Olisiko noin summittaista vertailua kummassa mitkäkin edut, ja lopulta kelpaako kumpikaan
aina välttämättä laadukkaaksi juomavedeksi?
Vaikuttaako kaivojuttu terveyteen niin paljon, että ok-talo saattaa jäädä monilla ihmisillä jo tämän takia pois suunnitelmista?
aina välttämättä laadukkaaksi juomavedeksi?
Vaikuttaako kaivojuttu terveyteen niin paljon, että ok-talo saattaa jäädä monilla ihmisillä jo tämän takia pois suunnitelmista?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos pohjavesi ei ole kovin syvällä, on rengaskaivo epäilemättä helpoin ja halvin ratkaisu. Veden laatu saattaa kovin matalassa kaivossa olla huonompi kuin porakaivossa, jos pohjaveteen pääsee kulkeutumaan maan pinnalta pilaavia ainesosia kuten lannoitteita jne.
Itse asiassa rengaskaivossa saattaa olla parempi veden laatu jos pilaavat ainekset ei ole lähellä. Porakaivoon saattaa kulkeutua vesiä jopa kilometrien säteeltä, riippuen pohjavesien virtaussuunnista. Samoin rengaskaivoon vesi suodatttuu aina hiekkapatjan läpi, kun taas porakaivoon vesi voi kulkeutua suoraan kallio"puroista"
Nykyään ollaan turhan tarkkoja vesien suhteen. Lähdevesiä pidetään erinomaisina, mutta parin sateettomina kesinä kuivunutta lähdettä katsellessa näki, että kyllä niidenkin pohjalla on vaikka mitä.
Lähdevedenkin tervellisyys voi olla kyseenalainen, jos tarkasti tutkitaan.
Varuillaan saa olla, jos aikoo terveenä kuolla!
Jos lähellä on järvi, harkitse käyttö- ja juomaveden ottamista sieltä. On halvempi kuin kaivo. Puhdistus on edullisinta Nerox-suodattimilla - tietääkseni.
paljonko vedenotto pinnalta maksaa?
Entä kuinka asia hoituu talvella esim järvestä
joka on vieläpä pienen pieni lampi?
Siis hyvä tietää.
Yleistäen porakaivo tulee kalliimmaksi, mutta vedensaannin ja tuoton kannalta on jatkossa varmempi vaihtoehto.
Rengaskaivo on enemmän pintavesien "armoilla" kuin kunnolla tehty porakaivo.
Porakaivossa on isompi todennäköisyys siihen että tarvitaan jonkinlainen vedenkäsittelylaitteisto mutta on niitä rengaskaivoihinkin jouduttu laittamaan.
Terveysaspekti selviää sillä että kaivon valmistuttua tehdään laaja talousvesitutkimus tarvittavat lisätutkimukset (esim. arseeni, radon jos porakaivo) mistä selviää nämä asiat ja tarvitaanko suodatinjärjestelyjä.
Jatkossa säännöllisesti esim. 3 vuoden välein tehdään suppeampi "valvontatutkimus".
Silleen.
Porakaivon vesi on harvoin juomakelpoista sellaisenaan. Kalliosta voi liueta veteen jopa suoranaisia myrkkyjäkin.
Ai arseenia ja asbestia?
Uraani, radon, arseeni.
Nämä ovat ne porakaivoveden peikot, joita joko esiintyy tai ei. Riippuu porauspaikasta.
Näitä kolmea ei yleensä esiinny rengaskaivovedessä haitallisiin pitoisuuksiin asti, mutta porakaivossa aika yleisiä.
Sitten tietty porakaivovedessä voi olla myös fluoria, rautaa ja humusta. Fluoria joskus myrkyksi asti, humusta ja rautaa lähinnä väri ja makuhaitaksi.
Rengaskaivossa fluoria saattaa olla myös ongelmaksi asti, humusta harvemmin, tai jos on niin se on selkeä merkki siitä, että kaivoon pääsee pintavettä. Halkeilevassa kalliossa on ikävän tyypillistä, että halkeamista pääsee humusta aika esteettä veteen.