Mistä sen tietää että on varmasti päässyt edellisestä kumppanista yli? Kun usein tulee näitä vastaan että järjellä suhde on jo loppu mutta tunteet eivät katoa käskystä ja voivat olla voimassa vielä pitkäänkin. Niin mitkä ovat teidän mielestä tunnusmerkkejä siitä että edellinen on tunnepuoleltakin takana päin?
Ei ole enää toisesta mustasukkainen?
Ei ajattele toista jatkuvasti?
Vai että se on tyystin unohtunut?
Kun näkee toisen ei vedä sanattomaksi?
Ei ole vihainen tai katkera?
Ei ole enää toisesta mustasukkainen?
Ei ajattele toista jatkuvasti?
Vai että se on tyystin unohtunut?
Kun näkee toisen ei vedä sanattomaksi?
Ei ole vihainen tai katkera?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Haasteellinen kysymys siinä mielessä kun on ihmisiä jotka jää pakkomielteisesti kiinni toiseen ja sitten on niitä joilla päättyneestä suhteesta jää ns terveempiä tunteita joksikin aikaa.
Pakkomielteinen jatkaa sen toisen ajattelemista eikä elä läpi omia eroon liittyviä tunteitaan. Kai se ratkaiseva hetki tulee siinä vauheessa kun ei enää jaksa omaa pakkomielteisyyttään tai että löytyy uusi kohde. Uuteen suhteeseen tässä ei vielä olla valmiita.
Jos sitten ajattelee tuon terveemmän tapauksen kannalta. Siinähän ihminen alkaa eron tapahduttua käydä läpi omaa suruaan, pettymystään jne. Toista kohtaan saattaa tuntua ajoittain kaipausta, mutta ajatukset ja tunteet ei jumita toista ihmistä kohti vaan oma tunneprosessi on käynnissä.
Missä vaiheessa sitten tietää että on päässyt yli edellisestä suhteesta. Ehkä siinä vaiheessa kun ei enää ajattele jokapäiväistä elämäänsä eronneena ja erosta toipumisena eikä syvällä sisimmässään enää tunne että omaa elämää määrittää se että on eronnut tai että nyt olen yksin tuntemukset, vaan oma elämä tuntuu omalta ja arvokkaalta.