Ideaalisinta olisi saada mahdollisimman suuri osa puutavarasta lämpimälle puolelle, joten mitäs jos puurungon rakentaisi näkyväksi? Jos nyt en vallan ole väärin ymmärtänyt, niin yleensä seinätolpat asennetaan alajuoksuun kiinni, mutta tuollainen lattialistan paikalla ei ehkä ihan olisi esteettisin ja toiminnallisin vaihtoehto. Toimisivatko reunavahvistettuun TB-laattaan upotetut U-pilarikengät seinätolppien kannattimina hyvin? Teräsosat saisi siististi piiloon parin puukalikan alle per tolppa ja samalla rakenteen palonkestävyyskin paranisi.
Pilarikengät alajuoksun ja kulmarautojen sijaan?
Anonyymi
18122
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
No missä ne lämpöeristeet sitten olisivat, jos runko on talon sisällä, siinä näkyvillä, ja kosketeltavissa? Älä enempää suunnittele seinärakenteita.. älä jo.
Lämpöeristeet tulisivat yhtenäisenä kerroksena rungon ulkopuolelle. Perinteisestihän puurunkoisen talon ulkoseinä on täynnä kylmäsiltoja seinätolppien ja ala- ja yläjuoksujen muodossa. Sisäpuolisella rungolla ja yhtenäisellä eristekerroksella nämä välttäisi.
Puu, ei ole kylmäsilta, lähdetäänkö siitä?? teräs sensijaan sitä on.
Eikö parempi olisi rakentaa se runko kylmälle puolelle. Tuulensuojalevyt naulattaisiin rungon sisäpuolelle. Sitten sisälle päin mahdollisimman kevyt verhoilurunko eristeineen. Ulkopintaan joku rimoitus näkösuojaverhoiluksi.
Asiantuntija väittävät kosteiden ilmojen lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä Suomessa ja varoittelevat etteivät ulkoilmaan yhteydessä olevan rakenteet välttämättä kerkeä kuivumaan väliin jäävinä kuivina jaksoina, mikä voi tarkoittaa puumateriaalin tapauksessa homeongelmia.
Se olisin hyvä jos home olisi ulkona, eikä pilaamassa sisäilmaa.
Niin, itse kysymys siis oli jotta toimisivatko reunavahvistettuun TB-laattaan upotetut U-pilarikengät seinätolppien kannattimina hyvin? Onko jotain ilmeisiä syitä miksei toimisi? Leikkautumisvoima tuskin muodostuisi ongelmaksi. Ei tarvittaisi erillistä rungon ankkurointia. Lähinnä mahdollisena haasteena mieleeni tulee, jotta betoniliiman poisto pilarikenkien vierestä voipi olla hiukan työlästä. (Itse kenkien laiton ei pitäisi olla mikään ongelma kun ne kiinnittää muottiin ennen betonin valuttamista; valu toki IT-betonilla, jotta pinnasta tulee mahdollisimman tasainen ja korko justiinsa oikeaan kohtaan suhteessa kenkien alapintaan.)
Eipä kai
Voisi olla hyvä idea tehdä runko ihan erillisenä, eikä sovittamalla sen mitoitusta eristepaksuuden mukaan. Varmaan optimoimalla saataisiin rungon materiaaleissa säästöä aikaan.
Noinhan isot rakennukset on tehty iät ja ajat. Joko terästä tai terästä ja betonia sisäpuolelle rungoksi, ulkopuolelle lämmöneristeet ja uloimmaksi joko betonikuori, rappaus tai pellitys. Jostain käsittämästä syystä näin ei menetellä omakotitalojen kohdalla.
Ulkopuoleinen neliöparruista rakennettu runko voisi olla tyylikkään näköinen pientalossa. Vaneri sitten tuulensuojaksi sisäpuolelle. ikkunat ja ovet pitäisi kai asentaa sinne sisemmäksi lämpöeristeen kohdalle.
Varsinainen runko olisi hyvin esillä, eikä lahovauriot pääsisi yllättämään.
Mikä jottei! Luulisi kestävän kunhan estetään kosteuden nousu maasta ja leveät räystäät suojaamaan sateilta.
Ihan hyvin noin voi tehdä jos tykkää.
Monet isot rakennukset ja vaikka pilvenpiirtäjät tehdään kevyillä ulkoseinillä. Pilarit kantaa kuormat, eikä seinät kuten pientaloissa.
Tehdään koko torppa pilarikenkien päälle. Reunavahvistettu betonilaatta johon istutettu n. 300 mm korkuisia pilarikenkiä lukuisa joukko. Näiden varaan tolpitukset ja lattiavasojen kannatukset. Ei nouse maakosteus sinkittyä terästä pitkin :)
Nykyisten määräysten vuoksi tommosen lattia nousee korkealle. Rakenteena tuo on ihan hyvä ja toimiva.
Jos tommosen tekee niin tuuletustila pitää olla 900 mm ja määräysten mukaiset eristeet ja muut lattiarakenteet noin 450 mm.
Lattia tulisi 1350 mm korkeudelle.
Tuuletus tila on 300 mm, joka suuntaan avoin, kyllä siellä tuuli ulvoo ;)
Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta sanoo, että ryömintätilan korkeuden on oltava keskimäärin vähintään 80 cm ja taasen ryömintätilaksi määritellään alapohjan, perusmuurin ja perusmaan rajoittama tarkoituksellisesti ulkoilmaan tuulettuvaksi järjestetty ilmatila. Sitä ei määritellä mitä tarkoitetaan ulkoilmaan tuulettuvalla: jos ryömintätilan luukut lätkäistään kiinni ja laitetaan ilmanvaihtokone hoitamaan tuuletus, niin eikö tila olekaan enää ryömintätila ja tällöin voidaan tila rakentaa vaikka 30 cm korkeana?
Finnfoamilla on yksi tuulettuvan mutta maanvaraisen alapohjan toteuttamiseen tarkoitettu tuote. Se on XPS-eristelevy, jossa on tuuletusurat, joita pitkin maasta nousevat höyryt ja kaasut pääsevät poistumaan putkistoa pitkin piipusta ulos. Tuossa ei ole kyse tuuletuksesta kun tilalle ei tuoda ilmaa. Eli ryömintätila, jossa mahtuvat vain muurahaiset ryömimään.
Kyllä siellä siilit ja rusakot mahtuu liikkumaan, ihmisillä tuskin on halujakaan siellä ryömiä.