Nyt kun sahatavaran hinta kallista, niin jatkuva kasvun metsänomistajat hierovat käsiään. Miksi kasvattaa kuitupuuta sellu yhtiöille lähes ilmaiseksi. Tukista saa kunnon hinnan ja metsä ei häviä minnekkaan. Malttakaa vain sen puun kasvaa oikeisiin mittoihin, ennen kuin päästätte ostomiehen palstallenne.
Jatkuvallakasvatuksella tukkipuuta
Anonyymi
351154
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Lahosta jatkuvan kasvatuksen puusta et saa huippuluokan sahatavaraa eikä se kelpaa edes selluksi. Ainoat vaihtoehdot on huonolaatuinen polttopuu tai jättää metsään hiilipäästöksi ilmastoa lämmittämään.
Nyt myydään tietysti tukkipuuta aukkohakkuuna hyvään hintaan ja uudistetaan ne aukot kasvamaan. Ei sieltä jatkuvan kasvatuksen metsästä hyvällä hinnalla myydä mitään, kun kalliimpi korjuukustannus otetaan huomioon. Ja lahopuun osuus suuri. Taas näitä jatkuvan kasvatuksen haihattelijoita!
Nuapurin mies ylaharventi jo 15 v sitten palstansa ja nyt talavella toas vain tukit koato. Hyvin oli nuoret taimet kasvaneet. Sekapuustoa osittain. Mistä se lahopuu jk metsään tulee? Kehui jatkavansa samalla tyylillä. Eikö tuo ole jk kasvatusta.
Lahottaja tulee kuusikkoon siitä että vähän väliä koneilla siellä juuristoa rikotaan. Ja kun se kerran sinne tulee niin pois ei lähde ennenkuin koko maaperä on saastunut ja kaikissa kuusissa on se jo nuorena. Tukkipuuta et enää ikinä saa ja metsäfirmat ei edes jätä tarjousta. No tyhmyys aina maksaa ja jatkuvan kasvatuksen tyhmyys erittäin paljon.
Juuri oli aiheesta kirjoitusta viimeisimmässä Metsälehdessä, kun tuttu pitkän linjan metsänomistaja Jouko Juurikkala kertoi vinkit tuottavaan metsänhoitoon. Jatkuva kasvatus sai häneltäkin tuomion juuri juuristovaurioiden ja lahottajan vuoksi. Ja Jouko Juurikkalan metsät ovat hyvin hoidettuja!
Suomalainen metsäluonto pärjäsi ilman ihmisen jatkuvaa hoivaa vallan mainiosti aina kaskikulttuurin loppuvaiheeseen asti. Olen nähnyt arvioita, joiden mukaan maamme puuvaranto oli vielä 1500-luvulla jopa 2,5 kertainen nykyiseen verrattuna. Saa siinä Juurikkala muutamaan kertaan kulahtaneet liturgiansa esitellä muuttaakseen em. totuuden toiseksi. Myönnettävä kuitenkin on, että Juurikkala on aukkohakkuuälyköiden viisaimmasta päästä. Monin verroin fiksumpi ukko kuin esim. sinnikkäänä luonnonvihaajana kunnostautunut Kullervo Kuusela.
1500 luvulla puuta ei tarvittu muuhun kuin polttopuuksi ja vähän mökkien rakentamiseen ja suurin osa puusta lahosi metsään.
Jos ei mennä "esihistorialliseen aikaan" vaan 1950 vuoden tilanteeseen niin sen jälkeen puuston määrä Suomen metsissä on yli KAKSINKERTAISTUNUT hyvän hoidon ansiosta ja se hyvä hoito on ollut istutus/kylvö, taimikonhoito, harvennus pari kertaa ja päätehakkuu.
Jatkuva kasvatus oli kova sana siihen aikaan kun pokasahalla ja kirveellä parhaat puut valikoitiin ja hevosreellä metsästä pois ajettiin. Silloin oli puu kallista ja työ halpaa. Nykyhinnoilla ei moinen lyö enää leiville.
Silloin metsät raiskattiin niillä jatkuvilla hakkuilla (harsinta-) vajaatuottoisiksi. Olihan se näennäisesti metsän näköistä, mutta lahopuun osuus oli valtava, kun vielä lehmät ja hevoset laidunsi kesäisin siellä seassa ja kaviot/sorkat aiheuttivat juuristovaurioita.
