Kävin magneettikuvauksissa ja huhhuh! olipahan kokemus! Viimeksi olen joskus hyvin pienenä lapsena tuollaisessa ollut ja nyt tosiaan uudestaan näin "vanhana".
Olen luonteeltani aika sitkeä sissi enkä ihan vähästä säpsähdä ja kipukynnyskin on aika korkea, mutta niin vain kävi, että jopa kaksi kertaa meinasi ihan kunnon paniikki iskeä siellä koneessa! Sydän hakkasi ja meinasi tulla rinnasta ulos ja puuskutin hengittää kuin maratonissa olisi ollut!
Itseäni tämä jotenkin ihmetyttää suuresti, koska en ihan vähästä säpsähdä, joten ihan uusi kokemus minulle. Jäi jotenkin myös aika iso pelko tuohon, jos vielä joskus uudestaan sinne joutuu. En yhtään ymmärrä miten reagoin noin voimakkaasti.
Nyt toisaalta ymmärrän hyvin niitä, jotka panikoi tuota kuvausta. En halua tehdä tästä nyt kuitenkaan pelotteluketjua, koska se ei auta ketään, itse selvisin tuosta, kun koitin vain silmät kiinni kokoajan ajatella, kuinka tärkeästä toimenpiteestä oli kysymys ja se auttaisi diagnoosin selvittelyssä todella paljon. Onnistuin myös rauhoittaamaan itseni loppuakohti onneksi.
Vinkkinä antaisin myös niille, jotka ensi kertaa tuohon koneeseen menee, pukeudu hyvin kevyesti, varsinkin paidan osalta, itselläni meinasi se kuumuuskin aiheuttaa ongelmia lisää. Myös jotain musiikkia olisi suotavaa kyllä saada kuunneltavaksi, nyt annettiin vain tuplakuulosuojaus, mutta silti hyvin koneen äänet kuului läpi ja osaltaan myös aiheuttivat tuota tuskaa.
Olen luonteeltani aika sitkeä sissi enkä ihan vähästä säpsähdä ja kipukynnyskin on aika korkea, mutta niin vain kävi, että jopa kaksi kertaa meinasi ihan kunnon paniikki iskeä siellä koneessa! Sydän hakkasi ja meinasi tulla rinnasta ulos ja puuskutin hengittää kuin maratonissa olisi ollut!
Itseäni tämä jotenkin ihmetyttää suuresti, koska en ihan vähästä säpsähdä, joten ihan uusi kokemus minulle. Jäi jotenkin myös aika iso pelko tuohon, jos vielä joskus uudestaan sinne joutuu. En yhtään ymmärrä miten reagoin noin voimakkaasti.
Nyt toisaalta ymmärrän hyvin niitä, jotka panikoi tuota kuvausta. En halua tehdä tästä nyt kuitenkaan pelotteluketjua, koska se ei auta ketään, itse selvisin tuosta, kun koitin vain silmät kiinni kokoajan ajatella, kuinka tärkeästä toimenpiteestä oli kysymys ja se auttaisi diagnoosin selvittelyssä todella paljon. Onnistuin myös rauhoittaamaan itseni loppuakohti onneksi.
Vinkkinä antaisin myös niille, jotka ensi kertaa tuohon koneeseen menee, pukeudu hyvin kevyesti, varsinkin paidan osalta, itselläni meinasi se kuumuuskin aiheuttaa ongelmia lisää. Myös jotain musiikkia olisi suotavaa kyllä saada kuunneltavaksi, nyt annettiin vain tuplakuulosuojaus, mutta silti hyvin koneen äänet kuului läpi ja osaltaan myös aiheuttivat tuota tuskaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiettävästi kukaan ei ole tuollaiseen tutkimukseen kuollut! Mieti sitä! Tai älä ajattele mitään!
Ei kukaan ole sellaista väittänytkään. Joten älä hermostu. Tosi moni saa paniikkikohtauksen kuvauksen yhteydessä, joten ihan pienestä asiasta ei ole kyse. Tuollainen kohtaus ei ole mikään mukava ihmiselle. Onneksi rauhoittavia on saatavilla ennen kuvausta niitä pyytäville.
Olen ollut kahdesti magneettikuvauksessa ja useita kertoja TT-kuvauksessa (vastaa lähes magneettikuvausta). Magneettikuvauksessa olen aina saanut musiikkia kuvauksen ajaksi, nyt joulukuussa pyysin vaan soittamaan kuulokekorvatulpista YLEn päivälähetystä niin oli puhetta ja musiikkia. Tuntuu vähän oudolta ettei kuulokekorvatulppia käytetty kuvauksessasi.
Ensimmäinen kuvaukseni oli jaloista, joten siinä suhteessa "helppo nakki" ja nyt tämä joulukuun kuvaus päästä. Tiesin että kasvoille laitetaan häkki, joten otin rennosti silmät kiinni ja olisin varmaan nukahtanut kuvaukseen ellei laite olisi pitänyt niin kovaa ääntä. Joskus aiemmin TT kuvauksessa suurin ongelma oli se että munuaisia kuvatessa piti pidätellä virtsaa pitkään ja kun vielä laitettiin varjoaine niin tuntui että laskee alleen juuri sillä hetkellä.
Itse en koe ahtaanpaikan kammoa ja siksi nuo magneetti- ja TT kuvaukset eivät tunnu missään. TT kuvaus on sikäli helpompi että kuvaus tapahtuu nopemmin kuin magneetissa, eikä ole sitä kovaa melua.