moi!
moni on varmaan kuullut, että aspergerin oireyhtymä, lapsuusiän autismi, epätyypillinen autismi ja muut autismikirjon diagnoosit ovat poistumassa, ja tilalle tulee autismikirjon häiriö. ICD-11, jossa tämän muutoksen pitäisi näkyä, olisi tulossa suomeen näillä näkymin vuonna 2022 (tai tällaista netistä olen lukenut, ei siis ole vielä varmaa tietoa). olen itse miettinyt, että vaihtuvatko vanhat diagnoosit automaattisesti autismikirjon häiriöön, vai jäävätkö vanhat voimaan? autismikirjon diagnoosiin tietääkseni lisätään luokitus 1-3 tuentarpeen mukaan, joka ei välttämättä mene yksi yhteen nykyisten diagnoosien kanssa. voisikohan diagnoosiin itse vaikuttaa, esim. halutessaan vaihtaa autismikirjon häiriöön tai jättää ennalleen? tästä ei löydy oikein mitään tietoa. autismiliiton sivulla oli vähän diagnoosimuutoksesta ja siihen liittyen tehty tutkimus, joka oli ihan mielenkiintoinen.
mitä mieltä te olette tästä muutoksesta (ja oletteko itse autismikirjon ihminen, autismikirjon ihmisen vanhempi/läheinen, ammatissaan autismikirjon ihmisiä kohtaava vai täysin asian ulkopuolinen)?
itse näen tämän ihan positiivisena muutoksena, koska joskus diagnoosien raja on epäselvä, ja esim. samoilla oireilla saattoi saada eri diagnoosit. esim. asperger-diagnoosin sisäinen ero voi olla valtava. toisesta ei juuri huomaa ollenkaan erityisyyttä ja voi pärjätä hyvin töissä/opinnoissa, mutta toisella voi olla merkittäviä oppimisvaikeuksia, eikä välttämättä pysty asumaan itsenäisesti tai voi olla työkyvyttömyyseläkkeellä. samalla myös lapsuusiän autismi -diagnoosin saanut voi pystyä itsenäiseen elämään. asperger-diagnoosi on monilla este tuen saamiseen, koska monesti aspergeria pidetään "helppona" tai "lievänä" autismina.
joissain tapauksissa ainoa ero diagnooseilla on puheenviivästymä. suuri osa autisteista, joilla on viivästymä kielellisessä kehityksessä, oppii puhumaan sujuvasti. luulen myös, että liitännäisdiagnoosit tulee jatkossa määrittelemään enemmän tuentarvetta. mun mielestä taso 1-3 ei sano paljoa, mutta liitännäisdiagnooseja voisi olla vaikka oppimisvaikeudet, älyllinen kehitysvamma, adhd, lukihäiriö, aisti-integraation häiriö ja kielellinen erityisvaikeus. ne kertovat minusta jo paljon enemmän, millä alueilla on haasteita. jos saataisiin tehtyä kaikista yksilöllinen kykyprofiili, niin haasteiden ymmärtäminen voisi olla helpompaa, koska kirjo on niin laaja. voisi olla eri osa-alueita, esim. motoriset taidot, kielelliset taidot, tunnesäätely, stereotyyppinen käytös, rajoittuneet mielenkiinnon kohteet, toiminnanohjaus, aisti-integraatio jne. olisi tavallaan yksilöllinen "kartta" ihmisen neurologisista ominaisuuksista. en tiedä saiko kukaan tästä kiinni, mutta olis kiva kuulla muiden ajatuksia, myös vastakkaisesta näkökulmasta!
moni on varmaan kuullut, että aspergerin oireyhtymä, lapsuusiän autismi, epätyypillinen autismi ja muut autismikirjon diagnoosit ovat poistumassa, ja tilalle tulee autismikirjon häiriö. ICD-11, jossa tämän muutoksen pitäisi näkyä, olisi tulossa suomeen näillä näkymin vuonna 2022 (tai tällaista netistä olen lukenut, ei siis ole vielä varmaa tietoa). olen itse miettinyt, että vaihtuvatko vanhat diagnoosit automaattisesti autismikirjon häiriöön, vai jäävätkö vanhat voimaan? autismikirjon diagnoosiin tietääkseni lisätään luokitus 1-3 tuentarpeen mukaan, joka ei välttämättä mene yksi yhteen nykyisten diagnoosien kanssa. voisikohan diagnoosiin itse vaikuttaa, esim. halutessaan vaihtaa autismikirjon häiriöön tai jättää ennalleen? tästä ei löydy oikein mitään tietoa. autismiliiton sivulla oli vähän diagnoosimuutoksesta ja siihen liittyen tehty tutkimus, joka oli ihan mielenkiintoinen.
mitä mieltä te olette tästä muutoksesta (ja oletteko itse autismikirjon ihminen, autismikirjon ihmisen vanhempi/läheinen, ammatissaan autismikirjon ihmisiä kohtaava vai täysin asian ulkopuolinen)?
itse näen tämän ihan positiivisena muutoksena, koska joskus diagnoosien raja on epäselvä, ja esim. samoilla oireilla saattoi saada eri diagnoosit. esim. asperger-diagnoosin sisäinen ero voi olla valtava. toisesta ei juuri huomaa ollenkaan erityisyyttä ja voi pärjätä hyvin töissä/opinnoissa, mutta toisella voi olla merkittäviä oppimisvaikeuksia, eikä välttämättä pysty asumaan itsenäisesti tai voi olla työkyvyttömyyseläkkeellä. samalla myös lapsuusiän autismi -diagnoosin saanut voi pystyä itsenäiseen elämään. asperger-diagnoosi on monilla este tuen saamiseen, koska monesti aspergeria pidetään "helppona" tai "lievänä" autismina.
joissain tapauksissa ainoa ero diagnooseilla on puheenviivästymä. suuri osa autisteista, joilla on viivästymä kielellisessä kehityksessä, oppii puhumaan sujuvasti. luulen myös, että liitännäisdiagnoosit tulee jatkossa määrittelemään enemmän tuentarvetta. mun mielestä taso 1-3 ei sano paljoa, mutta liitännäisdiagnooseja voisi olla vaikka oppimisvaikeudet, älyllinen kehitysvamma, adhd, lukihäiriö, aisti-integraation häiriö ja kielellinen erityisvaikeus. ne kertovat minusta jo paljon enemmän, millä alueilla on haasteita. jos saataisiin tehtyä kaikista yksilöllinen kykyprofiili, niin haasteiden ymmärtäminen voisi olla helpompaa, koska kirjo on niin laaja. voisi olla eri osa-alueita, esim. motoriset taidot, kielelliset taidot, tunnesäätely, stereotyyppinen käytös, rajoittuneet mielenkiinnon kohteet, toiminnanohjaus, aisti-integraatio jne. olisi tavallaan yksilöllinen "kartta" ihmisen neurologisista ominaisuuksista. en tiedä saiko kukaan tästä kiinni, mutta olis kiva kuulla muiden ajatuksia, myös vastakkaisesta näkökulmasta!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.