Meidän tilalla oli tälläistä metsää osalla alueita ja tehtiin päätehakkuu, oli järkyttävä huomata, miten paljon oli lahopuuta.
Juuri näin!
Avohakkuut on sellutehteiden etu eikä metsänomistajan. Jatkuvalla kasvatuksella saadaan jatkuvampaa tuloa ja metsä on koko ajan metsä. Avohakattu raiskio ei ole koskaan enää metsä. Siitä tulee puupelto ja kun se puut alkavat järeydeltään vähän muistuttamaan puita, niin se avohakaan uudestaan.
Vahva on usko sinullakin täyteen huuhaahan! Avohakattu metsä on vain muutaman vuoden huonon näköinen, jos sitäkään ja sen jälkeen kasvaa vauhdilla. Toki kuitu- tai polttopuuta tulee alkuun ensimmäisistä harvennushakkuista, mutta varsin nopeasti saadaan tukkipuuta harvennuksista ja päätehakkuu tuo laadukasta tukkipuuta. Olen tämän nähnyt omilla metsätiloillani. Ja mikä parasta hyvin hoidetussa metsässä on mukava liikkua ja marjastaa, poimia sieniä. Nuo paljon parjatut "puupellot" tuottavat meilläkin vuosittain melkoisen mustikka- ja puolukkasadon.
Kyllä on mennyt metsätalouseetos läpi järjellisen ajattelun kun moista väittää. .. Muutaman vuoden... mitä sontaa. Omilla mailla "varsin nopeasti tukkipuuta" näyttää tulevan vastaan vasta siinä vaiheessa kun puuston ikä on noin 35 vuotta. Ja mukava liikkua... Maillani on kaltaisesi uskovaisen kannattamia kunnon aurauskynnökköjä (70-80 luvun vaihde) kymmeniä hehtaareja eikä ne suoraan sanottuna kelpaa mihinkään muuhun kuin oksankasvatukseen.
Osaamatonta on ollut omistajissa, ei voi muuta todeta! Meilläkin yritettiin metsänhoitoyhdistyksen suosittelemana (lue; pakottamana) aurausta v. 1975 yhdellä avohakkuu alueella, kierroksen siellä ajoivat ja homma lopetettiin siihen. Kevyempää kalustoa on käytetty ja jälki on ollut hyvää, kun on uudistettu hakkuun jälkeen. Aiemmin isäni veti Fordson Majorin perässä kantokoukkua, joka raapi sopivasti pintaa rikki ja alueet taimettui tosi hyvin. Minä toteutin myöhemmin Ford 4000 traktorilla samaa. Kaverini Toivakassa kehitti kevyen metsä-äkeen traktorin perään, millä saadaan tosi hyvää jälkeä laikutukseen, eikä tule mitään karmeaa kynnöstä. Eli on näitä ollut vaihtoehtoja, jos vain on ymmärrystä riittänyt metsänomistajalla!
Viime syksynä käsittelin melkoisen alueen traktorilla etukuormaajan trukkipiikeillä kevyesti kyntämällä. Kokemus osoittanut, että näin rikottu pintamaa taimettuu todella hyvin ja jatkossa metsässä liikkuminen on helppoa.
Olen myös kylvänyt kehittämälläni kylvökoneella hakkuualueita tavallisella maataloustraktorilla. Nytkin kylvämääni männyn taimikkoa on lähes 10ha ja siellä jos missä voi tulevaisuudessa liikkua ja nytkin siellä voit ajaa vaikka mönkijällä "urku auki"!
Taimikot olen pitänyt aluksi hieman liian tiukassa jo hirvituhojen vuoksi, mutta myös siksi, että ei kasvateta oksia. Latvus pitää kuitenkin olla riittävä, että kasvua tapahtuu. Neulasnäytteillä on saatu lannoitukseen analyysi ja lannoitustakin olen tehnyt pienellä maataloustraktorilla ja pintalevittimellä ajamalla ajourilla, jopa ilman ajouriakin on pystynyt sopivilla kohdin ajamaan levittämässä lannoitetta. Tuhkaa olen levittänyt myös kokeeksi lannoitteeksi lumilingolla metsään pieniä aloja, kun tuhka kaadetaan metsätielle talvella tasaiseksi matoksi ja ajetaan lumilingolla, joka heittää sen pitkälle metsään. Minulla on myös yksi sorastusvaunu, josta on tarkoitus kehittää tuhkanlevitin metsälannoitukseen, sillä voisi ajaa ajourilla levittämässä tuhkaa, kun siinä on suuret traktorin takapyörät alla.
