Äänestysaktiivisuus oli vaalien suurin häviäjä: ”Alkaa olla demokratian kannalta kriisitasolla”, sanoo tutkija.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008052887.html
Äänestysprosentti laski 58,9 prosentista 55,1 prosenttiin, eli ääniä annettiin 3,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2017 kuntavaalissa.
Käsittämätöntä että ihmiset eivät käytä äänioikeuttaan. Ei ole aihetta valittaa päätöksistä jos ei edes ole pyrkinyt vaikuttamaan päättäjien valintaan. Jos jättää äänestämättä, niin menettää oikeuden valittaa päätöksistä. Saa tyytyä siihen mitä tulee.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008052887.html
Äänestysprosentti laski 58,9 prosentista 55,1 prosenttiin, eli ääniä annettiin 3,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2017 kuntavaalissa.
Käsittämätöntä että ihmiset eivät käytä äänioikeuttaan. Ei ole aihetta valittaa päätöksistä jos ei edes ole pyrkinyt vaikuttamaan päättäjien valintaan. Jos jättää äänestämättä, niin menettää oikeuden valittaa päätöksistä. Saa tyytyä siihen mitä tulee.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moni ei ajattele sitä, että äänestämättä jättäminen vaikuttaa myös.
Vähävaraiset ja köyhät ovat niitä, jotka jättävät useimmin äänestämättä. He tuskin äänestäisivät rikkaiden, yritysten ja sijoittajien etua ajavaa Kokoomusta. Muut puolueet menettivät heidän äänensä ja Kokoomus hyötyi tästä.
Nukkuvat vaikuttivat siis lopputulokseen.
Nämä ei ollut eduskuntavaalit, vaan harjoitus jytky persupuolueelle?😆😃😄
Toki+mutta+45+%+kansasta+ei+näköjään+välitä+mitä+päätöksiä+tehdään+omassa+kunnassa,+eli+ne+päätökset+jotka+vaikuttavat+suoraan+jokapäiväiseen+elämään.+Esim.+rakennetaanko+jäähalli+vai+satsataanko+terveydenhuoltoon,+saneerataanko+vesijohtoverkosto+vai+asvaltoidaanko+katuja,+tuleeko+kuntaan+vastaanottokeskus+vai+ei+jne.