Joo tota. Mulla tässä nyt muutama juttu. Musta tuntuu monesti niin yksinäiseltä eikä mulla oikeen oo ketään jolle puhua. Aina yöllä tai sillon ku oon ittekseni muhun iskee semmonen suru tai tyhjyys. Joskus itken monta tuntia yöllä mutta sitte päivällä kun meen kouluun oon niinku mitään ei olis tapahtunu. Sitte joskus mulla tulee semmonen tyhjä tunne eikä oo motia tehä YHTÄÄN mitään. Sitte mä oon nyt vähän seurannu mun mielialaa ja se vaihtelee aika radikaalisti. Että niinku ihan surkeasta tullee yhtäkkiä ilonen. Ja sitte mulla vaihtuu samalla miten käyttäydyn, mitä ajattrlen itsestäni ja muista, niinku muutun ihan kokonaan. No siinä oli nyt vähän juttua. Eipä mulla muuta aattelin vaa jos joku osais neuvoa tai sanoa jotain.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä jos sinä puhuisit esim. koulukuraattorin kanssa tai jos sinulla on sukulaistäti, johon luotat voisit puhua hänen kanssaan.
Tsemppiä sinulle!
Noh, öisin usein ahdistus hyökkää kimppuun, ja yöllä kaikki tuntuu tuhat kertaa pahemmalta kuin tavallisesti. Kutsutaan suden hetkeksi.
Mut noi mielialan vaihtelut kantsiis tsekkauttaa, niihin voi saada lääkettä. Ja itekin oon käyny ihan terveyskeskuksessa psyk.sairaanhoitajan luona juttelemassa. Kannattaa hoitaa niin pääsee elämästä nauttimaan.