Tukkipuuta on runsaasti kasvamassa v. 1978 raivaamistani taimikoista, lähes 10 vuotta sitten jo saimme pikkutukkia harvennuksista! Ja v. 1968 istutetut kuusikot ovat tulossa päätehakkuuseen, nekin alueet kävin 70-luvun alussa vesurilla raivaamassa kesälomani aikana koulusta. Melkoinen määrä saatiin tukkia niistäkin viimeisessä harvennuksessa muutama vuosi sitten!
Olen se jota kommentoit. Noin pitää hommat tehdä, kuten kuvasit. Omalla kohdalla oli suorastaan tympeää ottaa vastaan mitä perin. Omista valinnoista maapohjan suhteen ei tosiaan ollut kyse. Oma tavoite maanomistuksessa on ollut aina se, että maanpintaa ei saa ryskätä pilalle; hyväksyn (muiden tekemänä) avohakkuut tms., mutta maapohjan tulee säilyä kuljettavassa kunnossa. Itse pidättäydyn päätehakkuilta ja myös moton tekemiltä harvennushakkuilta. Syynä se, että konemiehen jälki on kovin monotonisen masentavaa. Noin 70 hehtaarisen tilan harvennukset olen saanut tähän asti tehtyä nättiin kuntoon, mutta jo vain alkaa ikä tekemään tehtävänsä.
Aivan oikein. Jatkuvan lahotuksen raiskioita ei voi enää metsiksi kutsua. Huonolaatuisimmat jätetty kuolemaan ja alle ei synny uutta metsää. Pitäisi lailla kieltää moinen metsän tuhoaminen ja lyödä isot sakot päälle. Täysin piittaamatonta touhua.
Mielestäni hän joka haluaa hoitaa metsiään harsintahakkuilla tehköön niin. Mutta mitä varten he vaativat muita tekemään niin. Jos joku haluaa hakata jonkun hakkukypsän alueen , istuttaa tai kylvää, harventaa pari kertaa ja taas on hakkuukypsä alue käytössä niin tehköön sen.
Yksi seikka harsintahakkuissa on jäänyt pienelle huomiolle eli se että aikaa myöten tällaiset metsät muuttuvat kuusikoiksi koska kuusi toisten puiden varjossa viihtyy paremmin kuin mänty ja koivu.
Joo ja sellaisten pitäisi pitää suu täysin kiinni metsänhoidosta, joilla ei ole omaa metsää lainkaan, ellei heiltä erikseen kysytä neuvoja.
Jatkuvasta kasvatuksesta... Ostin pakkohuutokaupasta pari metsätilaa, joita oli hoidettu harsintahakkuilla (jota jotkut kutsuvat jatkuvaksi kasvatukseksi), aivan pilalla nämä metsät, kun ei tiedä mitä tekisi. Niiltä tiloilta oli epätoivoisesti harsittu tukkipuuta ennen pakkohuutokauppaa ja nyt tukkipuuta on kasvanut hieman, käytännössä kaikki on kuitenkin kuitupuuta, vaikka olisi tukin mitoissakin. Olen nyt käynyt raivaussahalla niitä läpi, että saan ne jotenkin sellaisiksi, mistä tehdään kerralla avohakkuu ja uudistetaan kerralla. Paljoa näistä tiloista ei tarvinnut maksaa, ei ollut juuri kiinnostusta. Jos ne olisivat olleet hoidettuna kunnolla ilman tuota harsintahakkuuta, olisi hintakin ollut moninkertainen. Kyllä näistäkin nyt tiliä tehdään ja tulevaisuuteen saan hyvän metsän kasvuun tyttärilleni.
