Otsikko kertoo. Mietin kun esim matikasta saa jäädä muutama 4, niin saako ruotsistakin? esim saa lakin vaikka yksi ruotsin kurssi jäi 4?
Pitääkö kaikki ruotsin 6 pakollista kurssia päästä läpi?
Anonyymi
32736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Saman oppiaineen kursseista saa kolmasosa olla nelosia. Ruotsin pakollisia kursseja on viisi kappaletta. Jos opiskelet vain pakolliset viisi kurssia, niin yksi niistä saa jäädä neloseksi. Jos opiskelet myös yhden valtakunnallisen syventävän kurssin lisäksi eli yhteensä kuusi kurssia, niin sitten näistä saa nelosia olla kaksi.
Yhdestä kurssista saa olla nelonen, mutta kuka kehtaa ottaa ruotsista vitosen päättötodistukseen. Joku väittää, että kielet ovat helppoja matematiikan rinnalla. Ovatko?
Eipä se kai kehtaamisesta ole kiinni. Ei kukaan joudu esittämään lukion päättötodistustaan missään tilanteessa. Se on käytännössä siis täysin turha asiakirja. Joskus ennen muinoin sillä haettiin joihinkin jatko-opintoihin, mutta nykyään yo-kirjoitusten arvosanat ratkaisevat. Ja hyvä näin, koska eri lukioiden kurssiarvosanat eivät ole aina ihan vertailukelpoisia. Yo-koe sen sijaan on kaikille sama. Toki ruotsin vitosen taidoilla tuskin yo-kirjoituksissa saisi edes hyväksyttyä arvosanaa.
Heikosti suoritettu ruotsi voi kyllä muutoin koitua ongelmaksi. Meillä on yliopistoissa ja korkeakouluissa pitkä rivi opiskelijoita, joilla kaikki muut opinnot on suoritettu, mutta pakollinen virkamiesruotsin kurssi ei mene läpi. Korkeakoulututkinto voi jäädä saamatta, kun ei joskus yläkoulussa ja lukiossa viitsinyt ruotsia kunnolla opiskella. Nuorena tehdyillä valinnoilla voi olla kauaskantoiset seuraukset.
Minusta kielet ovat paljon vaikeampia kuin matematiikka. Pitkässäkin matematiikassa pärjää arkijärjellä ja asiat oppii sillä, että vaan rutiininomaisesti laskee tehtäviä. Kaikki on selkeää ja loogista ja juuri mitään ei tarvitse opetella ulkoa. Lyhyt matematiikka taas on lähes pelkkää peruskoulun kertausta. Kielissä pärjääminen vaatii vahvan sanaston hallitsemista sekä monenlaisten kielioppisääntöjen ulkoamuistamista. Minusta sanojen ja kielioppisääntöjen ulkoaopettelu on paljon vaativampaa kuin matematiikassa vaadittava looginen päättely ja järjen käyttö.