Kitaristien ylivoimainen ykkönen on ...

Miksi viesti poistetaan siksi että se sisältään youtube linkin?

Brian May.

Brian May, Mark Knopfler, Glen Tipton (myös KK Downing on hyvä, mutta Tipton on huippu), Carlos Santana, Jimmy Page, Paul Kossoff (Free/Back street crawlers), Tony Iommi. Tässä joitakin.

Ja myös Richie Blackmore (Deep Purple/Rainbow). Huippukitaristi.

Täytyy kuitenkin mainita, että soittamisessa kaiken a ja o on tunne ja kappaleen tunnelma, ei se kuinka nopeasti soittaa ja heiluuko lavalla. Jos ei ole tunnette, niin ei auta vaikka kuinka hurjasti heiluisi ja jos se tunne on, niin sitten voi vaikka seisoa paikoillaan tai istua, mutta silti onnistuu tavoittamaan sen jonkin olennaisen. Ja myös monipuolisuus on ihan hyvä asia, että osaa soittaa monella eri tyylillä. Kun katsoo esim. flamencokitaristien tai joidenkin bluesmuusikoiden soittoa, niin siinä on yleensä tavoitettu tunne ja tunnelma.

Jimmy Pagella oli aikoinaan tämä paletti hallussa. Hän osasi soittaa monella eri tyylillä ja sekä akustisella kitaralla että sähkökitaralla ja hänellä oli parhaimmillaan tunnetta soitossaan. Ja hänellä oli myös se oma tyyli. Richie Blackmorella oli myös tämä taito kuten myös Freen kitaristilla Paul Kossoffilla ja Queenin Brian Maylla.Metallipuolelta sanoisin, että KK Downingilla ja Glenn Tiptonilla. Muutamia mainitakseni.

Ja sitten on myös sellainen kitaristi kuin Bernie Marsden. Niille, jotka kuuntelevat Whitesnakea ja tarkoitan nyt sellaisia, jotka kuuntelevat bändiä myös ajalta ennen levyä"1987", oikeastaan ihan alkuajoista lähtien Bernie on luultavasti tuttu kaveri (oli Snakessa vuosina 1978-82 ja hän sävelsi vuonna 1982 kappaleen "Here I go again", josta vuonna -87 tuli uusintaversiona iso hittti). Huippulahjakas kitaristi, joka taitaa niin bluesin kuin rockinkin soittamisen.

Monet usein tuijottavat vain niihin jättimäisimpien bändien kuten Zeppelin, Purple, Queen, AC/DC kitaristeihin (niinhän itsekin osittain teen, koska pidän noitten bändien kitaristeista ja heidän soitostaan) ja tunnetuimpiin soolokitaristeihin, mutta usein sitten unohtavat, että on muitakin kitaristeja, jotka ei ole ehkä yhtä tunnettuja, mutta voivat silti olla yhtä hyviä niin kuin tuo edellä mainitsemani Bernie Marsden (no, musiikkipiireissä hän on tunnettu, mutta kuuntelijoiden keskuudessa ei ehkä ihan niin paljon) ja aikaisemmin mainitsemani Paul Kossoff.

Tässä Bernie Marsden musisoi nuorena, joskus 1970-luvulla. Sen lisäksi, että osaa soittaa hyvin kitaraa ja erityisesti tätä bluesia, jota videolla soittelee, niin hän on erinomainen laulaja.
https://www.youtube.com/watch?v=ffqZ4cJvRzk

Paul Kossoffista en valitettavasti löytänyt mkitään sellaista hyvää pätkää, jossa näkyisi miten hän soittelee kitaraa, mutta Freestä löytyy pätkiä ja löytyy myös Back street crawlersin levy (bändi, jossa Kossoff vaikutti sen jälkeen, kun Free oli hajonnut). Hän osasi soittaa niin rockia kuin bluesia. Valitettavasti hän kuitenkin kuoli jo vuonna 1976 (25-vuotiaana) saatuaan keuhkoveritulpan.