Vai avohakkuu muutamassa vuodessa näyttää metsältä? Kusette omaan kuppiinne joutavilla puheillanne. Ootte vaatimassa määräysvaltaa omissa metsissänne, mutta samalla sotkette alapuoliset vesistöt avohakkuilla. Pinta maat käännetään ympäri ja kannot ostetaan juurineen, jolloin ravinteet lähtevät ja rehevöittävät järvet ja humus tummentaa vedet. Jotain vastuuta metsänomistajillekin, vaikka kuinka luulette omistavanne metsät. Ne on vain lainassa teillä. Tukiaisten varassa kuitenkin elätte.
Siinä näette perusvihreän. Haukkuu kaikkia muita samalla kun itse tuhoaa luontoa. Ja tätä tulee lisää. Vihreät haluaa 3 kertaisen verotuksen metsälle. Kiinteistöverot metsäverot myyntiverot perintöverot ym. Ym.
No mitä veroja kallion vihreät maksaa?
Ei mitään. Kaupunki maksaa kaiken ja antaa pari tonnia rahaa/kk. Kyllä sylettää.
Nyt olisi aika koko metsäsektorin uudistaa metsänhoitoa. Näyttäisi muuten käyvän kuin turvetuotannolle. Se on vain yksi nuijan kopautus EU pöytään, kun puulle rapsastaan ympäristövero tai avohakkuut kielletään. Sitten taas marssitaan motojen kanssa eduskuntaan valittamaan. Aika pienillä ohjeilla ja suosituksilla saataisiin metsänomistajat kasvattamaan metsät ympäristöä huomioiden, eikä puukauppa isommi siitä kärsisi. Mutta pakon edessä tulee rumaa jälkeä. Siirtymä aika on kuitenkin pitkä.
Ihme lässytystä tulee taas. Siis hyvä metsänhoito pannaan ja huuhaalla jatkuvalla lahotuksella pilaamaan metsämme. Tosin ei kyllä eu kaan ymmärrä metsistämme mitään kun suuren osan ovat niistä tuhonneet. Ja nyt SUOMALAISTEN pitäisi suojella kaukkien puolesta. Ja vitut.
Jatkuva kasvatus oli kova sana siihen aikaan kun metsätyöt tehtiin metsurityönä ja kuljetukset hevosilla. Oli aikaa valikoida parhaat puut parhailta paikoilta mihin hevosella pääsi. Nykyisellä korjuutekniikalla tuo ei onnistu, pitäisi ottaa käyttöön pienimuotoista kalustoa, työllisyys kyllä kohenisi mutta puun korjuukustannukset nousisi aika lailla meikäläisillä työvoimakustannuksilla.
Näitä suosituksiahan on jo käytössä vaikka kuinka ja ite voi versioida lisää. 500 000 tekopökkelöö jätetään nykyään pystyyn joka vuosi, luulis jotai vaikuttava muutaman vuoden viiveellä. Sertifikaattia on ainaki kaks ja nyt voi kuulemma vielä luomuun metsää sertitä, mikä on kyllä aika huhaata, koska Suomen metsät on luomua ainakin 99,9 rosenttiisesti.
Verrattuna+1960-luvun+tilanteeseen+Suomen+metsissä+isojen+puiden+(yli+30+cm+paksuudeltaan)+määrä+on+nykyään+yli+kaksinkertainen.
Verrattuna 500 vuoden takaiseen tilanteeseen Suomen metsät ovat tosi surkeassa kunnossa. Eri ikäistä taimikkoa niin kauas kuin silmä siintää. Lajikato edennyt ihan hirveälle tasolle. Moni metsälintulaji katoamassa mm. kuukkeli, töyhtötiainen, hömötiainen, jne. Lintujen lisäksi kovakuoriaislajista yksipuolistunut järkyttävän nopeasti... Suomessa on puuta enemmän kuin pitkään aikaan mutta metsää vähemmän kuin milloinkaan.
Jaaettä metsät on liian hyvässä kunnossa?
Mitenkäs ne lajit nyt ovat uhanalaistumassa kun metsää on iät ja ajat hoidettu nykytyyliin, ja nyt suojelualaa ollaan lisäämässä ja hakkuissakin jätetään enemmän lahopuita metsiin? Onko suojelun lisääminen tehoton tai väärä toimenpide jos uhanalaistuminen senkun vaan kiihtyy?
Metsää ei ole, mutta puuta on. Metsä on muutakin kuin puuta.
