmat kuin saksalaisten.
"Lapin sodassa 16.9.44-25.4.45 suomalaisten tappiot olivat suuremmat kuin saksalaisten."
Mihin lähteisiin perustuu?
Mukaan pitää laskea myös operaatio Tanne Ost 15.9.1944, eli saksalaisten maihinnousuyritys Suursaareen, missä saksalaiset kärsivät yli kaksikymmenkertaiset tappiot suomalaisiin verrattuna, jätitkö tarkoituksella pois?
Tuskin mikään suuri ihme.
Se mikä palstan stallareita eniten v*tuottaa on, että NL ei päässyt valtaamaan Suomea -39 vaikka sillä oli natsi-Saksa ja -44 USA tukenaan.
Mikkelissä koko jatkosodan norkoilleen kentsu Waldemar Erfurthin päiväkirjateksti jo 14.7.1941 on suorastaan surkuhupaisaa.
Natsien 163. divisioonan tunarointi Tolvajärvellä ainoastaan kahden viikon sotimisen jälkeen ainoastaan naurattaa.
Ensimmäisessä taistelussaan tuo porukka törmäsi Erfurthin mielestä "poikkeuksellisen suuriin vaikeuksiin."
Ja niitähän olivat suomalainen metsämaasto järvineen, jossa natsisiat eksyivät heti tieltä poikettuaan. Oli pölyä ja vielä hellekin. Niinpä tuo kökködivisioona olikin jo saapuessaan Tolvajärvelle niin pahasti rasittunut eikä kyennyt tekemään tiettömässä metsässä mitään, joten:
nuo natsipossut joutuivat palaamaan lähtöalueelleen.... hahahahahahahahahah.....
Myös AOK Norwegenin hyökkäys pohjoisessa oli jo kuin itkis ja nus ...is.
Eikä kumpikaan sitten mihinkään koko Lapin suunnalla kyennytkään. Litsajoen ylitys oli jo liikaa.
Hehe ei Saksa ollut talvisodassa Neuvostoliiton liittolainen, Viro sen sijaan Suomen valtionjohdon mukaan oli Neuvostoliiton liittolainen talvisodassa.
>>Hehe ei Saksa ollut talvisodassa Neuvostoliiton liittolainen<<
Saksa huolti Itämerellä NL:n sukellusveneitä, eli toimitti ruokaa ja polttoainetta Suomen kauppamerenkulun saartoa suorittaville aluksille.
” Sakemannit jopa korpisodassakin suomalaisia parempia? (vrt Kiestinki vs Syväri 42)”
Jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi! Niin myös Tiltunen, jolle Putte on ”suurmies”!
Saksalaiset olivat kuin kotonaan Karjalan korpitaisteluissa. Useamman kerran kävivät auttamassa korpeen eksyneitä suomalaisia.
Kuka tämmöisen kili-kallen "tutkimuksiin" uskoo enää missään muodossa?
Kiistanalainen venäläistutkija ei luovu Sandarmoh-teoriastaan: Suomen on täytynyt tietää Stalinin vainohaudoista jo jatkosodassa
Arja Paananen, Petroskoi
23.12.2019 19:28
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006353627.html
Juri Kilinin mukaan Stalinin vainouhrien joukkohautoihin olisi voitu haudata niitä neuvostoliittolaisia sotavankeja, joita suomalaiset käyttivät jatkosodassa rakentamaan väliasemaa aivan Sandarmohin kupeeseen.
Sandarmohissa on runsaasti omaisten tuomia pieniä muistomerkkejä Stalinin vainoissa teloitetuille suomalaisille. Etualalla on muistotolppa Juho Hytille, joka vangittiin 1937 ja ammuttin 1938.
Professori Juri Kilin ei ole luopunut teoriastaan, jonka mukaan Itä-Karjalan Karhumäen lähellä sijaitsevissa Josif Stalinin vainojen joukkohaudoissa saattaisi olla haudattuna myös suomalaisten käsissä kuolleita – tai suomalaisten jatkosodassa teloittamia – neuvostoliittolaisia sotavankeja.
Kilinin ja hänen petroskoilaisen kollegansa Sergei Veriginin ylläpitämä vaihtoehtoinen teoria on herättänyt Suomessa ihmetystä. Yksikään suomalainen historioitsija ei ole löytänyt venäläisväitteille tukea Suomen arkistoista.
Kilinin mukaan kiistatonta on ainakin se, että Sandarmohiin tukeutui Suomen toisen armeijakunnan (II AK) väliaseman vasen siipi ja sen rakennustöihin osallistuivat sotavangit.
– Tämä on päivänselvä asia. Se oli niin kutsuttu Suomen itäinen lukko eli Suur-Suomen itäisin kannas, josta on kertonut esimerkiksi sotahistorioitsija Antti Juutilainen, Kilin totesi.
– Pitäisikin siis selvittää, mitä tapahtui näille neuvostoliittolaisille vangeille, joita käytettiin väliaseman rakentamiseen joulukuun 1941 jälkeen eli todennäköisimmin heti keväällä 1942. Se oli Suomen armeijan asema aivan Sandarmohin vieressä, muutamien kymmenien metrien päässä, Kilin sanoi IS:lle Petroskoissa.
Äänisen itäranta ei ollut sodan aikana koskaan suomalaisten halussa. Stalin murhasi Sandarmohissa suuren joukon venäläisiä siviilejä ja asia oli ylen arka Neuvostoliitolle ja yhä vielkä Putinin Venäjälle!
Hehehe mitä sinäkin uuvatti täällä päivystät?
Kyllä se Sandarmoh vaan oli suomalaisten miehittämällä alueella, ja se selviää jos ostat jonkin jatkosodasta kertovan historiankirjan😜
Ja se sinun sankarisi Juri Kilin on ihan omatoimisesti väittänyt suomalaisten teloittaneen sotavankeja siellä jo yli kymmenen vuotta sitten😂
Kenelle oikein luulet puhuvasi?