Morjens metsämiehet!
Voiko raivausjätteen (vesakot yms pienehköt puut) mitä alaharvennuksessa tulee, jättää metsään maatumaan? Kauanko maatumisessa menee?
Lisäksi onko antaa minkäänlaista osviittaa kauanko menee pienillä kannoilla (läpimitta 1-3cm) maatua? Entä 5-10cm kannoilla?
Kyselen koska haluaisin kävellä joskus tulevaisuudessa siellä metsässä ja nyt on aivan täynnä risuja ja puita vinksin vonksin.
- Anneli
Voiko raivausjätteen (vesakot yms pienehköt puut) mitä alaharvennuksessa tulee, jättää metsään maatumaan? Kauanko maatumisessa menee?
Lisäksi onko antaa minkäänlaista osviittaa kauanko menee pienillä kannoilla (läpimitta 1-3cm) maatua? Entä 5-10cm kannoilla?
Kyselen koska haluaisin kävellä joskus tulevaisuudessa siellä metsässä ja nyt on aivan täynnä risuja ja puita vinksin vonksin.
- Anneli
Vastaukset 8
Vanhimmat
Anneli voi hoitaa metsään sä ihan miten haluaa. Suurin osa metsänomistajista jättää jopa tuulenkaatamat tukkipuut korjaamatta pois, mikä on täysin käsittämätöntä. Eihän se ole muuta kuin laiskuutta.
Maatumisaikaa en osaa arvioida, mutta kyllä rannetta paksummat kannattaa kerätä polttopuuksi.
10 - 20 vuotta ne siellä metsässä ovat riesana.
Annelin ei kannata huolehtia pienistä kannoista ja risuista, jos on ekoihminen. Kyllä jalka nousee pienen risun yli, kotimetsä on kotimetsä, kaupunkilaisille lölleröille tehdyt ulkoilupuistikot hieman eri juttu. Talousmetsä, johon on tehty päätehakkuu yleensä siivotaan, sinne jää vain kannot. Risut kerätään ja poltetaan laitoksissa sähköksi ja lämmöksi. Ylispuuhakkuussa risuja ei kerätä, vaan ne jäävät mätänemään taimikkoon 25 tonnin painoisen Ponssen tekemien, metrin syvyisten ajourien viereen. Karmeata jälkeä korpikuusikossa, jossa maaperä on huonosti kantavaa. Metsiä on monenlaisia: Talousmetsät, virkistysmetsät, puistometsät, kesämökin tonttimetsät jne. Alaharvennuksessa jäävät jätteet ovat pienen kokonsa vuoksi kuiduksi kelpaamattomia jätteitä, jotkut keräävät niitä polttopuuksi, mutta taloudellisesti se ei kannata. Harrastuksena mukavaa puuhastelua.
Ei kannata hakkujätettä kerätä jos maaperässä on ravinnevajauksia , esim boorinpuutealueilla kerääminen on varsinainen tihutyö joka kostautuu tulevassa kasvussa ja metsä vaatii runsaan boorilannoituksen kasvaakseen ja kehittyäkseen normaalisti . Boorin puute näkyy varsinkin männyllä tiheäoksaisuutena , latvavaurioina ja äärimmillään pallomaiseksi isoksi vänkyräpuuksi kasvamisena , kuusella tiheäoksaisuutena , monilatvaisuutena ja lehtipuillakin lievempinä samankaltaisina oireina .
Hei
Taimikoissa maatuminen tapahtuu muutamassa vuodessa. Sanoisin että viidessä vuodessa ovat jo kadonneet maastoon. Lehtipuu maatuu nopeammin mutta havupuu hieman hitaammin. Varsinkin jos puu jää maasta hieman irti esim kiven tai kannon päälle maatuminen ei ole niin nopeaa.
Kannon tapit maatuu lahoiksi tapeiksi suurinpiirtein samassa ajassa mutta osa toki vesoo uudelleen kannosta juurivesan.
Jos mahdollista niin raivuupuutahan kannattaa käyttää polttopuuksikin jos koko on sen mittaista. Ohuemmat nyt ovat mainiota ravinnetta jäljelle jääneille puille.
Itse kun ammatikseni raivaan niin välillä oikein sääliksi käy kuinka paljon jää hyvää polttorankaa metsään koska on pakko kaataa ohjetiheyteen esim nyt nuorenmetsän kunnostuskohteella jossa kaadettava puusto moninpaikoin kuitupuu vahvuista ja kymmenen metriä pitkää.
Sellainen nyt maatuu vähän kauemmin mutta sinne ne ravinteet päätyvät sitten kasvavalle puustolle hyötykäyttöön.
Todella hyvä vastaus.
Itse lisäisin vielä, että luminen talvi auttaa asiaa ja lumi painaa risuja alemmas.
Jos kävelet siellä, niin ajokoneen jälkiä myöten pääsee usein helpommin etenemään.
Kannot , varsinkin pajut ovat kannosta kovia vesomaan ja siten eivät häviä koskaan, kannattaa tilata betoniauto joka hetken löröttelee maisemiin betonia niinkun tasoittelee niin sen jälkeen on hyvä kulkea.
TiedoksI: oikeassa metsässä ei juuri pajuja kasva.