Paljonkos tuollainen vapaasti kasvanu iki- ryteikkö metsä nieleskelee hiiltä?
Suomessa+hakatusta+puusta+on+tätä+nykyä+melkein+60+%+kuitua,+joka+pölläyttää+hiilidioksidinsa+taivaalle+muutaman+kuukauden+sisään+hakkuusta.+Koko+hiilidioksidihumppa+on+ihan+turhaa+touhua+hiilenkierron+suhteen;+on+aivan+aivan+sama+kaataako+puut+50+vaiko+500+vuotiaina+...+tärkeintä+on+pitää+maat+kasvullisessa+kunnossa.++Ja+on+aivan+turhaa+paskapuhetta+väittää,+että+talon+seinässä+tai+kiikkustuolin+jalassa+oleva+"hiili"+olisi+museoitu+lopullisesti+siihen+mainittuun.+Luonnon+kannalta+on+melko+sama+vapautuuko+se+hiili+ensi+viikolla+vaiko+100+vuoden+päästä...+vapautuu+se+kuitenkin.++Kvartaaliajattelu+ei+vain+toimi+luonnon/+ilmaston+suhteen.
Aluksi tunnuit ihan järkimieheltä kun puhuit kivihiilen kaivamisen lopettamisesta. Sillähän esim. Helsinki toimii vaikka puhuvat ihan muuta. Lupasivat lopettaa hiilen käytön jo 20 vuotta sitten. No paskapuhettahan se helsingin virheiltä oli. Sitten kun alat vouhkata ns. Vanhojen metsien"viimeinen erämaa" vitsiä tajusin ettet ymmärrä metsistä tai sen asukkaista mitään. Siksi suosittelisin sinulle että muutat pois kalliosta ja ostat sitä metsää ja peltoa edes.pienen palan. Jospa se todellisuus avaisi silmäsi. Ystävyydellä annan tämän neuvon.
Väitetään että synkkä ikimetsä olisi eläinten paratiisi. Näin onkin joidenkin lahopuussa viihtyvien toukkien osalta sekä joidenkin lintujen ja mm. oravan suhteen.
Mutta mitä ruokaa siellä on kaikenlaisille sorkkaeläimille ja esim. jäniksille ? Ja kun niitä ei ole niin ei ole petoeläimille ruokaa. Aluskasvillisuutta ei ole muuta kuin sammalta kaikkialla. Mitään marjoja ei ole.
Hyvin hoidetussa sekametsässä sen sijaan viihtyvät kaikki.
Huolehtimistasi jäniksistä ja varsinkaan sorkkaeläimistä ei pulaa... Niiden kannat taimikkovaltainen metsäeetoksenne on kasvattanut huippulukemiin. Mainitsemasi aluskasvoksen puute koskee nimenomaan talouspöheiköiden loppuvaihetta (eli noin 50 vuotiasta puupeltoa). Marjojenkin suhteen olet hakoteillä. Marjoja enemmän ekosysteemi kaipaa marjojen varsia. Ei mene varmaan kriitikolle heti läpi, mutta näin on, että marjoja oleellisempaa on tiivis aluskerroksen mustikkavarvusto. Näin sitä voi sivistää suoli -sivustolla sivistymätöntä kansalaista.
Hirvet ja jänikset voivat nyt tosiaan suhteellisen hyvin kun onneksi metsänomistajat ovat hoitaneet metsiään harventaen niitä. Jos kaikki olisi ihannoimaasi sammalpeitteistä ikimetsää niin mitä syötävää niillä olisi siellä. Ikimetsästä et kyllä löydä mm. puolukoita etkä vadelmia vaan siihen tarvitaan aukko tai puolukan osalta harva männikkö.
Mustikkakaan ei sammaleessa kasva vaan vaatii harvempaa puustoa.
On aivan turha yrittää takoa järkeä näihin kallion tekovihreisiin jotka eivät ikinä ole metsää nähneetkään. Tiedoksi että espan puisto EI OLE metsä. Niillä on joku lapsenomainen harha että satukirjojen metsä olisi se ainoa oikea. No kunhan teini-ikä on ohitse niin ehkä järkikin alkaa kulkea paremmin. Toivottavasti lukevat omia juttujaan aikuisena ja tajuavat kuinka väärössä olivat.