Ja tietysti Freen levyjä ja yksittäisiä kappaleita löytyy Tubesta, joilta voi kuulla Kossoffin soittoa.

Mikä legendaarinen kitaristi ja monen esikuva Kossoffista olisi saattanut tulla, jos hän olisi elänyt pidempään tai jos hän eläisi yhä. No, hänen muistonsa elää.

Tuo Tommy Emmanuel on aika kova kepittämään. Tatsi ja tekniikka hallussa. Dan Huff ja Dave Meniketti ovat erittäin kovia soittajia.

Tim Pierce on sellainen veikko että harva tietää nimen, mutta useimmat ovat kuulleet jonkun kappaleen, jossa kyseinen herra soittaa. Hyvä esimerkki tästä on Bon Jovi Runaway biisi.

Pete Lesperance nimeä ei kovin moni tunne. Hyvä kitaristi.

https://www.youtube.com/watch?v=9nhnDpUSI0Y

Kaikkien tiluttelijoiden kuningas on kyllä Jason Becker, joka on taistellut vaikeaa sairautta vastaan jo lähes 30 vuotta. Hieno mies kaikin puolin.

Viimeaikoina olen taas kuunnellut aika paljon Rory Gallagherin musiikkia ja varsinkin liveversioita ja olen tullut siihen tulokseen, että hän on yksi parhaista ellei jopa paras kitaristi (ainakin tällä hetkellä ajattelen näin). Hän soitti aina tunteella ja satasella ja nautti siitä mitä teki. Oli lahjakas kitaristi. Ei ollut pitkällisen musiikkikoulutuksen läpikäynyt, vain elämänkoulun ja itseopiskelun. Ehkä se kouluttamattomuus teki hänestä sen mikä hän oli, että saattoi keskittyä tunteisiin ja vain itse soittamiseen eikä teknillisten hienouksien esittelyyn. Ainakin tavalliseen kansaan upposi. Jotain samaa on myös Neil Youngissa ja Chris Reassa, viimeksi mainittu mun suosikkeja myös. Hekin ovat tavallisen kansan kitaristeja.

Tosin sitten on kyllä esim. falmencokitaristeja, jotka ovat tosi hyviä (en osaa sanoa nimeltä) Jos kahtoo tubesta jotain flamencisoittelijaa, ihan vain joku hyvä harrastelijakin, esim. espanjalainen (yleensä flamencikitaristit espanjalaisia), niin yleensä on hyvä.

Ja kyllä jotkut katusoittelijatkin voi olla hyviä.

Ei aina kaikista hyvistä kitaristeista tiedä. Voihan tuolla jossain olla joku, joka on tuota Roryakin parempi.

Tosin se onko joku paras vai ei on makukysymys ja vaikea laittaa kitaristeja paremmuusjärjestykseen. Ensinnäkin pitäisi vain verrata tietyn kaetegorian kitaristeja keskenään. Ei oikein voi verrata vaikka jotain metallikitaristia ja sitten vaikka jazzkitaristia keskenään. Miltä kuulostaa vaikka Django Reinhart vs Glenn Tipton?

Pitäisi vain verrata saman kategorian kitaristeja keskenään.

Jos ylipäätään edes tarvitsee verrata ketään.

Tässä Rory Gallagherilta esitys. "Shadow play" (live vuodelta 1978). Ei voi muuta sanoa kuin vau.

Oho, unohtu laittaa linkki =) Tässäpä tulee.
https://www.youtube.com/watch?v=lROruo8G7Yo

Suomessa esim Heinä tai Björninen. Peter Lerche on tylsä, eikä osaa improvisoidakaan. Näin insinööri soittaisi. Peter Enberg ei keksi ikinä mitään hienoa. Pelkkää täytettä. Ei melodiaa, eikä maukasta komppia. Soittaa kuten lapuissa lukee siististi mutta ilman makua. Käynyt soittotunnella 20 v mutta ei toimi...